Kategoria: Uncategorized

Metsätieteen aikakauskirjan päätoimittaja vaihtuu vuoden vaihteessa. Professori Teppo Hujala Itä-Suomen yliopistosta jättää tehtävän viisivuotiskautensa päättyessä. Hän toteaa tiedelehden kehittyneen suotuisasti viime vuosina: ”Vuosina 2019–2023 Metsätieteen aikakauskirja on vakiinnuttanut asemansa sekä kirjoittajille että lukijoille maksuttomana avoimen metsätieteen edistäjänä. Erityisesti tieteellisen tiedon nykytilaa jäsentävät vertaisarvioidut katsaukset ovat keränneet runsaasti lukijoita. Metsätieteen aikakauskirjan täsmennetyt kirjoittajaohjeet kannustavat käsitteistön täsmällisyyteen, esitystavan selkeyteen ja kielen moitteettomuuteen. Tällä tavalla lehti kantaa vastuuta kotimaisilla kielillä julkaistusta laadukkaasta metsäntutkimuksesta.”

Suomen Metsätieteellinen Seura kiittää Teppoa merkittävästä panoksesta kotimaisilla kielillä tapahtuvan tiedejulkaisemisen hyväksi. Samalla Seura haluaa kiittää kirjoittajia ja tarkastajia heidän työstään kotimaisen tiedejulkaisemisen ylläpidossa.

Metsätieteen aikakauskirjan päätoimittajaksi 1.1.2024 alkavalle viisivuotiskaudelle on nimitetty vanhempi yliopistonlehtori Risto Kasanen Helsingin yliopistosta. Hän pitää tärkeänä suomen kielisen metsätieteellisen kirjallisuuden saatavuutta: ”Metsätieteen aikakauskirja tarjoaa metsien käytön ja siihen liittyvän yhteiskunnallisen keskustelun pohjaksi suomen kielellä saavutettavaa tutkittua tietoa. Metsiin liittyvän tiedon levittäminen vaatii jatkuvaa, pitkäjänteistä työtä – esimerkiksi Taloustutkimuksen hiljattain julkaiseman tutkimuksen mukaan vain 38 % suomalaisista tietää, että metsävaramme ovat kasvussa. Jokaisen oikeus pääsyyn avoimen, luotettavan tiedon lähteille on entistäkin tärkeämpää nyt, kun elämme maailmanlaajuisesti mediavaikuttamisen ja valeuutisten aikakautta.”

Suomen Metsätieteellinen Seura toivottaa Riston tervetulleeksi Seuran julkaisutoimitukseen. Jokaisen oikeus metsätieteeseen toteutuu vain monikielisen tiedejulkaisemisen kautta.

Metsätieteen aikakauskirjan toimitussihteerinä jatkaa Seuran toiminnanjohtaja Pekka Nygren ja toimittajana Karipekka Byman.

Suomen Metsätieteellisen Seura ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 30.11.2023 klo 15.00 alkaen Tieteiden talon (Kirkkokatu 6, Helsinki) salissa 505. Kokous on tarkoitettu Suomen Metsätieteellisen Seuran varsinaisille jäsenille, kunniajäsenille ja kannattajajäsenten edustajille, joiden on esitettävä valtakirja. Etäosallistumisilmoittautuminen on suljettu. Ilmoittautuneet etäosallistujat saavat Zoom-linkin pian.

Käsiteltävät asiat

1.   Kokouksen avaus

2.   Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta.

3.   Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.

4.   Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen.

5.   Vahvistetaan Seuran toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2024.

6.   Valitaan Seuran hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja vuodelle 2024 sekä hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle kaudelle 2024 – 2026. Hallituksen jäsenehdokkaita etsineen työryhmän esitys on:

• puheenjohtaja 2024: apulaisprofessori Marjo Palviainen, Helsingin yliopisto
• varapuheenjohtaja 2024: tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen, Luonnonvarakeskus
• hallituksen jäsenet 2024 – 2026: erikoistutkija Heikki Ovaskainen, Metsäteho oy ja yliopistotutkija Virpi Virjamo, Itä-Suomen yliopisto

Kokoukseen osallistuvat Seuran äänivaltaiset jäsenet voivat tehdä muita ehdotuksia avoimiin tehtäviin.

7.   Valitaan tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja sekä tarvittaessa heille varahenkilöt vuodelle 2024. Ehdotukset:

• tilintarkastaja: tilintarkastusyhteisö Tiliextra oy
• Koska ehdotettu tilintarkastaja on tilintarkastuslain mukainen tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita.
• toiminnantarkastaja: tutkija Jussi Leppänen, Luonnonvarakeskus
• varatoiminnantarkastaja: tutkija Jussi Lintunen, Luonnonvarakeskus

Kokoukseen osallistuvat Seuran äänivaltaiset jäsenet voivat tehdä muita ehdotuksia avoimiin tehtäviin.

8.   Seuran julkaisusarjojen vuoden 2024 alusta voimaan tuleva datan avoimuuskäytäntö.

9.   Muut mahdollisesti esille tulevat asiat: Seuran jäsenet voivat ottaa esille päätösasioita ilmoittamalla siitä sähköpostitse toiminnanjohtajalle (pekka.nygren@metsatiede.org) 16.11.2023 mennessä. Keskusteluasioita voi ottaa esille myöhemminkin, viimeistään kokouksessa työjärjestyksen hyväksymisen yhteydessä.

10. Kokouksen päättäminen.

Helsingissä 9.11.2023

Suomen Metsätieteellisen Seuran hallitus

Liitteet

Toimintasuunnitelmaluonnos 2024:

https://metsatiede.org/wp-content/uploads/2023/11/Syyskokous-231130-toimintasuunnitelmaluonnos-2024.pdf

Talousarvioluonnos 2024:

https://metsatiede.org/wp-content/uploads/2023/11/Syyskokous-231130-talousarvioehdotus-2024.pdf

Lataa tulostettava jäsentiedote pdf-tiedostona.

Download the printable information letter as a pdf file.

Tässä tiedotteessa / Contents of the information letter:

• Kutsu syyskokoukseen 30.11.2023
• Invitation to autumn meeting on 30 Nov 2023
• Ennakkotieto: Suomen Metsätieteellisen Seuran apurahat ovat haettavissa 22.1. – 16.2.2024
• Finnish Society of Forest Science will receive grant applications from 22 Jan through 16 Feb 2024
• Metsätieteiden päivän 2023 ”Ilmastonmuutos metsässä” nauhoitteet ovat Seuran verkkosivulla
• Recordings of the talks of the Forest Sciences’ Day “Climate change in forest” are on Society’s web site
• Tiedeklubi ”Metsäkato Suomessa” 15.11.2023
• Suomen Metsätieteellisen Seuran huomionosoitukset
• Honorary medals of the Finnish Society of Forest Science
• Uusia jäseniä / New members

__________

Kutsu syyskokoukseen 30.11.2023

Suomen Metsätieteellisen Seura ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 30.11.2023 klo 15.00 alkaen Tieteiden talon (Kirkkokatu 6, Helsinki) salissa 505. Kokous on tarkoitettu Suomen Metsätieteellisen Seuran varsinaisille jäsenille, kunniajäsenille ja kannattajajäsenten edustajille, joiden on esitettävä valtakirja. Kokoukseen voi osallistua myös etänä ilmoittautumalla viimeistään 28.11.2023 tällä linkillä:

https://link.webropolsurveys.com/S/C46985AEF4FD1391

Käsiteltävät asiat

1.   Kokouksen avaus

2.   Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta.

