Muuttuvassa ilmastossa muuttuu myös metsätuhojen esiintyminen Suomen metsissä. Metsien terveyteen vaikuttavia sekä abioottisia että bioottisia tuhoja ilmenee uudella tavalla. Tuhot aiheuttavat mm. taloudellisia tappioita metsänomistajille ja niillä on vaikutusta kasvihuonekaasutaseisiin. Metsänhoitoklubin sessiossa tarkastellaan miten metsätuhoja voidaan hallita metsänhoidon keinoin.
Tuhohyönteiset hyötyvät ilmaston lämpenemisestä ja kansainvälisestä kaupasta – onko metsänhoito voimaton? Markus Melin(1), Liisa Vihervuori(2), Tiina Ylioja(1), Sannakajsa Velmala(1), Matti Koivula(1), Hanna Koivula(3); (1)Luonnonvarakeskus, (2)Ruokavirasto, (3)Suomen Ympäristökeskus (Nauhoitus)
Kuinka metsänhoidolla voidaan rajoittaa juurikäävän leviämistä? Tuula Piri, Luonnonvarakeskus (Nahoitus)
14.15 – 14.30
Tauko
14.30 – 15.45
UVC-säteily kemiallisten kasvinsuojeluaineiden korvaajana; Johanna Riikonen, Hanna Ruhanen, Anne Uimari, Päivi Parikka, Marja Poteri, Luonnonvarakeskus (Nauhoitus)
Interpreting wind damage: How management impacts standing timber at risk of wind felling; Mária Potterf(1) Kyle Eyvindson(1,2), Clemens Blattert(1), Daniel Burgas(1), Mikko Mönkkönen(1); (1)University of Jyväskylä, (2)Natural Resource Institute Finland (Recording)
Potential of marker assisted selection of somatic embryogenesis (SE) in producing root rot resistant Norway spruces; Jaanika Edesi(1), Malin Elfstrand(2), Saila Varis(1), Tuija Aronen(1); (1)Luonnonvarakeskus, (2)Sveriges Lantbruksuniversitet, Ruotsi (Recording)
Viime vuosina metsien erilaiset häiriöt ovat nousseet näyttävästi otsikoihin. On puhuttu laajoista paloista, hyönteisepidemioista, myrskytuhoista sekä metsiä uhkaavista tulokas- ja vieraslajeista. Sään äärevöitymisen myötä mallit ennustavat näiden lisääntyvän entisestään. Julkisessa keskustelussa häiriöt näyttäytyvät useimmiten tuhoina ja jonkinlaisina poikkeamina metsien normaalista kehityksestä. Metsäbiologian kerhon iltapäiväsessiossa tarkastellaan häiriöitä metsäekosysteemin näkökulmasta – ovatko häiriöt metsäekosysteemin ja sen toiminnan kannalta tuhoja vai olennainen osa ekosysteemin toimintaa?
Etelänversosurma (Sphaeropsis sapinea) – uusi uhka männyille Suomessa? Eeva Terhonen, Universität Göttingen, Saksa (Nauhoitus)
13.50 – 14.15
Kirjanpainajan (Ips typographus L.) aiheuttamien tuhojen riski erilaisissa metsän olosuhteissa: Vuorovaikutussuhteet ja luontaisten vihollisten vaikutus metsän terveyteen; Mikko Pelto-Arvo, Helsingin yliopisto (Nauhoitus)
14.15 – 14.30
Tauko
14.30 – 14.55
Kartoitusten ja viestinnän rooli kasvinterveyden ylläpitämisessä metsissä; Liisa Vihervuori ja Aino-Maija Alanko, Ruokavirasto (Nauhoitus)
14.55 – 15.20
Luonnontilaisten metsien häiriöitä Itä-Lapissa; Niko Kulha, Suomen ympäristökeskus (Nauhoitus)
15.20 – 15.45
Metsäpalot osana havumetsien luontaista pitkänajan häiriödynamiikkaa; Niina Kuosmanen, Helsingin yliopisto (Nauhoitus)
Metsätalouden pitkä aikajänne altistaa metsät erilaisille riskeille. Toteutuessaan tuhoriskit voivat olla huomattavia ja näkyviä lyhyellä aikavälillä, mutta osa tuhoista etenee hiljalleen pitkän aikavälin kuluessa. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa metsien terveyteen ja tuhoriskeihin. Metsänomistaja voi edistää metsiensä terveyttä, varautua riskeihin ja vähentää mahdollisia taloudellisia tappioitaan monenlaisin keinoin. Metsätieteen päivän 2020 metsäekonomistiklubin iltapäiväsessiossa käsitellään metsien terveyden yhteiskunnallisia vaikutuksia ja riskejä, metsänomistajan käyttäytymistä sekä metsien vakuuttamista.
