Suomen Metsätieteellisen Seuran sääntömääräinen kevätkokous pidetään hybridikokouksena tiistaina 4.4.2022 klo 15 alkaen. Kokous pidetään Tieteiden talon (Kirkkokatu 6, Helsinki) salissa 505. Osallistuminen Tieteiden talossa ei vaadi ilmoittautumista.
Etäyhteydellä osallistuvien on ilmoittauduttava viimeistään 29.3.2023:
Kaikille määräaikaan mennessä ilmoittautuneille lähetetään Zoom-linkki kalenterikutsuna.
Ohjelma
Kokouksen avaus
Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta.
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.
Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen.
Vuoden 2022 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen
Vuoden 2022 tilinpäätöksen vahvistaminen
Vastuuvapaudesta päättäminen hallituksen jäsenille ja muille vastuuvelvollisille
Seuran tilintarkastajan vaihtaminen vuodelle 2023. Syyskokouksessa 1.12.2023 Seuran tilintarkastajaksi vuodelle 2023 valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers (PwC). Sieltä on kuitenkin ilmoitettu, ettei tilintarkastusta ehditä tekemään julkaisutoiminnan valtionavun raportoinnin vaatimassa aikataulussa. Siksi on välttämätöntä vaihtaa tilintarkastaja. Seuran hallitus tekee kokouksessa ehdotuksen uudesta tilintarkastajasta.
Seuran opinnäytetyöpalkintojen julkistaminen
Seuran myöntämien apurahojen julkistaminen
Kevätkokousesitelmä; Seuran opinnäytetyöpalkinnon saaja
Kokouksen päättäminen.
Kakkukahvit apurahan ja opinnäytetyöpalkinnon saajien kunniaksi
Seuran äänivaltaiset jäsenet voivat ehdottaa kokouksen asialistalle päätösasioita lähettämällä kirjallisen ehdotuksen Seuran toiminnanjohtajalle viimeistään 21.3.2023 (pekka . nygren [att] metsatiede. org). Keskusteluasioita voidaan esittää myöhemminkin, kuitenkin viimeistään kokouspaikalla kokouksen työjärjestyksen hyväksymisen yhteydessä.
Suomen Metsätieteellisen Seuran nuorin tieteenalakerho, Metsäsuhdeklubi, on vakiinnuttanut toimintaansa. Tapahtumiin osallistuneiden määrä kolminkertaistui edellisvuodesta. Kolmanteen toimintakauteen lähdetään hieman uudistuneella hallituskokoonpanolla. Metsäsuhdeklubi kutsuu kaikki ihmistieteellisestä metsiin liittyvästä tutkimuksesta kiinnostuneet mukaan toimintaan ja tapahtumiin.
Toisen toimintakautensa aikana Metsäsuhdeklubi jatkoi tasaista suosiota saavuttaneita tapahtumia. Metsäsuhdeklubi toimii tiiviissä yhteistyössä matalan kynnyksen avoimessa Metsäsuhdetutkimusverkostossa, jossa on mukana lähes 100 henkilöä. Klubin ja verkoston tapahtumissa on vuoden 2022 aikana ollut yhteensä 325 osallistujaa.
Yhteistyössä saksalaisen Friedrich Schillerin yliopiston kanssa organisoitiin kansainvälisiä “Scientific Coffee Human-Forest Relationships” -tapaamisia. Seitsemään verkkosessioon osallistui yhteensä 162 henkilöä Suomesta ja muualta Euroopasta. Kotimaisilla, noin kerran kuussa kokoontuvilla tutkijakahveilla keskusteltiin laajasti metsäsuhteisiin liittyvistä teemoista.
Keväällä järjestettiin pohjoisten metsien historiaan, nykytilaan ja tulevaisuuteen keskittyvä seminaari Oulussa. Syksyllä klubi organisoi oman Tutkittua tietoa metsäsuhteista -esitelmäsession Metsätieteiden päivään. Sessio herätti kiinnostusta ja tarjotuista esitelmistä voitiin mahduttaa mukaan vain puolet.
Yhteisjulkaisu, opetustuotantoa ja kansainvälistymistä
Klubin ja verkoston tutkijat julkaisivat metsäsuhteita käsittelevän yhteisartikkelin Metsähistorian Seura ry:n ja Suomen Metsämuseo Luston vertaisarvioidussa metsät ja tulevaisuus -teemaisessa Vuosilusto-vuosikirjassa. Tutkijoita on osallistunut myös Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osaston tuottaman Suomen metsät: historia ja metsäsuhteet -opintojakson suunnitteluun ja toteutukseen.
Tutkijoiden kaksi sessioehdotusta on hyväksytty maailman metsäkongressiin IUFROon, joka järjestetään kesäkuussa 2024 Tukholmassa. Huhtikuussa 2022 tutkijat järjestivät oman session myös kansainvälisessä metsäpolitiikkatapaamissa (4th International Forest Policy Meeting).
Hallitukseen kaksi uutta jäsentä
Hallituksessa erovuorossa olivat Kirsi Laurén ja Sami Berghäll. Uusiksi jäseniksi valittiin vuosikokouksessa FT, dosentti Karoliina Lummaa ja MMM, TaT Kristiina Koskinen. Puheenjohtajana jatkaa Jaana Laine ja varapuheenjohtajaksi valittiin hallituksen jäsen Maija Halonen.
Lummaa työskentelee Turun yliopistossa ja hänen tutkimusalaansa on erityisesti ekokriittinen kirjallisuudentutkimus ja humanistinen ympäristötutkimus. Koskinen väitteli Lapin yliopistossa joulukuussa 2022 luontodokumenttien merkityksestä ihmisten luontokäsitysten muokkaajina.
Toimintakaudella 2023 kansainväliset tutkijakahvikahvit laajenevat suomalaisesta ja saksalaisesta metsäsuhdetutkimuksesta mm. Viroon. Keväällä kuullaan kaksi Viron ”metsäsotaan” keskittyvää alustusta.
Toukokuussa järjestetään yhteistyössä Friedrich Schillerin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisön kanssa metsien ja metsäsuhteiden monimuotoisuutta tarkasteleva työpaja. Syksyllä klubi osallistuu Metsätieteiden päivään.
