Humanistista, käyttäytymistieteellistä ja yhteiskuntatieteellistä metsiin liittyvää tutkimusta edistävä Metsäsuhdeklubi on hyväksytty Suomen Metsätieteellisen Seuran tieteenalakerhoksi 1.3.2021. Uusi tieteenalakerho täydentää Suomen Metsätieteellisen Seuran toimintaa ihmistieteellisen tutkimuksen näkökulmilla ja tieteidenvälisellä vuorovaikutuksella.
Humanistista, käyttäytymistieteellistä ja yhteiskuntatieteellistä metsiin liittyvää tutkimusta edistävä Metsäsuhdeklubi on hyväksytty Suomen Metsätieteellisen Seuran tieteenalakerhoksi 1.3.2021. Uusi tieteenalakerho täydentää Suomen Metsätieteellisen Seuran toimintaa ihmistieteellisen tutkimuksen näkökulmilla ja tieteidenvälisellä vuorovaikutuksella.
Metsäsuhteella kuvataan ihmisen vuorovaikutteista ja muuttuvaa, yksilöllistä suhdetta metsään. Metsäsuhteet ovat osa monimuotoista suomalaista metsäkulttuuria. Metsäsuhdetutkimuksessa tarkastellaan ihmisten ja yhteisöjen metsäsuhteita sekä sitä, miten nämä suhteet vaikuttavat historiassa, kulttuurissa ja yhteiskunnassa sekä ihmisiin että metsiin ja niiden käyttöön.
Metsäsuhdeklubi on perustettu edistämään ihmistieteellistä metsiin liittyvää tutkimusta (metsäsuhdetutkimusta) ja sen vuorovaikutusta metsätieteellisen tutkimuksen, käytännön metsätalouden ja metsien käytön kanssa. Ihmistieteellisellä metsiin liittyvällä tutkimuksella tarkoitetaan mm. humanistista, käyttäytymistieteellistä ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta.
Metsäsuhdeklubi toimii metsäsuhdetutkijoiden ja -yhteisöjen yhdyssiteenä sekä osallistuu metsäsuhteisiin kohdistuvan opetuksen ja tutkijakoulutuksen kehittämiseen. Metsäsuhdeklubi avaa metsäsuhteisiin liittyvää tieteellistä keskustelua osana yhteiskuntaa, sen toimintaa ja kulttuureja ja lisää siten ihmistieteellisen metsiin liittyvän tutkimuksen tuntemusta.
Ihmisen suhdetta metsään tutkii Suomessa laaja joukko tutkijoita eri tieteenaloilta. Monitieteisiin tutkimushankkeisiin osallistuu myös taiteentekijöitä. Tutkijat ja taiteilijat ovat verkostoituneet vuonna 2020 avoimeksi, matalan kynnyksen Metsäsuhdetutkimusverkostoksi. Tiiviissä yhteistyössä toimivat Metsäsuhdeklubi ja Metsäsuhdeverkosto on tarkoitettu kaikille ihmistieteellisestä, metsään liittyvästä tutkimuksesta kiinnostuneille tai sitä tekeville.
Metsäsuhdeklubi toivottaa uudet jäsenet tervetulleiksi. Liittyä voi ottamalla yhteyttä klubin puheenjohtaja Jaana Laineeseen.
Lisätiedot:
Puheenjohtaja Jaana Laine, dosentti, VTT, MMM, yliopistonlehtori, talous- ja sosiaalihistoria, Helsingin yliopisto, jaana . laine (at) helsinki.fi
Suomen Metsätieteellinen Seura myönsi kevätkokouksessa 6.4.2021 viisi tutkimusapurahaa, yhteensä 73 316 €, kolme matka-apurahaa, yhteensä 3 895 € sekä 1 000 € apurahan Metlan historiateoksen digitointiin ja avoimeen julkaisemiseen.