3.   Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.

4.   Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen.

5.   Vahvistetaan Seuran toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2024.

6.   Valitaan Seuran hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja vuodelle 2024 sekä hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle kaudelle 2024 – 2026. Hallituksen jäsenehdokkaita etsineen työryhmän esitys on:

• puheenjohtaja 2024: apulaisprofessori Marjo Palviainen, Helsingin yliopisto
• varapuheenjohtaja 2024: tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen, Luonnonvarakeskus
• hallituksen jäsenet 2024 – 2026: erikoistutkija Heikki Ovaskainen, Metsäteho oy ja (täydennetään myöhemmin)

Kokoukseen osallistuvat Seuran äänivaltaiset jäsenet voivat tehdä muita ehdotuksia avoimiin tehtäviin.

7.   Valitaan tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja sekä tarvittaessa heille varahenkilöt vuodelle 2024. Ehdotukset:

• tilintarkastaja: tilintarkastusyhteisö Tiliextra oy
• Koska ehdotettu tilintarkastaja on tilintarkastuslain mukainen tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita.
• toiminnantarkastaja: tutkija Jussi Leppänen, Luonnonvarakeskus
• varatoiminnantarkastaja: tutkija Jussi Lintunen, Luonnonvarakeskus

Kokoukseen osallistuvat Seuran äänivaltaiset jäsenet voivat tehdä muita ehdotuksia avoimiin tehtäviin.

8.   Seuran julkaisusarjojen vuoden 2024 alusta voimaan tuleva datan avoimuuskäytäntö.

9.   Muut mahdollisesti esille tulevat asiat: Seuran jäsenet voivat ottaa esille päätösasioita ilmoittamalla siitä sähköpostitse toiminnanjohtajalle (pekka.nygren [at] metsatiede.org) 16.11.2023 mennessä. Keskusteluasioita voi ottaa esille myöhemminkin, viimeistään kokouksessa työjärjestyksen hyväksymisen yhteydessä.

10. Kokouksen päättäminen.

Helsingissä 8.11.2023

Suomen Metsätieteellisen Seuran hallitus

Liitteet:

Toimintasuunnitelmaluonnos 2024:

https://metsatiede.org/wp-content/uploads/2023/11/Syyskokous-231130-toimintasuunnitelmaluonnos-2024.pdf

Talousarvioluonnos 2024:

https://metsatiede.org/wp-content/uploads/2023/11/Syyskokous-231130-talousarvioehdotus-2024.pdf

__________

Invitation to autumn meeting on 30 Nov 2023

Autumn meeting of the Finnish Society of Forest Science will be held on Thursday 30 November 2023 at 15:00 in Room 505 of the House of Sciences and Letters (Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki). The meeting is open for all ordinary and honorary members of the Society, and to the representatives of supporting members who must present an authorisation from the supporting member. Remote participation will be possible by registering through this link at latest on 28 November 2023:

https://link.webropolsurveys.com/S/C46985AEF4FD1391

Programme

1.   Opening of the meeting

2.   Election of the meeting chair, secretary, reviewers of the minutes, and voice counters.

3.   Confirmation of the legality and quorum of the meeting.

4.   Acceptance of the programme.

5.   Confirmation of the Plan of activities 2024, Budget 2024 and the membership fee for 2024.

6.   Election of the chair and vice-chair of the Society for 2024 and two board members for term 2024 – 2026. The proposal of a work group searching for candidates is:

• Chair 2024: Assistant Professor Marjo Palviainen, University of Helsinki
• Vice Chair 2024: Research Professor Liisa Tyrväinen, Natural Resources Institute Finland
• board members 2024 – 2026: Dr Heikki Ovaskainen, Metsäteho Ltd. and TBC

Members of the Society who have the voting right may present other candidates in the meeting.

7.   Election of the auditor of the accounts and the activities of the Society for 2023. The proposal:

• Auditor of Accounts: Audit society Tiliextra Ltd.
• Because the auditor is an audit society, vice-auditor is not elected.
• Auditor of Activities: Mr Jussi Leppänen, Natural Resources Institute Finland
• Vice-Auditor of Activities: Dr Jussi Lintunen, Natural Resources Institute Finland

Members of the Society who have the voting right may present other candidates in the meeting.

8. Information on data openness practices in the journals of the Society from 1 Jan 2024 onwards.

9.   Other possible items: If a member wants to propose a topic that requires a decision of the Autumn meeting of the Society, they should send an e-mail detailing the topic to the Executive Manager of the Society (pekka.nygren [at] metsatiede.org) at latest on 16 November 2023. Discussion topics may be proposed also after that, at latest on site at the time of the acceptance of the meeting programme.

10. Closure of the meeting

Helsinki, 8 November 2023

Board of the Finnish Society of Forest Science

Appendices:

Draft of the plan of activities 2024 (in Finnish):

https://metsatiede.org/wp-content/uploads/2023/11/Syyskokous-231130-toimintasuunnitelmaluonnos-2024.pdf

Draft of the budget 2024 (in Finnish):

https://metsatiede.org/wp-content/uploads/2023/11/Syyskokous-231130-talousarvioehdotus-2024.pdf

__________

Ennakkotieto: Suomen Metsätieteellisen Seuran apurahat ovat haettavissa 22.1. – 16.2.2024

Suomen Metsätieteellinen Seura toimii Suomen metsätieteellisen tutkimustyön hyväksi. Tarkoituksen toteuttamiseksi Seura myöntää hallinnassaan olevien rahastojen tuotoista apurahoja metsätiedettä edistäviin tarkoituksiin: tutkimusapurahoja, matka-apurahoja, apurahoja muuhun kansainväliseen toimintaan, kieliopintoihin ja muihin metsätiedettä edistäviin toimintoihin.

Apurahojen haku alkaa 22.1.2024 ja päättyy 16.2.2024 klo 16.00. Hae apurahaa sähköisellä apurahahakujärjestelmällä (https://metsatieteellinenseura.apurahat.net). Linkki järjestelmään aktivoituu hakuajan alkaessa.

Ennen hakemuksen laatimista pyydämme sinua lukemaan huolellisesti Seuran verkkosivulta löytyvät apurahaohjeet. Kiinnitä erityisesti huomiota siihen, että tutkimusapurahan tutkimussuunnitelma on kirjoitettava apurahalomakkeelle ohjeiden mukaan jäsenneltynä.

Ajantasaiset hakuohjeet ladataan tammikuussa 2024 sivulle Apurahat.

__________

Finnish Society of Forest Science will receive grant application from 22 Jan through 16 Feb 2024

Finnish Society of Forest Science promotes forest research in Finland. As a means to reach this goal, the Society awards grants for research, travel that supports research or post-graduate studies, other international activities, language studies, and other purposes that advance forest sciences.