Metsäsuhdeklubiin voi liittyä lähettämällä sähköpostia klubin puheenjohtajalle.
Suomen Metsätieteellisen Seuran tieteenalakerho Metsäsuhdeklubi järjestää vuosikokouksen etäyhteydellä keskiviikkona 15.2.2023 klo 16.00 – 17.30.
Vuosikokousta edeltää vuoden ensimmäinen HFR Scientific Coffee -sessio, jonka alustus käsittelee Viron metsäkonflikteja.
OHJELMA
14.00 – 16.00 Kv. tutkijakahvit ja keskustelu (englanniksi) Peeter Vihma (University of Helsinki, Finland & Estonian University of Life Sciences): Origins, peace negotiations and failures in Estonian “Forest War”
Download the printable information letter as a pdf file.
Tässä tiedotteessa / Contents of the information letter:
Syyskokouksen 1.12.2022 päätöksiä
Decisions of the Autumn Meeting on 1 Dec. 2022
Avoimuuden edistäjä ‑palkinto Suomen Metsätieteelliselle Seuralle
Contributor to Open Science Prize for Finnish Society of Forest Science
Seuran apurahahaku 16.1.-17.2.2023
Applications for the grants of our Society from 16 Jan. through 17 Feb. 2023
Kommentoi metsähydrologia ja -ojitus ‑sanastoa lausunto.fi-palvelussa
Uusia jäseniä
New members
__________
Syyskokouksen 1.12.2022 päätöksiä
Seuran syyskokous pidettiin hybridinä 1.12.2022 Tieteiden talossa ja Zoomissa. Tällä kertaa hybridi toimi ihan kohtuullisesti. Kokouksessa hyväksyttiin Seuran toimintasuunnitelma ja talousarvio 2023. Talousarvio on raskaasti alijäämäinen, mutta kokouksessa katsottiin, ettei Seuran ole pitkäjänteisenä sijoittajana syytä lähteä sopeuttamaan toimintaansa yhden heikon sijoitusvuoden takia. Mikäli heikko rahoitustilanne jatkuu, edessä voi olla toiminnan sopeuttamista. Metsätieteiden päivän ajankohta koordinoidaan Suomen metsäyhdistyksen Metsäpäivien kanssa. Seuran julkaisutoimitus valmistelee datan avaamisen vaatimusta Seuran tiedelehdissä vuoden 2024 alusta alkaen. Tähän liittyen järjestetään myös hybridiseminaari tai webinaari tutkimusaineistojen ja ‑datan avaamisen FAIR-periaatteista (findable, accessible, interoperable, reproducible).
Kokouksessa tehtiin seuraavat henkilövalinnat:
puheenjohtaja 2023: apulaisprofessori Marjo Palviainen, Helsingin yliopisto
varapuheenjohtaja 2023: tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen, Luonnonvarakeskus
hallituksen jäsen 2023-2025: yliopistotutkija Antti Kilpeläinen, Itä-Suomen yliopisto jatkaa toisen kauden
muut hallituksen jäsenet jatkavat: erikoistutkija Heikki Ovaskainen, Metsäteho (2021-2023), tutkijatohtori Anna Repo (2021-2023), vanhempi metsäekonomisti Jani Laturi, Pellervon taloustutkimus PTT (2022-2024) ja erikoistutkija Sakari Tuominen, Luonnonvarakeskus (2022-2024).
varatoiminnantarkastaja 2023: VTT, FM Jussi Lintunen
Seuran jäsenmaksut pysyvät ennallaan vuonna 2023: varsinaisten jäsenten jäsenmaksu on 50 € ja kannattajajäsenten 800 €. Jäsenmaksulomakkeet lähetetään tammikuussa. Lähettäjä on Seuran jäsenrekisterin pitäjä Membook. Tarkista myös roskapostikansiosi, mikäli laskua ei näy 10.1.2023 jälkeen postilaatikossasi.
The Autumn Meeting of our Society was held in hybrid format in the House of Science and Letters and in Zoom on 1 December 2022. The delegates accepted the Plan of Activities and budget for 2023. The budget is heavily deficient but, according to the meeting decision, the Society does not need to adjust its activities because of a weak year in the financial market as the Society is a long-term investor. If the weak economic situation continues, adjustments may be needed in the future. Timing of the Forest Sciences’ Day will be coordinated with the Forest Days of the Finnish Forest Association. The Editorial Office of the Society will prepare the necessary actions before the journals of the Society will start to request open data and code as a condition for publishing at the beginning of 2024. Connected to this, the Society will organise a hybrid seminar or a webinar on the FAIR principles of opening data and research materials (findable, accessible, interoperable, reproducible).
The following elections were made in the meeting:
Chair 2023: Assistant Professor Marjo Palviainen, University of Helsinki
Vice-Chair 2023: Research Professor Liisa Tyrväinen, Natural Resources Institute Finland
Board Member 2023-2025: Dr Antti Kilpeläinen, University of Eastern Finland, was elected to a second term.
Continuing Board Members: Dr Heikki Ovaskainen, Metsäteho (2021-2023), Dr Anna Repo, Natural Resources Institute Finland (2021-2023), Dr Jani Laturi, Pellervo Economic Research PTT (2022-2024) and Dr Sakari Tuominen, Natural Resources Institute Finland (2022-2024).
Auditor of Accounts 2023: Audit Society PricewaterhouseCoopers (PwC)
Auditor of Activities 2023: Mr Jussi Leppänen
Vice-Auditor of Activities 2023: Dr Jussi Lintunen
The membership fees of the Society will remain flat in 2023: The fee for ordinary members will be kept at 50 € and the supporting member fee at 800 €.