Tutkimusapurahat / Research grants
Adnan, 11 832 € Lauri ja Yrjö Ilvessalon rahastosta Predicting tree diameter distributions in direct airborne laser scanning detected forest structural type
Man Hu, 17 748 € A.K. Cajanderin rahastosta Assessing the applicability of the process-based forest growth model PREBAS for multilayered forest
Laura Matkala, 8 240 € A.K. Cajanderin rahastosta Pienaukkohakkuiden vaikutus pohjoisten metsien mikroilmastoihin, kasvillisuuteen ja orgaanisen aineen hajontaan
Virpi Stenman, 11 832 € Helvi ja Vilho Holopaisen rahastosta Julkisin varoin tuotetun metsävaratiedon epävarmuustekijät
Paula Thitz, 23 664 € Juhlarahastosta Lämpenevän ilmaston vaikutukset havupuiden kondensoituneiden tanniinien koostumukseen ja bioaktiivisuuteen
Yhteensä / Total 73 316 €
Matka-apurahat / Travel grants
Wei He, 170 € A.K. Cajanderin rahastosta 16th International Peatland Congress, online, 3.-6.5.2021
Lukas Kohl, 2 500 € Juhlarahastosta American Geophysical Union Fall Meeting, New Orleans, LA, USA, 12.-17.12.2021
Timo Pitkänen, 1 225 € Werner Cajanuksen rahastosta SilviLaser, Wien, Austria, 29.9.-1.10.2021
Suomen Metsätieteellisen Seuran jakaa vuosittain opinnäytetyöpalkintoja erinomaisista edellisen vuoden aikana hyväksytyistä metsätieteen tohtorin väitöskirjoista ja pro gradu -töistä. Tänä vuonna väitöskirjapalkinnon saivat MMT Jiri Pyörälä työstään ”Assessing wood properties in standing timber with laser scanning” ja MMT Kaisa Rissanen työstään ”Scots pine resin and BVOC emissions in relation to tree water dynamics”. Pro gradu -palkinnon sai MMM Hanna Joronen työstään ”Taivutusmurtolujuuteen ja kimmokertoimeen vaikuttavat tekijät hieskoivulla nuorpuussa ja aikuispuussa sekä niiden mallintaminen lineaarisella sekamallilla”.
Suomen Metsätieteellisen Seuran jakaa vuosittain opinnäytetyöpalkintoja erinomaisista edellisen vuoden aikana hyväksytyistä metsätieteen tohtorin väitöskirjoista ja pro gradu -töistä. Palkintoesitykset tekevät Helsingin yliopiston metsätieteiden osasto ja Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto. Seura palkitsee esityksistä harkintansa mukaisen määrän opinnäytetöitä tai voi jättää palkinnot jakamatta. Tyypillisesti väitöskirjapalkinnon on saanut vuosittain 1-2 vastaväitellyttä tohtoria ja pro gradu -palkinnon 1-3 maisteria.
Vuoden 2021 palkinnot julkistettiin Seuran kevätkokouksessa 6.4.2021. Väitöskirjapalkinnon saajat pitivät työstään kevätkokousesitelmän, jonka nauhoite ladataan katsottavaksi tälle sivulle.
Väitöskirjapalkinto
Jiri Pyörälä, Helsingin yliopisto. Assessing wood properties in standing timber with laser scanning. https://doi.org/10.14214/df.295
Jiri Pyörälän väitöskirja kuuluu metsänarvioimistieteen ja metsien kaukokartoituksen tutkimusalaan, mutta työssä on mukana monitieteellinen aspekti hänen tarkastellessaan puustoa puuteknologian ja puutieteen näkökulmasta. Jiri Pyörälän työ on innovatiivinen ja se vie metsien kaukokartoitusta uusille urille. Traditionaalisesta metsien kaukokartoituksesta, jossa metsää tarkastellaan ilmasta tai avaruudesta, ja jossa tarkastelun kohteena on metsikkö tai yksittäinen puu, Jiri Pyörälän työssä siirrytään tarkastelemaan metsää sen sisältä puiden osien tasolla. Jiri Pyörälän työssä tarkastellaan sellaisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida in situ puukohtaisesti sellaisia puuston ominaisuuksia, joita kaukokartoitukseen perustuvassa metsänarvioinnissa on aiemmin kuvattu lähinnä yleistettyjen mallien kautta. Pyörälän työn esitarkastajien ja vastaväittäjän lausunnoissa on kiinnitetty erityistä huomiota aiheen omaperäisyyteen ja kompleksisen tutkimusongelman hallintaan. Väitöskirja on hyväksytty 2020 kiittävin arvosanoin. Se on suhteessa nykyvaatimuksiin laaja koostuen viidestä osajulkaisusta, joissa kaikissa Jiri Pyörälä on ensimmäinen kirjoittaja. Toisaalta väitöstyö on tarkoituksenmukaisesti rajattu ja selkeä kokonaisuus.