Ohjelma
13.00 – 13.35
Myrskytuulen voimakkuuden vaikutus metsätuhoihin Suomessa; Hannu Valta, Ilari Lehtonen, Terhi K. Laurila, Ari Venäläinen, Mikko Laapas, Hilppa Gregow, Ilmatieteen laitos (Nauhoitus)
13.35 – 14.15
Metsän optimaalinen rotaatio, kun huomioidaan hiilen hinnoittelu ja metsätuhoriski; Tommi Ekholm, Ilmatieteen laitos (Nauhoitus)
14.15 – 14.30
Tauko
14.30 – 15.10
Ikärakenteisten metsien tuhoriskin puumarkkinatason vaikutusten mallintamisesta; Olli-Pekka Kuusela (1), Jussi Lintunen (2,3,4); (1) Department of Forest Engineering, Resources and Management, Oregon State University, (2) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, (3) Metsätieteiden osasto, Helsingin yliopisto, (4) Luonnonvarakeskus (Nauhoitus)
15.10 – 15.45
Mikä vaikuttaa nuoren metsäsuhteeseen? – Alustavia tuloksia kyselyaineistosta; Sari Pynnönen (1), Liina Häyrinen (2), Sami Berghäll (1), Sirpa Tani (3), Katja Lähtinen (2); (1) Metsätieteiden osasto, Helsingin yliopisto, (2)Luonnonvarakeskus, (3) Kasvatustieteiden osasto, Helsingin yliopisto, (Nauhoitus)
Vuoden 2014 metsälakiuudistusta perusteltiin metsänomistajien valinnanvapauden lisäämisellä, byrokratian vähentämisellä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisella. Vaikka kuusi vuotta ei ole metsässä pitkä aika, on kuitenkin jo mahdollista luoda katsaus siihen ovatko lain tavoitteet toteutuneet ja miten ne näkyvät metsissä. Kuinka paljon metsienkäsittelytavat ovat monipuolistuneet? Haluavatko ja voivatko metsänomistajat käyttää lisääntyneen valinnanvapauden hyödykseen? Onko metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysähtynyt tai edes hidastunut? Suomen Metsäkeskus on kerännyt systemaattisesti tietoa metsien käsittelystä, Luonnonvarakeskuksessa on valmistumassa laaja metsälain ja metsätuholain vaikutusten arviointi ja viimeisin selvitys luontotyyppien ja lajiston uhanalaisuudesta valmistui hiljattain. Metsätieteen päivässä 20.11.2019 keskusteltiin vuoden 2014 metsälain vaikutuksista suomalaismetsissä.
Suomen Metsätieteellinen Seura järjesti 11.2.2013 seminaarin silloin vielä lausuntokierroksella olleesta metsälakiesityksestä. Tältä sivulta voit palauttaa mieleen mitä silloin puhuttiin.
Suomen Metsätieteellisen Seuran 110-vuotisjuhlavuoden päätös: ”110 vuotta takana – mitä metsäntutkimuksella on edessään?”, professori Pasi Puttonen, Helsingin yliopisto
Suomen Metsätieteellisen Seuran Taksaattoriklubin kolmen vuoden välein myönnettävä innovaatiopalkinto luovutettiin iltatilaisuudessa metsaan.fi -palvelulle.
Kiitospuhetta pitää metsaan.fi -palvelun pääkehittäjä, metsänomistajien palvelupäällikkö Veikko Iittainen Suomen Metsäkeskuksesta. Kuuntelemassa ovat oikealta Dos. Kalle Eerikäinen (Taksaattoriklubi), yksikön päällikkö Marja Kokkonen (Maa- ja metsätalousministeriö), johtaja Ari Eini (Suomen Metsäkeskus), tutkija Minna Räty (Taksaattoriklubi) ja professori Markus Holopainen (Taksaattoriklubi).