Avoimuuden edistäjä ‑palkinto Suomen Metsätieteelliselle Seuralle
Suomen Metsätieteelliselle Seuralle myönnettiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen talvipäivillä Jyväskylässä 10.11.2022 Avoimuuden edistäjä ‑palkinto metsäntutkimuksen avaamisesta tutkimusyhteisölle ja suurelle yleisölle julkaisusarjoissa ja tapahtumissa. Suomen Metsätieteellinen Seura on edistänyt Jokamiehenoikeutta metsätieteeseen vuodesta 1994 alkaen, jolloin Silva Fennican artikkelitiivistelmien julkaiseminen avoimena Internetissä aloitettiin. Sittemmin avoimesta tiivistelmäjulkaisemisesta on tullut tiedelehtien valtavirtaa. Vuonna 1998 avoimuus laajennettiin koko artikkeleihin, jotka tulivat Silva Fennicassa vapaasti luettaviksi yhtenä ensimmäisistä kansainvälisistä tiedelehdistä. Suomenkielisessä Metsätieteen aikakauskirjassa toteutettiin samaa politikkaa. Vuonna 2005 Seura alkoi julkaista yhteistyössä Helsingin ja Joensuun yliopistojen kanssa väitöskirjasarja Dissertationes Forestalesia, jossa julkaistaan suomalaisten metsätieteiden väitöskirjojen yhteenveto-osat avoimena verkossa.
Seuran varhainen avoimuuspolitiikka oli suurelta osin Seuran tiedelehtien pitkäaikaisen päätoimittajan Eeva Korpilahden ansiota. Hän ymmärsi avoimen julkaisemisen edut tutkimustiedon saatavuudelle ja leviämiselle vuosia ennen Budapestin avoimen julkaisemisen aloitetta, joka toi avoimuuden, aluksi käsitteenä Open Access, yleiseksi puheenaiheeksi tiedeyhteisössä ja julkaisutoiminnassa.
Contributor to Open Science Prize for Finnish Society of Forest Science
Contributor of Open Science Prize was awarded to Finnish Society of Forest Science in the Finnish Open Science Winter Conference in November 2022 for opening forest research for scientists and public at large in open access journals and science events. Finnish Society of Forest Science has promoted the Everyone’s Right to Forest Science since 1994 when open access publishing of Silva Fennica’s abstracts was initiated in the Internet. Later, openness of abstracts has become main stream in scientific journals. In 1998, the openness was extended to whole text articles of Silva Fennica as one of the first international scientific journals. The Finnish language Metsätieteen aikakauskirja has followed the same policy. The Society has published the monograph series Dissertationes Forestales in cooperation with the University of Helsinki and the University of Eastern Finland since 2005. The series publishes Finnish doctoral theses open in the Internet.
The early openness policy of the Society was developed by our visionary long-time Editor-in-Chief, Dr Eeva Korpilahti. She understood the value of openness for access to and distribution of research-based knowledge years before the Budapest Manifest that brought openness, initially as open access, to the general discussion in the research and publishing communities.
Interview of the Executive Manager of our Society in the Finnish Open Science web site (in Finnish):
Suomen Metsätieteellinen Seura toimii Suomen metsätieteellisen tutkimustyön hyväksi. Tarkoituksen toteuttamiseksi Seura myöntää hallinnassaan olevien rahastojen tuotoista apurahoja metsätiedettä edistäviin tarkoituksiin: tutkimusapurahoja, matka-apurahoja, apurahoja muuhun kansainväliseen toimintaan, kieliopintoihin ja muihin metsätiedettä edistäviin toimintoihin.
Apurahojen haku alkaa 16.1.2023 ja päättyy 17.2.2023 klo 16.00. Hae apurahaa sähköisesti: (https://metsatieteellinenseura.apurahat.net. Linkki järjestelmään aktivoituu hakuajan alkaessa.
Ennen hakemuksen laatimista pyydämme sinua lukemaan huolellisesti Seuran verkkosivulta löytyvät apurahaohjeet: https://metsatiede.org/apurahat/. Kiinnitä erityisesti huomiota siihen, että tutkimusapurahan tutkimussuunnitelma on kirjoitettava apurahalomakkeelle ohjeiden mukaan jäsenneltynä.
Päätös apurahoista tehdään maaliskuun puolivälissä. Ilmoitamme myönnetyistä apurahoista hakijoille henkilökohtaisesti. Julkistamme apurahat Suomen Metsätieteellisen Seuran kevätkokouksessa 4.4.2023. Voit aloittaa apurahan käytön aikaisintaan 1.5.2023.
Ukrainalaisia metsäntutkijoita, jotka työskentelevät suomalaisessa tutkimusorganisaatiossa tai ovat tohtoriopiskelijoita suomalaisessa yliopistossa rohkaistaan hakemaan apurahaa.
IUFRO-apurahoja haetaan suoraan Metsämiesten säätiöltä
Suomen Metsätieteellinen Seuran ei käsittele apurahoja IUFRO-toimintaan. Näitä apurahoja haetaan Metsämiesten säätiöltä apurahahakuaikaan 1.12.2022 – 31.1.2023:
Järjestämme apurahan hakemisesta kiinnostuneille vuorovaikutteisen webinaarin keskiviikkona 18.1.2023 klo 14‑15. Esittelimme lyhyesti tärkeimmät ohjeet apurahan hakijalla, jonka jälkeen osallistujat voivat esittää kysymyksiä. Webinaarin kieli on englanti. Voit liittyä webinaariin tällä linkillä:
Applications for the grants of our Society from 16 Jan. through 17 Feb. 2023
Finnish Society of Forest Science promotes forest research in Finland. As a means to reach this goal, the Society awards grants for research, travel that supports research or post-graduate studies, other international activities, language studies, and other purposes that advance forest sciences.
The application for the grants will open on 16 January and close on 17 February 2023 at 16:00. Apply the grant using the electronic grant application system: https://metsatieteellinenseura.apurahat.net/login.aspx?lcid=1033. Link to system will be activated at the opening of the application period.
We kindly request you to read carefully the grant instructions on the web site of the Finnish Society of Forest Science: https://metsatiede.org/en/grants/. Please, note that the research plan for a research grant application must be written in the application form following the format given in the instructions.
Decision on the grants will be made by mid-March. We will notify grantees personally. We will publish the grants in the Spring meeting of the Finnish Society of Forest Science on 4 April 2023. You may start using your grant from 1 May 2023.