Jiri Pöyrälän väitöskirjan yhteenveto-osa on julkaistu Suomen Metsätieteellisen Seuran, Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteisesti julkaiseman väitöskirjasarja Dissertationes Forestalesin numerossa 295. Työ on vapaasti luettavissa, tulostettavissa ja jaettavissa CC BY-NC-ND 4.0 -lisenssin mukaan.
Jiri Pyörälä piti Seuran kevätkokouksessa esityksen palkitusta väitöskirjastaan. Nauhoite on katsottavissa täältä.
Kaisa Rissanen, Helsingin yliopisto. Scots pine resin and BVOC emissions in relation to tree water dynamics. https://doi.org/10.14214/df.283
Kaisa Rissanen on selvittänyt väitöskirjassaan ympäristötekijöiden ja puun fysiologian vaikutusta männyn pihkan toiminnassa ja puun haihtuvien hiiliyhdisteiden (BVOC) emissioissa. Tulosten avulla voidaan parantaa VOC malleja ja ymmärtää paremmin ympäristötekijöiden vaikutusta männyn puolustuskykyyn. BVOC päästöt vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen, sillä ne muuttavat kasvihuonekaasujen dynamiikkaa ilmakehässä, esim. pidentävät metaanin pysyvyyttä ilmakehässä sekä vaikuttavat aerosolipilvien muodostumiseen ja albedoon. Väitöskirja on innovatiivinen, sillä puun rungosta tapahtuvia BVOC-mittauksia on tehty vasta vähän ja työssä on kehitetty uusia menetelmiä: pihkan painetta mitattiin painemittareilla ja BVOC-emissioita jatkuvatoimisella massaspektrometrillä ja dynaamisella kammiosysteemillä. Kaisa Rissasella on ollut menetelmän kehityksessä, datan analysoinnissa ja raportoinnissa itsenäinen rooli. Tulosten analysoinnissa on käytetty mm. SEM-malleja (Structural equation models), joilla on voitu selvittää ympäristötekijöiden vaikutusta (interaktiot, kausaalisuhteet, suorat ja epäsuorat vaikutukset) BVOC-emissioihin. Väitöskirja on hyväksytty arvosanalla kiittäen hyväksytty. Väitöskirja koostuu 4 artikkelista, joissa kaikissa Kaisa Rissanen on ensimmäinen kirjoittaja.
Kaisa Rissasen väitöskirjan yhteenveto-osa on julkaistu Suomen Metsätieteellisen Seuran, Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteisesti julkaiseman väitöskirjasarja Dissertationes Forestalesin numerossa 283. Työ on vapaasti luettavissa, tulostettavissa ja jaettavissa CC BY-NC-ND 4.0 -lisenssin mukaan.
Kaisa Rissanen piti Seuran kevätkokouksessa esityksen väitöskirjastaan. Esityksen nauhoite on katsottavissa täältä.
Pro gradu ‑palkinto
Hanna Joronen, Itä-Suomen yliopisto. Taivutusmurtolujuuteen ja kimmokertoimeen vaikuttavat tekijät hieskoivulla nuorpuussa ja aikuispuussa sekä niiden mallintaminen lineaarisella sekamallilla. https://erepo.uef.fi/handle/123456789/23573
Hanna Jorosen työn erikoistumisalana on metsä-, energia- ja puuteknologia. Työ on laajahko kokonaisuus gradutyöksi (77 s.). Hanna Joronen on perehtynyt laajasti tutkimusalan kirjallisuuteen ja hyödyntää sitä erinomaisesti työn tulosten tarkastelussa. Työ sisältää vaativaa aineiston analysointia lineaarisella sekamallitekniikalla, mikä on gradutyölle poikkeuksellisen hyvin toteutettu. Työn esitystapa, kieliasu ja viimeistely on toteutettu erinomaisesti. Hanna Joronen osoittaa työssään laajojen aineistojen hallintaa ja analysointia, ja kypsyyttä käsitellä omia tutkimustuloksiaan aikaisemman tutkimuksen valossa.