The application for the grants will open on 22 January and close on 16 February 2024 at 16:00. The applications will be submitted using the electronic grant application system (https://metsatieteellinenseura.apurahat.net/login.aspx?lcid=1033). Link to system will be activated at the opening of the application period.

We kindly request you to read carefully the grant instructions on the web site of the Finnish Society of Forest Science. Please, note that the research plan for a research grant application must be written in the application form following the format given in the instructions.

Ukrainian forest scientist affiliated to a Finnish research organisation or pursuing doctoral studies in a Finnish university are encouraged to apply.

Updated application instructions will be uploaded in early January to page Grants.

__________

Metsätieteiden päivän 2023 ”Ilmastonmuutos metsässä” nauhoitteet ovat Seuran verkkosivulla

Tämän vuoden Metsätieteiden päivä järjestettiin 25.10.2023 yleisteemalla ”Ilmastonmuutos metsässä”. Käsittelimme aihetta ilmasto- ja kasvillisuusmallien tuloksia ja hiilinielukeskustelua laajemmin. Kiinnitimme huomiota ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vuorovaikutuksiin, tulevaisuuden ennustamisen epävarmuustekijöihin, ihmisten ja metsien suhteisiin sekä ilmastonmuutoksen, luontokadon hillinnän ja puuntuotannon synergistisiin ratkaisuihin.

Metsätieteiden päivän aamupäivällä oli perinteisesti kaikille yhteinen kokous, jossa metsällisen ilmastonmuutostutkimuksen parhaat asiantuntijat tarkastelivat luonnon monimuotoisuutta ja metsänhoitoa muuttuvassa ilmastossa, ilmastonmuutoksen vaikutusta metsä- ja ympäristöpolitiikkaan sekä metsäbiotalouden tarjoamien ilmastoratkaisujen rajoja. Aamupäivän yhteiskokouksen puhujat olivat Liisa Kulmala (Ilmatieteen laitos), Saija Huuskonen (LUKE), Jussi Uusivuori (LUKE), Jyri Seppälä (SYKE) ja Antti Asikainen (LUKE).

Iltapäivällä Suomen Metsätieteellisen Seuran tieteenalakerhot järjestivät kuusi rinnakkaiskokousta, joissa ilmastonmuutosta käsiteltiin metsätieteiden eri osa-alojen näkökulmasta:

• Hiilensidonnan ja monimuotoisuuden turvaamisen synergiset ratkaisut Suomen metsissä (Metsäbiologian kerho)
• Ilmastonmuutos metsässä – taloustieteen näkökulmia (Metsäekonomistiklubi)
• Toimivat metsänhoitomenetelmät tulevaisuudessa  (Metsänhoitoklubi)
• Ilmastonmuuttajat metsässä (Metsäsuhdeklubi)
• Epävarmuuksien sekä luonnonilmiöiden vaihtelun huomiointi ja mallintaminen metsien kehityksen simuloinnissa (Taksaattoriklubi)
• Ilmastonmuutos haastaa puunhankintaamme (Teknologiklubi)

Yhteiskokouksen kaikki esitykset ja iltatilaisuus nauhoitettiin. Nauhoitteet ovat nyt katsottavissa Metsätieteiden päivän sivulla. Iltapäivän rinnakkaiskokousten esityksistä nauhoitettiin kaikki esitykset, joiden tallentamista puhuja ei kieltänyt. Rinnakkaiskokousten nauhoitteet löytyvät kokouksen omalta sivulta, jolle on linkki Metsätieteiden päivän pääsivulla. Kaikki nauhoitteet ovat esityskohtaisia.

 __________

Recordings of the talks of the Forest Sciences’ Day “Climate change in forest” are on Society’s web site

The traditional Forest Sciences’ Day was organised on 25 October 2023. Our general topic was “Climate change in forests”. We went beyond the climate and vegetation model results and the discussion on forest carbon sinks. We payed attention to the interactions between climate change and biological diversity, to the uncertainties in predicting the future, to the human-forest relationships as well as to the synergistic solutions for mitigating climate change and biodiversity loss while producing timber.

In the morning, we had a plenary session, in which the best Finnish scientists of climate change spoke about the biological diversity and silviculture under the changing climate, effects of climate change on forest and environmental policy and the limits of forest bioeconomy in mitigating climate change. The speakers of the morning plenary session were Liisa Kulmala (Finnish Meteorological Institute), Saija Huuskonen (Natural Resources Institute Finland, LUKE), Jussi Uusivuori (LUKE), Jyri Seppälä (Finnish Environment Institute) and Antti Asikainen (LUKE)

The science clubs of the Finnish Society of Forest Science organised six parallel sessions in the afternoon. In these sessions, climate change was discussed from the viewpoints of several subdisciplines of forest sciences:

• Synergistic solutions for enhancing carbon sequestration and safeguarding biodiversity in Finnish forests (Forest Biology Club)
• Climate change in forests – economic view points (Forest Economist Club)
• Silvicultural practices for the future (Silviculture Club)
• Climate changers in the forest (Human-Forest Relationship Research Club)
• Effects of naturally varying phenomena and uncertainty on modelling forest development (Forest Mensuration Club)
• Climate change challenges our wood supply chain (Technology Club)

All plenary talks and most parallel session talks were recorded. The recordings are now available on the web page of the Forest Sciences’ Day.

__________

Tiedeklubi ”Metsäkato Suomessa” 15.11.2023

 Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) luotsaamat Tiedeklubit jatkuvat syksyllä 2023 Tiedekahvilassa (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki). Tiedeklubit kutsuvat tieteenystävät after workeille. Tapahtumiin on vapaa pääsy. Tieklubeissa kuullaan monipuolisia keskusteluja eri tieteenaloilta kerran kuussa keskiviikkoisin klo 17.00–18.00. Keskustelut äänitetään myös podcasteiksi, jotka julkaistaan klubien jälkeisinä päivinä Tiederadio-kanavalla SoundCloudissa ja Spotifyssa.

Suomen Metsätieteellinen Seura järjestää marraskuun Tiedeklubin 15.11.2023 teemalla ”Metsäkato Suomessa”.

Metsäkatoa Suomessa on pidetty historian ilmiönä. Kuitenkin Suomen metsäala pienenee edelleen, vuosien mittaan merkittävässä määrin. Mikä aiheuttaa nykyisen metsäkadon Suomessa? Uhkaako metsäkato hiilinielujamme? Mitkä ovat vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle? Millaisia sosiaalisia konflikteja metsäkato ja sen torjuminen aiheuttavat?

Metsäkadon syistä, seurauksista ja torjunnasta keskustelevat professori Lasse Peltonen Itä-Suomen yliopistosta ja tutkimusprofessori Artti Juutinen Luonnonvarakeskuksesta. Keskustelua juontaa yliopistotutkija Anna Lintunen Helsingin yliopistosta.