Ukrainian forest scientist affiliated to a Finnish research organisation or pursuing doctoral studies in a Finnish university are encouraged to apply.
Make your application for a IUFRO grant directly to Metsämiesten säätiö
Finnish Society of Forest Science does not process grants for IUFRO activities. All applications for grants for IUFRO activities must be made directly to the foundation Metsämiesten säätiö. The foundation receives applications from 1 December 2022 through 31 January 2023 (instructions in Finnish):
We will organise an interactive webinar to all interested in applying a grant from our Society on Wednesday, 18 January 2023 14:00-15:00. We will give first a short presentation on the most important instructions for applicants and thereafter the participants may make questions. The webinar language will be English. Use this link to join:
Kommentoi metsähydrologia ja -ojitus ‑sanastoa lausunto.fi-palvelussa
Ammattisanastosta on hyötyä metsäalan viestinnässä ja myös alan tietojärjestelmien sekä tietopalveluiden kehittämistyössä. Suomen metsäkeskus vetää laajaa sanastotyötä, jossa koostetaan metsäalan keskeinen ammattisanasto. Hankkeen tuloksena on nyt valmistunut Metsähydrologia ja metsäojitus -sanasto, jota voi kommentoida oikeusministeriön Lausuntopalvelu.fi-palvelussa.
Metsähydrologia ja metsäojitus -sanasto sisältää termimääritykset 181 veteen ja ojitukseen liittyvälle keskeiselle käsitteelle. Suomen kielen rinnalla termimääritykset julkaistaan myös ruotsiksi ja englanniksi. Tämän lisäksi sanastossa ovat mukana myös ruotsin-, englannin- ja venäjänkieliset termivastineet.
Metsäkeskus kutsuu metsäalan ammattilaisia kommentoimaan sanastoehdotusta Lausuntopalvelu.fi-palvelussa. Sanaston kommentointi on mahdollista yleisesti koko sanaston tasolla, yksittäisen käsitekokonaisuuden tai yhden käsitteen termitietojen tasolla. Metsähydrologia ja metsäojitus -sanastoluonnosta voi kommentoida 27.1.2023 asti. Suomen Metsätieteellinen Seura kehottaa jäseniään osallistumaan tämän tärkeän työn kommentointiin. Lue lisää Seuran verkkosivustolla julkaistusta Metsäkeskuksen tiedotteesta:
Metsäalan sanastotyö -hanke järjestää keskiviikkona 11.1.2023 klo 9.00–10.30 info- ja keskustelutilaisuuden sanastoehdotuksen sisällöstä. Tilaisuudessa aluksi esitellään lyhyesti Metsäalan sanastotyö -hanketta sekä Metsähydrologia ja ‑ojitus – sanastoehdotusta. Loppuosa on varattu osallistujien omien kommenttien sekä kysymysten käsittelyyn. Tilaisuuteen voi ilmoittautua Metsäkeskuksen koulutus- ja tapahtumakalenterin kautta:
Toivotamme uudet jäsenemme Ilkka Korpelan, Rauno Nummisen, Aura Salmivaaran, Matti Vihervuoren ja Heli Vuorilammen tervetulleiksi ottamaan aktiivisesti osaa Seuran toimintaan.
__________
New members
We welcome our new members Ilkka Korpela, Rauno Numminen, Aura Salmivaara, Matti Vihervuori and Heli Vuorilampi to actively participate in the activities of our Society.
Suomen metsäkeskus vetää laajaa sanastotyötä, jossa koostetaan metsäalan keskeinen ammattisanasto. Hankkeen tuloksena on nyt valmistunut Metsähydrologia ja metsäojitus -sanasto, jota voi kommentoida oikeusministeriön Lausuntopalvelu.fi-palvelussa. Toivomme Seuran jäsenten osallistuvan tämän tärkeän sanaston kommentointiin.
Metsähydrologia ja metsäojitus -sanasto sisältää termimääritykset 181 veteen ja ojitukseen liittyvälle keskeiselle käsitteelle. Suomen kielen rinnalla termimääritykset julkaistaan myös ruotsiksi ja englanniksi. Tämän lisäksi sanastossa ovat mukana myös ruotsin-, englannin- ja venäjänkieliset termivastineet.
– Kutsumme metsäalan ammattilaisia kommentoimaan sanastoehdotusta Lausuntopalvelu.fi-palvelussa. Sanaston kommentointi on mahdollista yleisesti koko sanaston tasolla, yksittäisen käsitekokonaisuuden tai yhden käsitteen termitietojen tasolla, sanoo projektipäällikkö Kai Blauberg Suomen metsäkeskuksesta.
Metsäalan sanasto helpottaa yhteistyötä ja viestintää
Ammattisanastosta on hyötyä metsäalan viestinnässä ja myös alan tietojärjestelmien sekä tietopalveluiden kehittämistyössä.
– Metsäsanastosta löytyvät ruotsin-, englannin- sekä venäjänkieliset termivastineet. Tämä voi auttaa monikielisen viestinnän parissa työskenteleviä metsäammattilaisia sekä kielenkääntäjiä, kertoo terminologi Irina Kudasheva Suomen metsäkeskuksesta.
Metsähydrologia ja metsäojitus -sanaston koostaminen alkoi keväällä 2022. Sanaston laatimiseen osallistui asiantuntijoita Metsäkeskuksesta ja Luonnonvarakeskuksesta sekä yksityinen metsäalan ammattilainen. Sanastotyötä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
Metsäalan sanastotyö -hanke järjestää keskiviikkona 11.1.2023 klo 9.00–10.30 info- ja keskustelutilaisuuden sanastoehdotuksen sisällöstä. Tilaisuudessa aluksi esitellään lyhyesti Metsäalan sanastotyö -hanketta sekä Metsähydrologia ja ‑ojitus – sanastoehdotusta. Loppuosa on varattu osallistujien omien kommenttien sekä kysymysten käsittelyyn. Tilaisuuteen voi ilmoittautua Metsäkeskuksen koulutus- ja tapahtumakalenterin kautta.