Metsänhoitoklubin vuosikokouksessa klo. 9.00 – 9.45 käsiteltiin sääntömääräiset vuosikokousasiat, mm. toimintasuunnitelma 2021. Webinaarin teemana oli ”Luontaisen uudistamisen laatu ja sen parantaminen”. Webinaari järjestettiin vuosikokouksen jälkeen klo 10.00 – 12.30. Webinaariesitysten powerpoint-kalvot löytyvät webinaarin sivulta.
Kokous ja webinaari järjestettiin etäyhteydellä.
Metsänhoitoklubin vuosikokous pidettiin klo 9.00 – 9.45
Asialista
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, 2 pöytäkirjan tarkastajaa ja 2 ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitetään vuosikertomus
6. Vahvistetaan toimintasuunnitelma
7. Nimetään ehdokkaat hallituksen puheenjohtajaksi ja muiksi jäseniksi
8. Muut asiat
9. Kokouksen päättäminen
Vuosikokouswebinaari klo 10.00 – 12.30
Luontaisen uudistamisen laatu ja sen parantaminen
Metsän luontaisen uudistamisen laatu on tarkastusten perusteella metsänviljelyä heikompi. Seminaarissa tarkasteltiin metsien luontaisen uudistamisen laatuun vaikuttavia tekijöitä ja keinoja saavuttaa hyvä taimikko.
Avaus: Nuutti Kiljunen, Suomen Metsäkeskus, Metsänhoitoklubin puheenjohtaja
Luontaisen uudistamisen onnistuminen Metsäkeskuksen tekemien tarkastelujen perusteella, Ari Nikkola, Suomen metsäkeskus (esitys)
Uudessa kaksikielisessä jäsentiedotteessa on mm. kutsu Seuran kevätkokoukseen 6.4.2021 sekä uutinen Metsätieteen päivän hyväksymisestä Tutkitun tiedon teemavuoden ohjelmistoon ja uuden Metsäsuhdeklubin perustamisesta Seuran yhteyteen.
Lataa tulostettava jäsentiedote PDF-tiedostona. Download the printable Information Letter as a PDF file.
Tässä tiedotteessa / Contents of the information letter:
Kutsu Seuran kevätkokoukseen 6.4.2021
Invitation to the Spring meeting on 6 April 2021
Syyskokouksen 10.12.2020 päätöksiä / Decisions of the Autumn meeting 10 December 2020
Metsätieteen päivä on hyväksytty osaksi Tutkitun tiedon teemavuoden ohjelmistoa
Forest Science Day is accepted to the programme of the Year of Research-Based Knowledge
Metsäsuhdeklubi / Forest relations – a new club in our Society
Uusia jäseniä / New members
Kutsu kevätkokoukseen 6.4.2021
Suomen Metsätieteellisen Seuran sääntömääräinen kevätkokous pidetään etäkokouksena tiistaina 6.4.2021 klo 15 alkaen. Etäkokous lähetetään Suomen Metsätieteellisen Seuran toimistosta, Viikinkaari 6, Helsinki. Etäyhteyttä varten kokoukseen on ilmoittauduttava viimeistään 31.3.2021:
Spring meeting of the Finnish Society of Forest Science will be held on Tuesday 6 April 2021 at 15:00 as a remote meeting. Finnish law requires that all participants to an on-line members’ meeting of a society must register at latest a week before the meeting. Thus, register at latest on 31 March 2021 using this link:
A Zoom link to the meeting will be sent to all registered participants as a calendar invitation.
Programme
Opening of the meeting
Election of the meeting chair, secretary, reviewers of the minutes, and voice counters.
Confirmation of the legality and quorum of the meeting.
Acceptance of the programme.