__________

Suomen Metsätieteellisen Seuran huomionosoitukset

Metsätieteiden päivän iltapäivän päätteeksi jaettiin Suomen Metsätieteellisen Seuran huomionosoitukset. Pronssisen Cajander -ansiomitalin ansiokkaasta toiminnasta metsätieteiden hyväksi saivat tutkimusprofessori Hannu Fritze Luonnonvarakeskuksesta, professori Miina Rautiainen Aalto-yliopistosta ja professori Pasi Puttonen Helsingin yliopistosta. Suomen Metsätieteellisen Seuran mitalin ansiokkaasta työstä Seuran tarkoitusperien ja toiminnan hyväksi sai MMT Timo Saksa.

__________

Honorary medals of the Finnish Society of Forest Science

The scientific recognitions of the Finnish Society of Forest Science were awarded in the afternoon plenary session of the Forest Sciences’ Day. The Bronze Cajander medal for excellent work in forest sciences was awarded to Research Professor Hannu Fritze, Natural Resources Institute Finland, professor Miina Rautiainen, Aalto University and professor Pasi Puttonen, University of Helsinki. The Medal of Finnish Society of Forest Science for excellent work for promoting the aims of the Society was awarded to Dr Timo Saksa.

__________

Uusia jäseniä / New members

Toivotamme uudet jäsenemme Kati Kiiskin, Antti Leinosen, Lauri Männistön, Bijaya Neupanen, Vesa-Pekka Parkatin, Mikko Niemen, Tanja Oksalan, Nora Schuurmanin, Virpi Stenmanin, Tiina Tonterin ja Pekka Virtasen tervetulleiksi ottamaan aktiivisesti osaa Seuran toimintaan.

We welcome our new members Kati Kiiski, Antti Leinonen, Lauri Männistö, Bijaya Neupane, Vesa-Pekka Parkatti, Mikko Niemi, Tanja Oksala, Nora Schuurman, Virpi Stenman, Tiina Tonteri and Pekka Virtanen to actively participate in the activities of our Society.

__________

Syysterveisin,

Pekka Nygren

Toiminnanjohtaja

Suomen Metsätieteellinen Seura ry

puh. 044 558 1199

pekka.nygren [at] metsatiede.org

#metsätiede2023

Tämän vuoden Metsätieteiden päivä järjestettiin keskiviikkona 25.10.2023 Helsingin yliopiston Viikin kampuksella. Yleisteemamme oli ”Ilmastonmuutos metsässä”. Käsittelimme aihetta ilmasto- ja kasvillisuusmallien tuloksia ja hiilinielukeskustelua laajemmin. Halusimme kiinnittää huomiota ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vuorovaikutuksiin, tulevaisuuden ennustamisen epävarmuustekijöihin, ihmisten ja metsien suhteisiin sekä ilmastonmuutoksen, luontokadon hillinnän ja puuntuotannon synergistisiin ratkaisuihin.

Metsätieteiden päivän aamupäivällä oli perinteisesti kaikille yhteinen kokous, jossa metsällisen ilmastonmuutostutkimuksen parhaat asiantuntijat tarkastelivat luonnon monimuotoisuutta ja metsänhoitoa muuttuvassa ilmastossa, ilmastonmuutoksen vaikutusta metsä- ja ympäristöpolitiikkaan ja metsäbiotalouden tarjoamien ilmastoratkaisujen rajoja. Aamupäivän yhteiskokouksen puhujat olivat Liisa Kulmala (Ilmatieteen laitos), Saija Huuskonen (LUKE), Jussi Uusivuori (LUKE), Jyri Seppälä (SYKE) ja Antti Asikainen (LUKE).

Iltapäivällä Suomen Metsätieteellisen Seuran tieteenalakerhot järjestivät kuusi rinnakkaiskokousta, joissa ilmastonmuutosta käsiteltiin metsätieteiden eri osa-alojen näkökulmasta:

• Hiilensidonnan ja monimuotoisuuden turvaamisen synergiset ratkaisut Suomen metsissä (Metsäbiologian kerho)
• Ilmastonmuutos metsässä – taloustieteen näkökulmia (Metsäekonomistiklubi)
• Toimivat metsänhoitomenetelmät tulevaisuudessa  (Metsänhoitoklubi)
• Ilmastonmuuttajat metsässä (Metsäsuhdeklubi)
• Epävarmuuksien sekä luonnonilmiöiden vaihtelun huomiointi ja mallintaminen metsien kehityksen simuloinnissa (Taksaattoriklubi)
• Ilmastonmuutos haastaa puunhankintaamme (Teknologiklubi)

Iltapäivän lopuksi jaettiin Suomen Metsätieteellisen Seuran huomionosoitukset ja esiteltiin Taksaattoriklubin innovaatiopalkinnon saaja.

Yhteiskokouksen kaikki esitykset ja iltatilaisuus nauhoitettiin. Nauhoitteet ovat nyt katsottavissa Metsätieteiden päivän sivulla. Iltapäivän rinnakkaiskokousten esityksistä nauhoitettiin kaikki esitykset, joiden tallentamista puhuja ei kieltänyt. Kaikki nauhoitteet ovat esityskohtaisia.

Katso nauhoitteita!

Metsäneuvos Jan heinon esipuhe Pahinta oli kylmyys -kirjaan

Ryhdyin opiskelemaan metsätieteitä 1967 Helsingin yliopistossa. Kuten monet muut sinä vuonna aloittaneista metsäylioppilaista valitsin pääaineekseni metsänhoitotieteen. Sitä opetti professori Paavo Yli-Vakkuri. Suoritin tutkintoni pääosin ruotsiksi, joten erilaiset kirjoitustyöt kävi läpi professori Gustaf Sirén. Laudaturtenttiä myöten Yli-Vakkuri oli kuitenkin se professori, jolle suoritin pääaineeseen liittyvät kokeet.

Muistan Yli-Vakkurin järjestelmällisenä ja rauhallisena opettajana, jota pidettiin myös lempeänä ja empaattisena. Hän saattoi esimerkiksi tarjota valmistumisen kynnyksellä olevalle opiskelijalle neuvoja ja tukea tulevan työpaikan hankkimisessa. Etenkin metsän uudistamiseen liittyvät kysymykset olivat tärkeällä sijalla opetuksessa. Hänen luentonsa olivat sopivassa määrin käytännönläheisiä, pohjautuen myös hänen omaan aikaisempaan työkokemukseensa.   

Professorit kiinnostivat meitä opiskelijoita myös henkilöinä. Muutamat opettajat kertoivat avoimesti ja laajasti sotakokemuksistaan. Jossakin vaiheessa nelivuotisen opiskeluni aikana sain kuulla Yli-Vakkurin olleen pitkään sotavankina Neuvostoliitossa. Professori itse ei halunnut tuosta ajasta puhua, joten aiheen yllä leijui jonkinlainen salamyhkäisyyden verho. Kukaan ei tuntunut tietävän mitään yksityiskohtia arvostetun professorimme kohtalosta. 