Metsähydrologia ja metsäojitus -sanastoluonnosta voi kommentoida 27.1.2023 asti.
Suomen Metsätieteellisen Seura ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 1.12.2022 klo 15.30 alkaen Tieteiden talon (Kirkkokatu 6, Helsinki) salissa 505. Kokous on tarkoitettu Suomen Metsätieteellisen Seuran varsinaisille jäsenille, kunniajäsenille ja kannattajajäsenten edustajille, joiden on esitettävä valtakirja. Kokoukseen voi osallistua myös etänä ilmoittautumalla viimeistään 29.11.2022 tällä linkillä: https://link.webropolsurveys.com/S/21BBC3AB50F6F260
Käsiteltävät asiat
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta.
3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.
4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen.
5. Vahvistetaan Seuran toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2023.
6. Valitaan Seuran hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja vuodelle 2023 sekä hallituksen jäsen erovuoroisen Antti Kilpeläisen tilalle kaudelle 2023 – 2025. Seuran sääntöjen 6 § mukaan Antti Kilpeläinen voidaan valita uudelleen. Hallituksen jäsenehdokkaita etsineen työryhmän esitys on:
puheenjohtaja 2023: yliopistonlehtori Marjo Palviainen, Helsingin yliopisto
varapuheenjohtaja 2023: tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen, Luonnonvarakeskus
hallituksen jäsen 2023 – 2025: yliopistotutkija Antti Kilpeläinen, Itä-Suomen yliopisto
Kokoukseen osallistuvat Seuran äänivaltaiset jäsenet voivat tehdä muita ehdotuksia avoimiin tehtäviin.
7. Valitaan tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja sekä tarvittaessa heille varahenkilöt vuodelle 2023. Ehdotukset:
Koska ehdotettu tilintarkastaja on tilintarkastuslain mukainen tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita.
toiminnantarkastaja: tutkija Jussi Leppänen, Luonnonvarakeskus
varatoiminnantarkastaja: tutkija Jussi Lintunen, Luonnonvarakeskus
Kokoukseen osallistuvat Seuran äänivaltaiset jäsenet voivat tehdä muita ehdotuksia avoimiin tehtäviin.
9. Muut mahdollisesti esille tulevat asiat.
Seuran jäsenet voivat ottaa esille päätösasioita ilmoittamalla siitä etukäteen sähköpostitse toiminnanjohtajalle (pekka.nygren [ätt] metsatiede.org) 17.11.2022 mennessä. Keskusteluasioita voi ottaa esille myös tämän jälkeen, viimeistään kokouksessa työjärjestyksen hyväksymisen yhteydessä.
Suomen Metsätieteelliselle Seuralle myönnettiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen talvipäivillä Jyväskylässä 10.11.2022 Avoimuuden edistäjä ‑palkinto metsäntutkimuksen avaamisesta tutkimusyhteisölle ja suurelle yleisölle julkaisusarjoissa ja tapahtumissa.
Silva Fennican päätoimittaja Matti Maltamo vastaanotti Suomen Metsätieteellisen Seuran saaman Avoimuuden edistäjä -palkinnon Avoimen tieteen ja tutkimuksen talvipäivillä Jyväskylässä 10.11.2022.
Suomen Metsätieteellinen Seura on edistänyt Jokamiehenoikeutta metsätieteeseen vuodesta 1994 alkaen, jolloin Silva Fennican artikkelitiivistelmien julkaiseminen avoimena Internetissä aloitettiin. Sittemmin avoimesta tiivistelmäjulkaisemisesta on tullut tiedelehtien valtavirtaa. Vuonna 1998 avoimuus laajennettiin koko artikkeleihin, jotka tulivat Silva Fennicassa vapaasti luettaviksi yhtenä ensimmäisistä kansainvälisistä tiedelehdistä. Suomenkielisessä Metsätieteen aikakauskirjassa toteutettiin samaa politikkaa. Vuonna 2005 Seura alkoi julkaista yhteistyössä Helsingin ja Joensuun yliopistojen kanssa väitöskirjasarja Dissertationes Forestalesia, jossa julkaistaan suomalaisten metsätieteiden väitöskirjojen yhteenveto-osat avoimena verkossa.
Seuran varhainen avoimuuspolitiikka oli suurelta osin Seuran tiedelehtien pitkäaikaisen päätoimittajan Eeva Korpilahden ansiota. Hän ymmärsi avoimen julkaisemisen edut tutkimustiedon saatavuudelle ja leviämiselle vuosia ennen Budapestin avoimen julkaisemisen aloitetta, joka toi avoimuuden, aluksi käsitteenä Open Access, yleiseksi puheenaiheeksi tiedeyhteisössä ja julkaisutoiminnassa.
Suomen Metsätieteellinen Seuran tiedelehtien avoimuutta ja avoimuuskäytänteitä on kehitetty viime vuosina systemaattisesti. Seuran tiedelehdissä on aina vaadittu aineiston ja menetelmien tarkkaa kuvausta tutkimuksen laadun ja toistettavuuden varmistamiseksi. Niinpä Seuran tiedelehdille oli luonnollista sitoutua kansainvälisen Center for Open Sciencen tiedelehdille suuntaamiin Läpinäkyvyys- ja avoimuussuosituksiin (Transparency and Openness Guidelines). Seuran tiedelehdet täyttävät myös eurooppalaisten tutkimusrahoittajien PlanS-ohjelman vaatimukset avoimelle julkaisemiselle.
Seura on tarjonnut metsäntutkijoille avoimen tieteen koulutusta seminaarien ja webinaarien muodossa. Tällä saralla on odotettavissa mielenkiintoista ohjelmaa vuonna 2023. Avoimuuden edistäjä ‑palkinto kannustaa Suomen Metsätieteellistä Seuraa jatkamaan työtään, jotta Jokamiehenoikeus metsätieteeseen toteutuu mahdollisimman laajasti.