Review of the 2020 closing of the books, annual report, and auditors’ report
Confirmation of the 2020 closing of the books
Decision on discharge from responsibility for the board members and other liables
Second processing of the changes to the statutes of the Finnish Society of Forest Science. The changes were accepted in the first processing in the Autumn meeting of the Society on 10 December 2021.
Award of the prizes for doctoral and Master’s theses
Award of the grants of the Finnish Society of Forest Science
Spring meeting lecture by a winner of a prize on doctoral dissertation
Appendices will be uploaded to Spring meeting page at latest on 23 March 2021:
Annual report 2021 (in Finnish with English summary)
Closing of books 2021 (in Finnish)
Draft of statutes (in Finnish)
Syyskokouksen 10.12.2020 päätöksiä / Decisions of the Autumn meeting 10 December 2020
Seuran puheenjohtajaksi vuodelle 2021 valittiin johtava tutkija Tuija Aronen Luonnonvarakeskuksesta ja varapuheenjohtajaksi yliopistotutkija Marjo Palviainen Helsingin yliopistosta, molemmat ensimmäiselle yksivuotiskaudelle. Muita muutoksia hallituksessa ei tapahtunut eli Seuran hallituksessa jatkavat Arto Karinimiemi, Antti Kilpeläinen (Itä-Suomen yliopisto), Matleena Kniivilä (Luke), Anna Repo (Luke) ja Sakari Tuominen (Luke). Syyskokous hyväksyi myös vuoden 2021 toimintasuunnitelman ja talousarvion. Seuran jäsenmaksu varsinaisilta jäseniltä on edelleen 50 € ja kannattajajäseniltä 800 €.
Principal Scientist Tuija Aronen from the Natural Resources Institute Finland (Luke) was elected as the Chair of the Society in the Autumn meeting on 10 December 2020. University Researcher Marjo Palviainen (University of Helsinki) was elected as the Vice-Chair. No other changes to the Board were proposed. Arto Kariniemi, Antti Kilpeläinen (University of Eastern Finland), Matleena Kniivilä (Luke), Anna Repo (Luke), and Sakari Tuominen (Luke) continue as Board members. Plan of activities and budget for 2021 were accepted in the meeting. The membership fee remains flat at 50 € for ordinary members and at 800 € for supporting members.
Metsätieteen päivä on hyväksytty osaksi Tutkitun tiedon teemavuoden ohjelmistoa
Metsätieteen päivä 26.10.2021 järjestetään webinaarina. Päivän järjestelytyöryhmä kokoontuu pian päättämään tämän vuoden teemasta. Metsätieteen päivä on hyväksytty osaksi Tutkitun tiedon teemavuoden ohjelmaa.
Tutkitulle tiedolle on tilaa – nyt, jos koskaan. Tutkitun tiedon teemavuonna 2021 kotimaiset toimijat tuovat yhdessä tutkittua tietoa meille kaikille. Teemavuosi kokoaa yhteen tapahtumia ja tekoja, joiden avulla muodostuu monipuolinen kuva tutkitusta tiedosta ja sen roolista esimerkiksi yksilön hyvinvoinnin ja yhteiskunnan toiminnan kannalta. Teemavuonna nostetaan esille tutkitun tiedon lähteitä, kuten tutkimustietoa, tilastoja, selvityksiä ja analyysejä sekä tiedon luonnetta, johon kuuluu tiedon päivittyminen uusien tutkimustuloksien myötä. Tavoitteena on tehdä tutkitusta tiedosta entistä näkyvämpää ja saavutettavampaa sekä tiivistää tutkitun tiedon parissa toimivien yhteistyötä. Teemavuoden kohderyhmänä ovat kaikki kansalaiset, päättäjät ja elinkeinoelämä. Erityisenä kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret, joiden toivotaan saavan teemavuodesta luovuutta, innostusta ja uskoa tulevaisuuteen.
Tutkitun tiedon teemavuosi on opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteinen hanke, joka toteutetaan laajan yhteistyöverkon kanssa. Osana laajempaa teemavuotta Metsätieteen päivä vahvistaa Jokamiehen oikeutta tutkittuun metsätietoon.
Forest Science Day is accepted to the programme of the Year of Research-Based Knowledge
Forest Science Day will be on 26 October 2021 in the webinar format. The working group organising the event will soon decide the topic of this year. Forest Science Day is accepted to the programme of the Year of Research-Based Knowledge.