Yli-Vakkuri ei puhunut sotavankina olostaan meille opiskelijoille eikä myöskään metsänhoitotieteen laitoksen kollegoilleen. Mitään fyysisiä tai psyykkisiä karmeiden vankeusolojen ja kidutuksen aiheuttamia merkkejä hänessä ei useimpien opiskelijoiden mielestä ollut havaittavissa. Tosiasiassa hän kärsi mm. alituisesta selkäsärystä, ja joutui käyttämään leveää lantiovyötä kipujensa lievittämiseksi. Opiskelijakaverini Rolf Oinonen muistaa kuulleen tämän Paavolta, joka oli kertonut joutuneensa kantamaan raskaita tukkeja.

Muistan kuulleeni, että syötävien kasvien joukossa kallioimarteen juuret ja käenkaali olivat olleet Yli-Vakkurille merkityksellisiä henkensä pitimiksi. Samaan aikaan kanssani opiskellut Matti Hiltunen vahvistaa kasvitieteeseen liittyvän muistikuvani oikeaksi ja että eräs opiskelija kerran luennolla kysyi professorilta sotavankina olostaan. Siihen Yli-Vakkuri vastasi lyhyesti, että oli joutunut sotavangiksi, mutta selvinnyt hengissä, ei vähiten sen takia että oli hyvä kasvien tuntemus.

Professori Olavi Luukkanen työskenteli Paavo Yli-Vakkurin assistenttina jo keväällä 1967 ennen valmistumistaan ja muistaa, että vaikkei esimies puhunut sotavankeusajastaan, saattoi viittauksia siihen tulla aivan yllättäen. Kerran kun hän johti maastoretkeä Hyytiälässä ja eteen sattui silmujaan avaava metsälehmus, hän totesi, että nuo puhkeavat lehdet olivat kerran pelastaneet hänet nälkään nääntymiseltä. 

Luukkanen piti assistentin huoneessaan kerran lasipurkissa lemmikkieläiminä kotisirkkoja. Ne juoksentelivat siellä vapaina hänen tehdessään Yli-Vakkurin kannustamiin perinnöllisyystieteen opintoihin kuuluvia laboratoriotöitään. Kun professori tuli assistentin huoneeseen ja kuuli kotisirkan ääntelyn hän melkein säikähti ja sanoi: ”Noinhan ne lauloivat vankileirin parakeissa”.  

Luukkanen joutui, venäjän kielen taitoisena, toisinaan opastamaan Metsätalolle tulleita neuvostoliittolaisia tutkijavieraita. Metsänhoitotieteen laitoksella oli kuitenkin silloin professorin ovessa ilmoitus ”Ei ole tavattavissa”.  

Muutama vuosi sitten Helsingin yliopiston alumnitilaisuudessa tapasin henkilön, jonka kanssa erään tauon aikana kehkeytyi keskustelu professori Paavo Yli-Vakkurista. Myös hänen sotavankeutensa tuli esille. Sain kuulla, että hän oli antanut vankiajan muistelmansa tallennettavaksi Kansallisarkistoon. Muistelmiin Yli-Vakkuri oli liittänyt ehdon, jonka mukaan niitä ei saanut luovuttaa kenellekään ennen hänen kuolemaansa. Hän kuoli satavuotiaana 2014, joten ehto ei enää ollut voimassa. Päätin ottaa selvää niiden sisällöstä.  

Tilasin Kansallisarkiston avuliaan henkilökunnan avulla Yli-Vakkurin muistelma-asiakirjat. Saatuani dokumentit lukusaliin luin ne saman tien, näkemästäni järkyttyen. Tuntui käsittämättömältä, että minun opettajani oli voinut kestää sellaisia olosuhteita ja kohtelua, toipua, ja vapautuksen jälkeen palata normaaliin elämään! Lukemani perusteella syntyi heti ajatus, että nämä muistelmat olisi syytä saattaa laajemman piirin luettavaksi.  

Ensimmäinen selvitettävä asia muistelmien mahdollisen laajaan levitykseen saattamiseksi oli Paavo Yli-Vakkurin omaisten suhtautuminen tällaiseen ideaan. Professoreiden Olavi Luukkasen ja Matti Leikolan avustuksella saamieni yhteystietojen kautta sain yhteyden professorin tyttäreen Mirja Yli-Vakkuriin. Hän tarkisti suvun kannan muistelmien kirjalliseksi hyödyntämiseksi ja antoi vihreätä valoa asiassa etenemiselle. Mahdollisen artikkelin julkaisufoorumin löytämisestä keskustelin yllä mainittujen henkilöiden lisäksi ylimetsänhoitaja Markku Rauhalahden ja kenraali evp. Kari Rimpin kanssa. Monien yhteydenottojen jälkeen löytyi halukas artikkelin kirjoittaja, veteraaniliittojen Kenttäpostia-lehden toimittaja Ariela Säkkinen. Hänen kanssaan muodostui nopeasti yhteinen näkemys siitä, että kyseessä on arvokas aineisto, joka ansaitsisi tulla koostetuksi kirjaksi. 

Syntynyt kirja on monella tapaa merkityksellinen ja tarpeellinen sotahistoriateos. Se lisää tietoamme vangeiksi jääneistä suomalaisista ja heidän epäinhimillisestä kohtelusta. Se selittää myöskin osittain miksi tällaiset tarinat ovat jääneet kertomatta; Suomeen vapautetut ovat halunneet palata normaaliin siviilielämään jättäen traumaattiset kokemukset taakseen. Paavo Yli-Vakkurin opiskelijat, kollegat ja muut lukijat saavat kirjan myötä hämmästyttävää, tähän saakka salassa ollutta luettavaa.

Liljendalissa toukokuussa 2023 

Jan Heino 

Suomen Metsätieteellisen Seuran järjestämä hybridiseminaari

Aika: 22.8.2023, 13.00 – 16.00

Avoin tutkimusdata on tärkeä osa avointa tiedettä. Datan avoimuus tekee julkaistuista tutkimustuloksista todella toistettavia, arvokkaan datan uudelleenkäyttö alentaa tutkimuskuluja ja avointa dataa voidaan käyttää uudelleen aikasarja- ja meta-analyyseissä. Avoin data parantaa tutkimuksen laatua. Tämän takia monet tutkimusrahoittajat, mm. Euroopan Unioni, Suomen Akatemia ja tärkeimmät tutkimusta tukevat suomalaiset säätiöt, edellyttävät niiden rahoituksella tehdyn tutkimuksen datan avoimuutta. Yhä lisääntyvä määrä tiedelehtiä vaatii sen datan avaamista, johon niissä julkaistu tutkimus perustuu.

Suurin osa tutkimusrahoittajista ja tiedelehdistä vaatii datan avaamista FAIR-periaatteita noudattaen. FAIR-data on löydettävää (F), saavutettavaa (A), yhteensopivaa (I) ja uudelleen käytettävää (R). Mitä tämä merkitsee tutkimustyölle, alkaen suunnittelusta jatkuen aineiston keruun ja analyysin kautta julkaisemiseen? Suomen Metsätieteellinen Seura järjesti elokuussa puolen päivän hybridiseminaarin datan avaamisen FAIR-periaatteista. Iltapäivän aikana opimme kuinka datasta tehdään löydettävää, miten varmistetaan, että se on tutkijoiden saavutettavissa, mitä yhteensopivuus vaatii ja miten määritellä mikä data on uudelleen käytettävää ja siten pitkäaikaissäilytyksen arvoista. Ennen kaikkea opimme FAIR-avaamisen käytännön vaiheista.