Suomen Metsätieteellisen Seuran myöntämät huomionosoitukset ovat: pronssinen Cajander-ansiomitali ansiokkaasta toiminnasta metsätieteiden hyväksi, hopeinen Cajander-ansiomitali erittäin ansiokkaasta toiminnasta metsätieteiden hyväksi ja Suomen Metsätieteellisen Seuran mitali henkilölle, yhteisölle tai laitokselle ansiokkaasta työstä Seuran tarkoitusperien ja toiminnan hyväksi. Vuonna 2022 Seuran huomionosoitukset jaettiin Metsätieteiden päivän iltatilaisuudessa 26.10.2022.
Pronssinen Cajander-mitali ansiokkaasta toiminnasta metsätieteiden hyväksi myönnettiin Markus Holopaiselle ja Raisa Mäkipäälle.
Markus Holopainen toimii geoinformatiikan professorina Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksella metsävarojen käytön oppiaineessa. Holopaisen tutkimusryhmä on osa laserkeilauksen tutkimuksen huippuyksikköä CoE-LaSR ja on tuottanut huikean määrän tutkimustietoa sekä kasvattanut pätevän tutkijajoukon. Holopaisella on keskeinen rooli metsien inventointimenetelmien, metsävaratiedon hallinnan sekä metsää koskevien paikkatietojen kehittämisessä ja niiden opetuksessa.
Raisa Mäkipää toimii tutkimusprofessorina Luonnonvarakeskuksen Biotalous ja ympäristö -yksikössä. Hänen tutkimusalueensa on hyvin ajankohtainen, liittyen hiilenkiertoon, metsien hiilinieluun ja ilmastonmuutokseen, biodiversiteettiin ja laajemmin luonnonvarojen kestävään käyttöön. Hänellä on laaja tieteellinen tuotanto ja hän on myös aktiivinen tutkimustiedon viestimisessä ja tuomisessa yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Suomen Metsätieteellisen Seuran mitali myönnettiin Matleena Kniivilälle ja Katri Himaselle.
Katri Himanen toimii Luonnonvarakeskuksessa Metsänjalostus-ryhmän erikoistutkijana, asiantuntemusalueenaan erityisesti metsäpuiden siementuotanto ja -huolto. Hänet tunnetaan aktiivisuudestaan Metsänhoitoklubissa sekä metsäalan keskusteluun ja tutkimustiedon välittämiseen osallistujana, mm. lukuisten mediaesiintymisten, blogien ja some-aktiivisuuden kautta.
Matleena Kniivilä on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija ja Politiikkaohjaus-fokusalueen tutkimuspäällikkö, jonka työ painottuu metsäsektorin suhdanne-ennusteisiin ja metsien käytön sosioekonomiseen kestävyyteen. Hän on toiminut aktiivisesti Seuran hallituksessa vuosina 2016-21 ja hänet tunnetaan myös lukuisista metsäalan asiantuntijalausunnoista ja mediaesiintymistä.
Paikka: Helsingin yliopiston Viikin kampus, Metsätieteiden talo
Aika: keskiviikko 26.10.2022, klo 9.00 – n. 20.00
#metsätiede2022
Ilmoittautuminen on suljettu. Runsaan osanoton takia emme voi ottaa vastaan jälki-ilmoittautumisia.
Metsätieteiden päivä järjestetään 30. kerran 26.10.2022 Helsingin yliopiston Viikin kampuksella. Päivä järjestettiin ensimmäisen kerran Suomen Metsätieteellisen Seuran 75-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 1984 ja vuodesta 1995 alkaen tilaisuus oli vuosittainen nimellä Metsätieteen päivä. Nyt 30. kerralla palautamme monikollisen nimen Metsätieteiden päivä korostaaksemme metsäntutkimuksen monitieteistä luonnetta.
Vuoden 2022 teema on ”Monimuotoisuuden mittaaminen ja arvottaminen”. Metsien monimuotoisuus muodostaa niiden toimintaa tukevan, yhteenliittyneen elämän verkon. Tämä verkko mahdollistaa metsäekosysteemien toiminnan, toipumisen häiriöistä, sopeutumisen muuttuvaan ympäristöön ja kestävän puuntuotannon. Metsätieteiden päivässä pohdimme ovatko kaikki elämän verkon solmut yhtä tärkeitä. Kysymme kuinka ”repaleisena” verkko vielä kannattelee metsän elämää. Arvioimme voiko ihminen luonnonhoidon keinoin paikata elämän verkkoa. Tarkastelemme miten näitä ilmiöitä voidaan mitata. Ennen kaikkea esitämme kysymyksen mikä on monimuotoisuuden arvo luonnolle, taloudelle ja yhteiskunnalle. Aamupäivällä on kaikille yhteinen kokous, jossa monimuotoisuustutkimuksen parhaat asiantuntijat pohtivat mm. näitä kysymyksiä.
Aamupäivän yhteiskokouksessa emme nosta esille kaikkia kysymyksiä, emmekä saa kaikkeen vastausta. Siksi iltapäivällä Suomen Metsätieteellisen Seuran tieteenalakerhot järjestävät kuusi rinnakkaiskokousta, joissa monimuotoisuutta, sen mittaamista ja arvottamista käsitellään metsätieteiden eri osa-alojen näkökulmasta. Luvassa on asiaa ekologian, metsänhoidon, mittaamisen ja suunnittelun, taloustieteen, logistiikan ja ihmistieteiden näkökulmista.
Sekä aamupäivän yhteiskokous että kaikki iltapäivän rinnakkaiskokouset järjestetään hybridimallilla, joka mahdollistaa etäosallistumisen kaikille ilmoittautuneille.
Linkki Metsätieteiden päivän ohjelmaan. Voit ilmoittautua myös ohjelmasivulla.
Metsätieteiden päivä järjestetään 30. kerran 26.10.2022 Helsingin yliopiston Viikin kampuksella. Päivä järjestettiin ensimmäisen kerran Suomen Metsätieteellisen Seuran 75-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 1984 ja vuodesta 1995 alkaen tilaisuus oli vuosittainen nimellä Metsätieteen päivä. Nyt 30. kerralla palautamme monikollisen nimen Metsätieteiden päivä korostaaksemme metsäntutkimuksen monitieteistä luonnetta.