The Year of Research-Based Knowledge is a joint initiative organised by the Ministry of Education and Culture, the Academy of Finland and the Federation of Finnish Learned Societies. Its aim is to make research-based knowledge even more visible and accessible, and to intensify the collaboration between organisations working with research-based knowledge. The year gathers actions and events into a programme that gives a comprehensive view of research-based knowledge and its role, for example, in the wellbeing of individuals and in the functioning of society. The Year of Research-Based Knowledge will increase the visibility of different sources of knowledge, including statistics, reports and analyses, as well as highlight the fundamental nature of knowledge, where knowledge is updated as new research results emerge. The year is aimed at everyone living in Finland as well as at decision-makers and business and industry. A specific aim is to provide children and young people with creativity, inspiration and hope for the future.
Our participation in the Year of Research-Based Knowledge will enhance the Everyone’s Right to Research-Based Knowledge on Forests.
Metsäsuhdeklubi / Forest relations – a new club in our Society
Seuran yhteyteen on perustettu uusi tieteenalakerho, Metsäsuhdeklubi. Sen kohteena on ihmistieteellinen metsiin liittyvä tutkimus. Tieteenalakerhona Metsäsuhdeklubi täydentää Seuran toimintaa humanistisen, käyttäytymistieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen näkökulmilla. Tämä vahvistaa ihmistieteellistä metsiin liittyvää tutkimusta ja toivomme sen tiivistävän tutkimusyhteistyötä sekä tieteenalojen sisällä että välillä. Metsäsuhdeklubi on Seuran kuudes tieteenalakerho. Klubi on jo suunnittelemassa ohjelmaa Metsätieteen päivään 26.10.2021.
Metsäsuhdeklubin rinnalla toimiva Metsäsuhdeverkosto on puolestaan avoin, matalan kynnyksen verkosto kaikille ihmistieteellisestä metsään liittyvästä tutkimuksesta kiinnostuneille tai sitä tekeville. Metsäsuhdeverkosto perustettiin Lustossa pidetyssä metsäsuhdetutkimuksen avausseminaarissa 10.-11.9.2020, johon osallistui 34 tutkijaa 26 tutkimushankkeesta ja seitsemästä yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta.
Klubin ensimmäinen puheenjohtaja on talous- ja sosiaalihistorian yliopistonlehtori Jaana Laine Helsingin yliopistosta.
A new science club has been established in our Society, Metsäsuhdeklubi, or a Club for human-forest relationship research. The new club complements our activities in humanities, behavioural psychology and social sciences. This will enhance research on the human-forest interactions. We also hope that the new club will strengthen research cooperation on these important topics. The Club for human-forest relationships is the sixth science club within our Society.
The club works in cooperation with Metsäsuhdeverkosto, which is an open network of scholars studying the human-forest interface and relations.
The first chair of the club is Senior Lecturer (Economic and Social History) Jaana Laine from the University of Helsinki.
Uusia jäseniä / New members
Toivotamme uudet jäsenemme Risto Hagqvistin, Maija Halosen ja Jarmo Saarikon tervetulleiksi mukaan toimintaamme.
We welcome the new members of the Society, Risto Hagqvist, Maija Halonen and Jarmo Saarikko to participate actively in our activities.
Kevättalven terveisin,
Pekka Nygren Toiminnanjohtaja Suomen Metsätieteellinen Seura ry pekka . nygren {ät} metsatiede . org
Suomen Metsätieteellisen Seuran sääntömääräinen kevätkokous pidetään etäkokouksena tiistaina 6.4.2021 klo 15 alkaen. Etäkokous lähetetään Suomen Metsätieteellisen Seuran toimistosta, Viikinkaari 6, Helsinki. Etäyhteyttä varten kokoukseen on ilmoittauduttava viimeistään 31.3.2021 kutsusivulta löytyvän linkin kautta. Ohjelmassa on sääntömääräisten kevätkokousasioiden lisäksi Seuran opinnäytetyöpalkintojen ja apurahojen julkistaminen.