Seminaari on tarkoitettu kaikille metsä- ja ympäristötieteilijöille uravaiheesta riippumatta. Myös muiden alojen tutkijat, jotka haluavat oppia lisää tutkimusdata FAIR-avaamisesta, ovat tervetulleita katsomaan seminaarin nauhoitteet alla olevien linkkien kautta.

Seminaarin kieli oli englanti.

Ohjelma ja puhujat

13.00-13.10	Seminaarin avaus: mitä on FAIR data?	toimitussihteeri Pekka Nygren, Suomen Metsätieteellinen Seura
13.10-13.25	Avoimen data edut avaajalle	professori Timo Vesala, Helsingin yliopisto
13.25-13.55	F – löydettävä	informaatikko Juuso Marttila, Jyväskylän yliopisto
13.55-14.25	A – saavutettava	erikoistutkija Matti Katila, Luonnonvarakeskus
14.25-14.50	C – kahvitauko
14.50-15.20	I – yhteensopiva	aineistojen hallinnan asiantuntija Hanna Koivula, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus
15.20-15.50	R – uudelleen käytettävä	yliopistotutkija Pasi Kolari, Helsingin yliopisto
15.50-16.00	Seminaarin päätös	Pekka Nygren

Ilmoittaudu viimeistään 16.8.2023 tällä lomakkeella.

Lue tulostettava jäsentiedote pdf-tiedostona

Print the information as a pdf-file

Tässä tiedotteessa / Contents of the information letter:

• Esityskutsu Metsätieteiden päivään 2023 ”Ilmastonmuutos metsässä” on auki
• Call for presentations to the Forest Sciences’ Day “Climate change in forest” is open
• Seminaari tutkimusdatan avaamisesta 22.8.2023
• Seminar “FAIR opening of research data” on 22 August 2023
• Suomen Metsätieteellisen Seuran opinnäytetyöpalkinnot Lauri Männistölle ja Janne Viljakaiselle
• Finnish Society of Forest Science awarded the thesis prizes for M.Sc. thesis of Lauri Männistö and Janne Viljakainen
• Uusia jäseniä / New members

__________

Esityskutsu Metsätieteiden päivään 2023 ”Ilmastonmuutos metsässä” on auki

#metsätiede2023

Metsätieteiden päivä järjestetään nyt 31. kerran Helsingin yliopiston Viikin kampuksella 25.10.2023. Vuoden 2023 Metsätieteiden päivän yleisteema on ”Ilmastonmuutos metsässä”. Tarkoituksemme on käsitellä aihetta ilmasto- ja kasvillisuusmallien tuloksia ja hiilinielukeskustelua laajemmin. Haluamme kiinnittää huomiota ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vuorovaikutuksiin, tulevaisuuden ennustamisen epävarmuustekijöihin, ihmisten ja metsien suhteisiin sekä ilmastonmuutoksen, luontokadon hillinnän ja puuntuotannon synergistisiin ratkaisuihin.

Aamupäivän yhteiskokouksen teemat käsittelevät ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vuorovaikutuksia, ilmastonmuutoksen haasteita metsänhoidolle, vaikutuksia metsäpolitiikkaan, muuttuvia metsäsuhteita ja alkuperäiskansojen elämän edellytyksiä sekä metsäbiotalouden ratkaisuja muuttuvassa ilmastossa.

Aamupäivän yhteiskokouksessa emme nosta esille kaikkia kysymyksiä, emmekä saa kaikkeen vastausta. Siksi iltapäivällä Suomen Metsätieteellisen Seuran tieteenalakerhot järjestävät kuusi rinnakkaiskokousta, joissa ilmastonmuutosta käsitellään metsätieteiden eri osa-alojen näkökulmasta. Onko sinulla uusia tutkimustuloksia aiheesta tai tutkimuksen soveltamisesta käytännön metsätalouteen? Tarjoa esitystäsi viimeistään 25.8.2023 siihen iltapäiväkokoukseen, johon se mielestäsi lähinnä kuuluu. Avaa sinua kiinnostavan rinnakkaiskokouksen sivu lisätietoja varten.

Sekä aamupäivän yhteiskokous että kaikki iltapäivän rinnakkaiskokoukset järjestetään hybridimallilla, joka mahdollistaa etäosallistumisen kaikille ilmoittautuneille.

Linkki Metsätieteiden päivän ohjelmaan:

https://metsatiede.org/metsatieteen-paiva/ilmastonmuutos-metsassa/

Iltapäivän rinnakkaiskokousten aiheet:

Aihe	Järjestäjä		Yhteyshenkilö
Hiilensidonnan ja monimuotoisuuden turvaamisen synergiset ratkaisut Suomen metsissä	Metsäbiologian kerho		Hannes Pasanen hannes.pasanen{}uef.fi
Ilmastonmuutos metsässä – taloustieteen näkökulmia	Metsäekonomistiklubi		Sampo Pihlainen sampo.pihlainen{}syke.fi
Toimivat metsänhoitomenetelmät tulevaisuudessa	Metsänhoitoklubi		Timo Saksa ext.timo.saksa{}luke.fi
Ilmastonmuuttajat metsässä	Metsäsuhdeklubi		Maija Halonen maija.halonen{}uef.fi
Epävarmuuksien sekä luonnonilmiöiden vaihtelun huomiointi ja mallintaminen metsien kehityksen simuloinnissa	Taksaattoriklubi		Sanna Sirparanta sanna.sirparanta{}metsakeskus.fi
Ilmastonmuutos haastaa puunhankintaamme	Teknologiklubi		Kalle Kärhä kalle.karha{}uef.fi

__________

Call for presentations to the Forest Sciences’ Day “Climate change in forests” is open

#metsätiede2023

Forest Sciences’ Day will be organised for the 31^st time in the Viikki Campus of the University of Helsinki on 25 October 2023. The general topic of the year 2023 in Forest Sciences’ Day will be “Climate change in forests”. Our intention is to go beyond the climate and vegetation model results and the discussion on forest carbon sinks. We want to pay attention to the interactions between climate change and biological diversity, to the uncertainties in predicting the future, to the human-forest relationships as well as to the synergistic solutions for mitigating climate change and biodiversity loss while producing timber.

The topics of the morning plenary session will deal with the interaction of climate change and biological diversity, challenges of climate change for silviculture, effects on forest policy, changing human-forest relationships and indigenous people, and solutions and limitations of forest bioeconomy in mitigating climate change.

We cannot make all important questions in the plenary, much less answer all of them. The science clubs of the Finnish Society of Forest will organise six parallel sessions in the afternoon. In these sessions, climate change will be discussed from the viewpoints of several subdisciplines of forest sciences. Do you have new research results on the topic or experiences on application of climate science to forest management? Submit a talk proposal to the parallel session that is closest to your topic. Deadline is 25 August 2023. Talks in English are warmly welcome. Read more about the session of your interest by opening a link below. Do not hesitate to contact the club’s contact person if you need more information.