Vuoden 2022 teema on ”Monimuotoisuuden mittaaminen ja arvottaminen”. Metsien monimuotoisuus muodostaa niiden toimintaa tukevan, yhteenliittyneen elämän verkon. Tämä verkko mahdollistaa metsäekosysteemien toiminnan, toipumisen häiriöistä, sopeutumisen muuttuvaan ympäristöön ja kestävän puuntuotannon. Metsätieteiden päivässä pohdimme ovatko kaikki elämän verkon solmut yhtä tärkeitä. Kysymme kuinka ”repaleisena” verkko vielä kannattelee metsän elämää. Arvioimme voiko ihminen luonnonhoidon keinoin paikata elämän verkkoa. Tarkastelemme miten näitä ilmiöitä voidaan mitata. Ennen kaikkea esitämme kysymyksen mikä on monimuotoisuuden arvo luonnolle, taloudelle ja yhteiskunnalle. Aamupäivällä on kaikille yhteinen kokous, jossa monimuotoisuustutkimuksen parhaat asiantuntijat pohtivat mm. näitä kysymyksiä:
9.00-9.05
Metsätieteiden päivän avaus
varapuheenjohtaja Marjo Palviainen, Suomen Metsätieteellinen Seura
9.05-9.20
EU:n biodiversiteettistrategia
kansainvälisten asioiden neuvos Teemu Seppä, Maa- ja metsätalousministeriö
9.20-9.50
Monimuotoisuuden arvottamisen ja suojelun ekologinen perusta
lehtori Panu Halme, Jyväskylän yliopisto
9.50-10.20
Monimuotoisuuden taloudellinen arvottaminen
puheenjohtaja Markku Ollikainen, Suomen ilmastopaneeli
10.20-10.40
Kahvitauko
10.40-11.10
Monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden yhteiskunnallinen merkitys
tutkimusjohtaja Eeva Primmer, Suomen ympäristökeskus
11.10-11.40
Monimuotoisuus valtakunnan metsien inventoinneissa
johtava tutkija Kari T. Korhonen, Luonnonvarakeskus
11.40-12.00
Yleiskeskustelu
Aamupäivän puhujat
Aamupäivän yhteiskokouksessa emme nosta esille kaikkia kysymyksiä, emmekä saa kaikkeen vastausta. Siksi lounaan jälkeen Suomen Metsätieteellisen Seuran tieteenalakerhot järjestävät kuusi rinnakkaiskokousta, joissa on metsien monimuotoisuutta tarkastellaan ekologian, metsänhoidon, mittaamisen ja suunnittelun, taloustieteen, logistiikan ja ihmistieteiden näkökulmista. Iltapäivän lopuksi on vapaamuotoinen tilaisuus, jossa jaetaan Suomen Metsätieteellisen Seuran huomionosoitukset ansioituneille metsäntutkijoille ja näemme valokuvaesityksen syyskuun alun retkeilyltä Viroon. Päivän päättää kahden webinaarivuoden jälkeen taas suosittu buffet, jonka ääressä käydään vilkasta metsätieteellistä keskustelua.
12.00-13.15
Lounastauko
13.15-14.30
Rinnakkaiskokousten ensimmäinen osa
14.30-15.00
Kahvitauko
15.00-16.00
Rinnakkaiskokousten toinen osa
16.15-17.00
Iltatilaisuus
17.00- n. 20
Buffet
Sekä aamupäivän yhteiskokous että kaikki iltapäivän rinnakkaiskokoukset järjestetään hybridimallilla, joka mahdollistaa etäosallistumisen kaikille ilmoittautuneille.
Iltapäivän rinnakkaiskokousten aiheet
Metsäbiologian kerho: Monimuotoisuutta luonnonhoidolla: miten arvioida, arvottaa ja hyödyntää luonnonhoidon tuloksia?
Metsäekonomistiklubi: taloustieteen näkökulmia metsien monimuotoisuuteen
Metsänhoitoklubi: Monimuotoisuus metsänhoidossa
Metsäsuhdeklubi: Monimuotoiset metsät ja metsäsuhteet
Taksaattoriklubi: Monimuotoisuuden mittaus ja huomioiminen metsien käytössä
Forest Sciences’ Day will be organised for the 30th time on 26 October 2022 in the Viikki Campus of the University of Helsinki. The Day was organised for the first time in 1984 in connection to the 75th anniversary of the Finnish Society of Forest Science. Since 1995, the Day was organised annually under the name Forest Science Day. We will recover the name in plural, Forest Sciences’ Day, now on the occasion of the 30th event for emphasising the multidisciplinary nature of forest sciences.
The topic of the year 2022 will be “Measurement and valuation of biological diversity”. Diversity of forests forms the interconnected fabric of life that supports their functions. The fabric of life enables the functioning of forest ecosystems, resilience to disturbances, adaptation to environmental changes and sustainable timber production. In the Forest Sciences’ Day we will review if all nodes in the fabric of life are equally important. We will ask how much the fabric of life may be disturbed before it cannot support the life of a forest. We will evaluate if people can repair the fabric of life by means of nature management. We will have a look on the methods for measuring these phenomena. Above all, we will ask what is the value of the forest diversity for the nature, economy and society. During the morning, we will have a plenary session, in which the best experts of diversity science will answer to these and other questions:
9.00-9.05
Opening words
vice-chair Marjo Palviainen, Finnish Society of Forest Science
9.05-9.20
EU biodiversity strategy
Senior Ministerial Adviser Teemu Seppä, Ministry of Agriculture and Forestry of Finland
9.20-9.50
Ecological basis for valuation and conservation of biological diversity
Senior Lecturer Panu Halme, University of Jyväskylä
9.50-10.20
Economic valuation of biological diversity
Chair Markku Ollikainen, Finnish Climate Change Panel
10.20-10.40
Coffee break
10.40-11.10
Societal significance of biological diversity and ecosystem services
Research Director Eeva Primmer, Finnish Environment Institute
11.10-11.40
Biological diversity in National Forest Inventories of Finland
Principal Scientist Kari T. Korhonen, Natural Resources Institute Finland
11.40-12.00
Common discussion
Plenary speakers
We cannot make all important questions in the plenary, much less answer to all of them. Thus, the science clubs of the Finnish Society of Forest Science will organise six parallel sessions in the afternoon. The parallel sessions will provide the view points of ecology, silviculture, management planning, economics, logistics and social sciences and humanities to the value of the biological diversity of the forests. By the end of the afternoon, we will have an informal common gathering, in which we will award the honours of the Finnish Society of Forest Science to outstanding forest scientists and see a photo presentation on the excursion of our Society to Estonia at the beginning of September. The Day will end to our popular buffet, which will provide a forum for lively discussions on forest sciences – after two years of webinars.