Suomen Metsätieteellisen Seuran sääntömääräinen kevätkokous pidetään etäkokouksena tiistaina 6.4.2021 klo 15 alkaen. Etäkokous lähetetään Suomen Metsätieteellisen Seuran toimistosta, Viikinkaari 6, Helsinki. Ilmoittautuminen kokoukseen on suljettu.
Kaikille määräaikaan mennessä ilmoittautuneille lähetetään Zoom-linkki kalenterikutsuna.
Ohjelma
Kokouksen avaus
Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta.
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.
Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen.
Vuoden 2020 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen
Vuoden 2020 tilinpäätöksen vahvistaminen
Vastuuvapaudesta päättäminen hallituksen jäsenille ja muille vastuuvelvollisille
Hallituksen jäsenen valinta kaudelle 2021-2023 Seuran sääntöjen 6 § mukaan Arto Kariniemen tilalle.
Syyskokouksessa 10.12.2020 hyväksytyn Seuran sääntömuutosesityksen toinen käsittely. Seuran hallitus ehdottaa seuraavia muutoksia Seuran sääntöihin:
Mahdollisuus jäsenkokousten etäosallistumiseen kirjataan sääntöihin.
Taksaattoriklubin vuosikokous ja viime vuonna peruttu kevätseminaari teemalla ’Tulevaisuuden taksaattorin työsarat’ järjestetään webinaarina. Tervetuloa mukaan!
Aika ja paikka: Tilaisuus järjestetään webinaarina
9.30-10.15
Vuosikokous
10.15-10.30
Kahvit
10.30-12.00
Kevätseminaari: Tulevaisuuden taksaattorin työsarat
Juha Kaskinen, UTU: Metsät ja megatrendit: mitä tulisi ottaa huomioon?
Teppo Hujala, UEF: Millaista osaamista tulevaisuuden metsäammattilaiset tarvitsevat?
Suvi Liikkanen, Loimu: Metsäalan urapolut ja työelämän trendit
Tapani Pahkasalo, Dasos Capital Oy: Kestävyysvaatimukset metsäsijoittamisessa ja mitä osaamista siinä tarvitaan
Heikki Ovaskainen, Metsäteho: Kommenttipuheenvuoro: peilaus Työnjako suomalaisessa puunhankinnassa 2019-2020 -selvitykseen
Kutsumme kaikki asiasta kiinnostuneet osallistumaan!
Yhä useammat eurooppalaiset tutkimusrahoittajat, mukaan lukien Suomen Akatemia, vaativat rahoituksellaan tehdyn tutkimuksen datan avaamista. Miksi datan pitäisi olla avoin? Mitä hyötyjä ja haittoja tutkimusaineistojen avaamisesta voi olla? Suomen Metsätieteellinen Seura järjesti webinaariin metsädatan avaamisesta 10.12.2020. Tilaisuuden nauhoitteet mm. datan avaajien ja avoimen datan käyttäjien kokemuksista sekä datan avaamisen käytännöistä löytyvät nyt webinaarin sivulta.
Webinaari 10.12.2020 klo 13.00 – 15.45
Yhä useammat eurooppalaiset tutkimusrahoittajat, mukaan lukien Suomen Akatemia, vaativat rahoituksellaan tehdyn tutkimuksen datan avaamista. Datan avoimuus on keskeisesti esillä myös voimistuvassa avoimen tieteen liikkeessä. Suomessa valmistellaan tutkimusaineistojen kansallista linjausta. Miksi datan pitäisi olla avoin? Mitä hyötyjä ja haittoja tutkimusaineistojen avaamisesta voi olla? Metsätieteissä datan avaaminen on jo arkipäivää metsien ja ilmakehän vuorovaikutuksia käsittelevässä tutkimuksessa ja monet kaukokartoittajat käyttävät hyväkseen avoimia aineistoja. Yhteiskuntatieteellisessä metsäntutkimuksessa ollaan epäileväisempiä ennen kaikkea henkilötietojen suojan takia.