Päätössanat, varapuheenjohtaja Tuija Aronen, Suomen Metsätieteellinen
Seura
Vuoden 2017 jäsentiedotteet ovat kaksikielisiä ja ne ovat luettavissa vain pdf-tiedostoina. Huomaa, että linkit eivät välttämättä enää toimi.
Information letters 2017 are mostly bilingual (Finnish-English) and they are availabale only as pdf files. Please, note that many links may be outdated.
Vuoden 2018 jäsentiedotteet ovat kaksikielisiä ja ne ovat luettavissa vain pdf-tiedostoina. Huomaa, että linkit eivät välttämättä enää toimi.
Information letters 2018 are mostly bilingual (Finnish-English) and they are availabale only as pdf files. Please, note that many links may be outdated.
Vuoden 2019 jäsentiedotteet ovat kaksikielisiä ja ne ovat luettavissa vain pdf-tiedostoina. Huomaa, että linkit eivät välttämättä enää toimi.
Information letters 2019 are mostly bilingual (Finnish-English) and they are availabale only as pdf files. Please, note that many links may be outdated.
Kahden tai useamman puulajin muodostamia sekametsiköiden kasvatus poikkeaa usein yhden puulajin metsiköistä. Sekametsien kasvatuksessa mielenkiintoisia tutkimusaiheita ovat mm. kasvu ja tuotos, metsätalouden kannattavuus, taimikon perustaminen, tuhonkestävyys, puulajisekoituksen maaperävaikutukset, monimuotoisuus ja tilajärjestyksen hallinta. Metsälain muutokset ja muut metsätalouden ohjauskeinot voivat osaltaan vaikuttaa metsien puulajisuhteisiin. Sekametsiköiden perustamisessa ja kasvatuksessa tarvitaan tutkimustietoa toimintamallien tueksi ilmastonmuutos huomioiden.
Ohjelma
13.45 – 14.45
Tulevaisuus on sekametsien? Sekametsiköiden juuristot ja maaperän hiili, Timo Domisch, Luonnonvarakeskus (esitys)
Puulaji muuttaa metsämaan ominaisuuksia: kuusi vs. rauduskoivu, Aino Smolander
Forest-derived amendments increase fungal biomass and diversify microbiota of agricultural soils, Taina Pennanen, Krista Peltoniemi, Kimmo Rasa, Helena Soinne, Hannu Fritze, Sannakajsa Velmala; Luonnonvarakeskus (esitys)
14.45 – 15.15 Kahvitauko
15.15 – 16.30
Sekametsien kasvatuksen mahdollisuudet, haasteet ja tutkimustarpeet, Saija Huuskonen, Luonnonvarakeskus (esitys)
Aaltomaisesti 2-jaksoisen metsän kasvattaminen, Pentti Niemistö, Luonnonvarakeskus
Taloudellinen optimointi jaksollisen ja jatkuvapeitteisen metsänhoidon välillä boreaalisissa sekametsissä, Vesa-Pekka Parkatti, Olli Tahvonen; Helsingin yliopisto (esitys)
Suomen Metsätieteellisen Seuran Metsänhoitoklubin vuosikokousseminaari 2020
Aika ja paikka: 12.3.2020, Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki, Sali 312
Ohjelma
12.00-13.00 Metsänhoitoklubin vuosikokous
13.00 Seminaarin avaus, Nuutti Kiljunen 13.05-13.25 Maanmuokkauksen tutkimuksen ja kehityksen yleistilanne ja näkymät, Timo Saksa, Luonnonvarakeskus 13.25-13.45 Karttatyökalut maanmuokkauksen suunnittelun tukena, Antti Leinonen, Metsäkeskus
13.45-14.10 Kahvitauko
14.10-14.30 Kevyet mullat kylvösiemenelle, Pekka Helenius, Luonnonvarakeskus 14.30-14.50 Kangasmaiden muokkaus: ravinteisuus, kasvihuonekaasut ja hiilitase, Aino Smolander, Luonnonvarakeskus 14.50-15.00 Loppukeskustelu
Kaikki kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita!
Ilmoittautumisia pyydetään kahvitarjoilun varaamiseksi 6.3.2020 mennessä sähköpostitse:
marjo.palviainen (ät) helsinki.fi