Both the morning plenary session and afternoon parallel session will be organised in the hybrid mode, which will enable remote participation for all delegates that want it.

Check the full programme of the Forest Sciences’ Day:

https://metsatiede.org/en/forest-science-day/climate-change-in-forests/

Programme of the afternoon parallel sessions

Title	Organising club	Contact
Synergistic solutions for enhancing carbon sequestration and safeguarding biodiversity in Finnish forests	Forest Biology Club	Hannes Pasanen hannes.pasanen[]uef.fi
Climate change in forests – economic view points	Forest Economist Club	Sampo Pihlainen sampo.pihlainen[]syke.fi
Silvicultural practices for the future	Silviculture Club	Timo Saksa ext.timo.saksa[]luke.fi
Climate changers in the forest	Human-Forest Relations Research Club	Maija Halonen maija.halonen[]uef.fi
Effects of naturally varying phenomena and uncertainty on modelling forest development	Forest Mensuration Club	Sanna Sirparanta sanna.sirparanta[]metsakeskus.fi
Climate change challenges our wood supply chain	Technology Club	Kalle Kärhä kalle.karha[]uef.fi

__________

Seminaari tutkimusdatan avaamisesta 22.8.2023

Suomen Metsätieteellinen Seura valmistelee seminaaria ”FAIR opening of research data”. Seminaarissa on tarkoitus käydä läpi tutkijan näkökulmasta miten datan FAIR-avaaminen tapahtuu. Pyrimme vastaamaan konkreetisti kysymykseen ”Miten data avataan?” Seminaarin rakenteeksi on suunniteltu, että avauksen, eli FAIR-yleisesittelyn ja lyhyen motivaatiopuheen mitä hyötyä avoimuudesta on avaajalle, jälkeen käsitellään FAIR-periaatteet kirjain kerrallaan. Jotta avoin data olisi hyödyllistä, sen tulee olla:

F – löydettävä

A – saavutettava

I – yhteensopiva

R – uudelleen käytettävä

Seminaari järjestetään hybridinä 22.8.2023 klo 13-16. Fyysinen tilaisuus on Helsingin yliopiston Viikin kampuksella, Metsätieteiden talon salissa 108. Seminaarin kieli on englanti. Kohdeyleisönä ovat etenkin metsäntutkijat, tohtorikoulutettavasti ylöspäin. Professori Timo Vesala Helsingin yliopistosta käyttää alkupuheenvuoron datan avaamisen hyödyistä. Muut puhujat ja seminaarin tarkempi ohjelma julkistetaan pian Seuran verkkosivustolla.

__________

Seminar ”FAIR opening of research data” on 22 August 2023

Finnish Society of Forest Science will organise seminar “FAIR opening of research data”. Our aim is to go through the data opening process from a scientist’s viewpoint. We look for concrete answers to the question “How to open data?” The seminar will be composed of a short introduction to FAIR principles, a motivation talk on the benefits of open data for the opener and thereafter we will revise the FAIR principles letter by letter. In order to be useful, the open data must be:

F – findable

A – accessible

I – interoperable

R – reusable

The seminar will be organised in the hybrid format on 22 August 2023 from 13 through 16. The physical event will be in the Viikki Campus of the University of Helsinki, Lecture Room 108 of the Forest Sciences’ Building. The seminar language will be English. The seminar will be useful for all forest scientists, Finnish and international, from doctoral student level upwards. Professor Timo Vesala from the University of Helsinki will give the talk on the benefits of data opening. Other speakers and the seminar programme will be published soon on the website of our Society.

__________

Suomen Metsätieteellisen Seuran opinnäytetyöpalkinnot Lauri Männistölle ja Janne Viljakaiselle

Suomen Metsätieteellisen Seuran jakaa vuosittain opinnäytetyöpalkintoja erinomaisista edellisen vuoden aikana hyväksytyistä metsätieteen tohtorin väitöskirjoista ja pro gradu -töistä. Vuosittain palkitaan harkinnan mukainen määrän opinnäytetöitä tai palkinnot voidaan jättää jakamatta. Tyypillisesti väitöskirjapalkinnon on saanut vuosittain 1-2 vastaväitellyttä tohtoria ja pro gradu -palkinnon 1-3 maisteria. Vuoden 2023 palkinnot julkistettiin Seuran kevätkokouksessa 4.4.2023. Tänä vuonna väitöskirjapalkinto jätettiin jakamatta.

Pro gradu ‑palkinnon saivat MMM Lauri Männistö Helsingin yliopistosta työstään ”Kuusi-koivu-sekametsätaimikoiden rakenne ja kehitys” ja MMM Janne Viljakainen Itä-Suomen yliopistosta työstään ”Metsäkoneiden ajouraverkostojen toteutustapojen luokittelu”. Palkintolautakunta kiinnitti huomiota molempien palkittujen hyvään tutkimusalueensa kirjallisuuden tuntemukseen ja tilastomenetelmien monipuoliseen ja asianmukaiseen käyttöön. Lauri Männistö sai erityismaininnan erinomaisesta suomen kielestä. Janne Viljakainen sai erityismaininnan tulosten raportoinnista toistettavuuden mahdollistavalla tavalla.

Lauri Männistön pro gradu ‑työ on luettavissa Helsingin yliopiston e-thesis-palvelussa:

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202205101852

Lisätietoja palkinnoista löytyy Seuran palkintosivulta. Siellä on myös linkki Lauri Männistön Seuran kevätkokouksessa pitämään esitelmään, joka pohjautuu palkittuun pro gradu ‑työhön:

https://metsatiede.org/uncategorized/suomen-metsatieteellisen-seuran-opinnaytetyopalkinnot-lauri-mannistolle-ja-janne-viljakaiselle/

__________

Finnish Society of Forest Science awarded the thesis prizes for M.Sc. thesis of Lauri Männistö and Janne Viljakainen

Finnish Society of Forest Science awards annually prizes for excellent doctoral and Master’s theses accepted during the preceding year. The number of awards is not fixed but depends on the quality of the theses proposed in each year. Typically, the Society awards 1-2 prizes for excellent doctoral dissertations and 1-3 prizes for excellent M.Sc. theses. The prizes of 2023 were published in the Spring Meeting of the Society on 4 April 2023. The dissertation prize was not awarded this year.

The prize for an excellent Master’s thesis was awarded to M.Sc. Lauri Männistö from the University of Helsinki for his research “Structure and development of mixed spruce-birch sapling stands” and M.Sc. Janne Viljakainen from the University of Eastern Finland for his research “Classification of carriage road networks of forest machinery”. The Award Committee emphasised good command of research literature and excellent use of statistics by both candidates. Lauri Männistö received a special mention on excellent use of Finnish language and Janne Viljakainen on transparent writing that enables reproduction of the research.