Both the morning plenary session and afternoon parallel session will be organised in hybrid mode, which will enable remote participation to all delegates that want it.
Programme of the afternoon parallel sessions 13:15 – 16:00
Forest Biology Club: Creating diversity with nature management: How to evaluate, valuate and use the results of nature management?
Forest Economist Club: Economic viewpoints on forest diversity
Silviculture Club: Biological diversity in silviculture
Human-Forest Relations Research Club: Diverse forests and human-forest relationships
Forest Mensuration Club: Measuring and considering biological diversity in the use of forests
Technology Club: Environmental effectiveness of forest operations
Suomalaisten metsäsuhteita ja niiden muutosta on tutkittu Metsämiesten Säätiön rahoittamassa Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushankkeessa (2019 – 2022). Tutkimushankkeessa on edistetty metsäsuhteiden tunnistamista ja ymmärtämistä ja vahvistettu metsäsuhdetutkimusta.
Metsäsuhteet osana suomalaista metsäkulttuuria vaikuttavat metsiä koskevaan päätöksentekoon ja metsien erilaisiin käyttötapoihin sekä siten koko yhteiskuntaan. Tutkittu tieto lisää ymmärrystä metsäsuhteista ja niiden vaikutuksesta yksilöissä, yhteisöissä ja yhteiskunnassa.
Hankkeen väitöskirjatutkija YTM, metsätalousinsinööri Tuulikki Halla tarkastelee ammatillisia metsäsuhteita ja väitöskirjatutkija FM Reetta Karhunkorva metsänomistajien metsäsuhteita. Tutkimushankkeen johtaja dosentti Jaana Laine esittelee Suhteeni metsään -kirjoituskeruun tuloksia.
Tutkimushankkeessa kerättiin kattava, 87 haastattelua ja 309 kirjoitusta sisältävä tutkimusaineisto. Aineisto avaa laajan kirjon metsäammattilaisten, metsänomistajien ja laajemminkin suomalaisten metsäsuhteisiin sekä niissä vaikuttaviin tunteisiin, muistoihin ja kehollisiin kokemuksiin.
Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -keskustelutilaisuudessa pohditaan ja keskustellaan tutkimusten perusteella suomalaisista metsäsuhteista. Tervetuloa mukaan!
Voit osallistua tilaisuuteen joko Tieteiden talolla tai etänä, Youtube-linkki
Ohjelma
13.30 Tilaisuuden avaus Leena Paaskoski, kehittämisjohtaja, Suomen Metsämuseo Lusto
13.35 Tulevaisuus on toisenlainen – osaammeko katsoa metsää uusin silmin?
Eeva Hellström, johtava asiantuntija, ennakointi ja strategia, Sitra
14.00 Keskustelu Keskustelua fasilitoi Leena Paaskoski, kehittämisjohtaja, Suomen Metsämuseo Lusto
Suomen Metsätieteellisen Seuran syyskokous 1.12.2022
Tieteiden Talo, Kirkkokatu 6, Helsinki; Sali 505
Torstai 1.12.2022, klo 15.30-17.00
Suomen Metsätieteellisen Seuran sääntömääräinen syyskokous pidetään 1.12.2022 klo 15.30 alkaen Tieteiden talon salissa 505. Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa ‑keskustelutilaisuuden jälkeen on hyvä tulla syyskokouskahville ja osallistua Seuramme asioista päättämiseen. Asialistalla on vuoden 2023 toimintasuunnitelman, talousarvion ja jäsenmaksun suuruuden hyväksyminen sekä Seuran puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja hallituksen jäsenen valinta erovuoroisen tilalle. Päätämme myös vuoden 2023 tilintarkastajasta ja toiminnantarkastajasta. Asialista tulee Seuran verkkosivulle marraskuun alkupuolella. Merkitse aika heti kalenteriisi.
__________
Autumn meeting of the Finnish Society of Forest Science on 1 December 2022
House of Sciences and Letters (Tieteiden talo), Kirkkokatu 6, Helsinki; Room 505
Thursday 1 December 2022, 15:30-17:00
Statutory Autumn Meeting of the Finnish Society of Forest Science will be on Thursday, 1 December 2022 starting 15:30 in the Room 505 of the House of Sciences and Letters. Before the meeting, you may participate in the seminar “Human-Forest Relations in the Changing Society” (in Finnish) in the Room 104 of the same venue. The Autumn Meeting agenda will include acceptance of the plan of activities, budget and membership fee for 2023, and election of the Chair, Vice-Chair and a Board member. We will also decide the auditor and reviewer of activities of our Society in 2023. The full agenda will be published on our web site early November 2022. Mark your calendar! The meeting will be Finnish-English bilingual.
__________
Uusia jäseniä
Toivotamme uudet jäsenemme Aapo Aholan, Jaanika Edesin, Sinikka Laakon, Henrik Lindbergin, Laura Nikinmaan, Birgitta Partasen, Soile Puhakan, Jouni Sorvarin, Johan Slätisin, Eevastiina Tuittilan, Aino-Elina Vehmaston ja Irma Wellingin tervetulleiksi ottamaan aktiivisesti osaa Seuran toimintaan.
__________
New members
We welcome our new members Aapo Ahola, Jaanika Edesi, Sinikka Laakko, Henrik Lindberg, Laura Nikinmaa, Birgitta Partanen, Soile Puhakka, Jouni Sorvari, Johan Slätis, Eevastiina Tuittila, Aino-Elina Vehmasto and Irma Welling to actively participate in the activities of our Society.