The Master’s thesis of Lauri Männistö is available in the e-thesis service of the University of Helsinki:

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202103031598

Read more in the Thesis Prizes page of our Society’s website. The page also includes a link to Lauri Männistö’s talk in the Spring Meeting of our Society (in Finnish), which was based on his award-winning thesis:

https://metsatiede.org/uncategorized/suomen-metsatieteellisen-seuran-opinnaytetyopalkinnot-lauri-mannistolle-ja-janne-viljakaiselle/

__________

Uusia jäseniä / New members

Toivotamme uudet jäsenemme Hilla Inkilän, Vesa Kemppaisen, Heli Kymäläisen, Karoliina Lummaan, Marileena Mäkelän, Riikka Otsamon, Hannes Pasasen, Pasi Raution, Sanna Sirparannan, Juha Siitosen, Jaakko Temmeksen ja Aino Törmälän tervetulleiksi ottamaan aktiivisesti osaa Seuran toimintaan.

We welcome our new members Hilla Inkilä, Vesa Kemppainen, Heli Kymäläinen, Karoliina Lummaa, Marileena Mäkelä, Riikka Otsamo, Hannes Pasanen, Pasi Rautio, Sanna Sirparanta, Juha Siitonen, Jaakko Temmes and Aino Törmälä to actively participate in the activities of our Society.

__________

Kevätterveisin,

Pekka Nygren

Toiminnanjohtaja

Suomen Metsätieteellinen Seura ry

pekka . nygren {} metsatiede . org

Metsäalan sanastotyön kolmas sanasto on valmistunut kommentoitavaksi Lausuntopalvelu.fi-palveluun. Metsien rakenne ja kehitys -sanasto sisältää 159 metsään liittyvää termiä ja määritelmää.

Suomen metsäkeskus vetää laajaa sanastotyötä, jossa koostetaan metsäalan keskeinen ammattisanasto. Hankkeen tuloksena on nyt valmistunut Metsien rakenne ja kehitys -sanasto, jota voi kommentoida oikeusministeriön Lausuntopalvelu.fi-palvelussa.

Metsien rakenne ja kehitys -sanasto sisältää termimääritykset 159 metsään liittyvälle keskeiselle käsitteelle. Suomen kielen rinnalla termimääritykset julkaistaan myös ruotsiksi ja englanniksi. Tämän lisäksi sanastossa ovat mukana myös ruotsin-, englannin- ja venäjänkieliset termivastineet.

– Kaikki metsäalalla työskentelevät voivat kommentoida sanastoehdotusta Lausuntopalvelu.fi -palvelussa. Sanastoa voi kommentoida yleisesti koko sanaston tasolla, yksittäisen käsitekokonaisuuden tai yhden käsitteen termitietojen tasolla, sanoo projektipäällikkö Kai Blauberg Suomen metsäkeskuksesta.

Metsäalan sanasto helpottaa yhteistyötä ja viestintää

Ammattisanastosta on hyötyä metsäalan viestinnässä ja myös alan tietojärjestelmien sekä tietopalveluiden kehittämistyössä.

– Metsäsanastosta löytyvät ruotsin-, englannin- sekä venäjänkieliset termivastineet. Tämä voi auttaa monikielisen viestinnän parissa työskenteleviä metsäammattilaisia sekä kielenkääntäjiä, kertoo terminologi Irina Kudasheva Suomen metsäkeskuksesta.

Metsien rakenne ja kehitys -sanaston koostaminen alkoi keväällä 2022. Sanaston laatimiseen osallistui asiantuntijoita Metsäkeskuksesta ja Luonnonvarakeskuksesta sekä yksityinen metsäalan ammattilainen. Sanastotyötä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Metsäalan sanastotyö -hanke järjestää torstaina 11.5.2023 klo 8.30–10.00 info- ja keskustelutilaisuuden sanastoehdotuksen sisällöstä. Tilaisuudessa esitellään aluksi lyhyesti Metsäalan sanastotyö -hanketta sekä Metsien rakenne ja kehitys -sanastoa. Loppuosa on varattu osallistujien omien kommenttien sekä kysymysten käsittelyyn. Tilaisuuteen voi ilmoittautua Metsäkeskuksen koulutus- ja tapahtumakalenterin kautta.

Metsien rakenne ja kehitys -sanastoa voi kommentoida 2.6.2023 asti.

Kommenttipyyntö Metsien rakenne ja kehitys -sanastosta lausuntopalvelu.fi-sivustolla.

Lisätietoa Metsäalan sanastotyö -hankkeesta on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.

Lisätietoja:

Kai Blauberg
projektipäällikkö
Suomen metsäkeskus
p. 050 570 8406
kai.blauberg@metsakeskus.fi

Irina Kudasheva
terminologi
Suomen metsäkeskus
p. 050 453 1436
irina.kudasheva@metsakeskus.fi

Suomen Metsätieteellisen Seuran jakaa vuosittain opinnäytetyöpalkintoja erinomaisista edellisen vuoden aikana hyväksytyistä metsätieteen tohtorin väitöskirjoista ja pro gradu -töistä. Palkintoesitykset tekevät Helsingin yliopiston metsätieteiden osasto ja Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto. Seura palkitsee esityksistä harkintansa mukaisen määrän opinnäytetöitä tai voi jättää palkinnot jakamatta. Tyypillisesti väitöskirjapalkinnon on saanut vuosittain 1-2 vastaväitellyttä tohtoria ja pro gradu -palkinnon 1-3 maisteria. Tänä vuonna jaettiin vain kaksi pro gradu -palkintoa.

Vuoden 2023 palkinnot julkistettiin Seuran kevätkokouksessa 4.4.2023. Gradupalkinnon saaja Lauri Männistö saaja piti työstään kevätkokousesitelmän, jonka nauhoite ladataan katsottavaksi tälle sivulle.

Pro gradu -palkinnot

Tutkimusapurahat / Research grants

Wei He, 12 480 €  

Fine-root decomposition and its response to site nutrient regime in boreal peatland forests

Atte Kumpu, 8 320 €  

Maaperän hiili- ja typpivarasto luonnontilaisen kaltaisissa kuusikoissa Etelä- ja Itä-Suomessa

Muhammad Kashif, 24 960 €  

Molecular interaction between Norway spruce and the root and butt rot pathogen Heterobasidion in the roots of mature trees

Bijaya Neupane, 24 960 €  

Solutions to the human-wildlife conflict in the rural communities residing around protected areas and save livelihoods, using tropical lowlands (Terai) of Nepal as a case study

Yhteensä / Total 70 720 €

Matka-apurahat / Travel grants

Iuliia Burdun, 1 350 €  

European Peatland Conference (Antwerp, Belgium) organised by Uni of Antwerp and EU Interreg project Care-Peat

Vesa-Pekka Parkatti, 850 €  

28th Annual Conference of the European Association of Environmental and Resource Economists, Cypros, 26.6. – 1.7.2023

Janne Räty, 1 350 €  

Silvilaser 2023 -konferenssi, Lontoo, 4. – 8.9.2023

Salla Tenhovirta, 2 230 €  

Japan Geoscience Union Meeting 2023, Chiba, Japan, 20. – 27.5.2023

Tuomas Yrttimaa, 1 350 €  

Silvilaser 2023 -konferenssi, Lontoo, 5. – 8.9.2023

Yhteensä / Total 7 130 €