Suomen Metsätieteellisen Seuran järjesti 10.12.2020 webinaariin metsädatan avaamisesta. Siinä käsiteltiin datan avaajien ja avoimen datan käyttäjien kokemuksia, opittiin datan avaamisen käytännöistä, kuultiin millaisia aineistoja Suomen metsäkeskuksella on valmiina ja saatiin informaatiota metsätieteellisen seuran julkaisusarjojen uusista avoimuus- läpinäkyvyyslinjauksista. Yleiskeskustelussa vastattiin yleisökysymyksiin ja tehtiin yhteenvetoa iltapäivän teemoista. Esitysten ja yleiskeskustelun nauhoitteet löydät tältä sivulta.
Ohjelma
13.00-13.05
Webinaarin avaus, MMT Arto Kariniemi, Suomen Metsätieteellinen Seura
13.05-13.30
Kokemuksia datan avaamisesta, yliopistotutkija Pasi Kolari, Ilmakehätieteiden keskus, Helsingin yliopisto (Nauhoitus)
13.30-13.55
Avoin data metsän kaukokartoituksen tutkimuksessa, yliopistotutkija Lauri Korhonen, Metsätieteiden osasto, Itä-Suomen yliopisto (Nauhoitus)
13.55-14.20
Tutkijan palvelut ratkaisevat kukoistaako vai kuihtuuko datan avoimuus, Customer Solution Manager Heidi Laine, Tieteen tietotekniikan keskus CSC (Nauhoitus)
14.20-14.35
Tauko
14.35-14.50
Suomen metsäkeskuksen aineistojen käyttö tutkimuksessa, metsätietoasiantuntija Juha Inkilä, Suomen metsäkeskus (Nauhoitus)
14.50-15.05
Suomen Metsätieteellisen Seuran julkaisusarjojen avoimuus- ja läpinäkyvyyslinjaukset, päätoimittaja Matti Maltamo, Suomen Metsätieteellinen Seura (Nauhoitus)
15.05-15.45
Yleiskeskustelu, puheenjohtajana päätoimittaja Teppo Hujala, Suomen Metsätieteellinen Seura (Nauhoitus)
Suomen Metsätieteellisen Seuran sääntömääräinen syyskokous pidetään etäkokouksena torstaina 10.12.2020 klo 16.00 alkaen. Etäkokous lähetetään Suomen Metsätieteellisen Seuran toimistosta, Viikinkaari 6, Helsinki. Etäyhteyttä varten kokoukseen on ilmoittauduttuva viimeistään 3.12.2020. Huomaathan, että kokous on tarkoitettu vain Suomen Metsätieteellisen Seuran varsinaisille jäsenille, kunniajäsenille ja kannattajajäsenten edustajille, joiden on esitettävä valtakirja.
Suomen Metsätieteellisen Seuran sääntömääräinen syyskokous pidetään etäkokouksena torstaina 10.12.2020 klo 16.00 alkaen. Etäkokous lähetetään Suomen Metsätieteellisen Seuran toimistosta, Viikinkaari 6, Helsinki. Etäyhteyttä varten kokoukseen on ilmoittauduttuva viimeistään 3.12.2020:
Kaikille määräaikaan mennessä ilmoittautuneille lähetetään Zoom-linkki kalenterikutsuna. Huomaathan, että kokous on tarkoitettu vain Suomen Metsätieteellisen Seuran varsinaisille jäsenille, kunniajäsenille ja kannattajajäsenten edustajille, joiden on esitettävä valtakirja (lisätietoa ilmoittaumislomakkeella).
Käsiteltävät asiat
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta.
3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.
4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen.
5. Vahvistetaan Seuran toimintasuunnitelma (Liite 1), tulo- ja menoarvio (Liite 2) sekä jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2021.
6. Valitaan Seuran hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja vuodelle 2021 sekä kahden hallituksen jäsenen erovuoroisten Arto Kariniemen ja Anna Revon tilalle kaudelle 2021 – 2023. Seuran sääntöjen 6 § mukaan molemmat voidaan valita uudelleen. Hallituksen jäsenehdokkaita etsineen työryhmän esitys on:
puheenjohtaja 2021: johtava tutkija Tuija Aronen, Luonnonvarakeskus
varapuheenjohtaja 2021: yliopistotutkija Marjo Palviainen, Helsingin yliopisto
hallituksen jäsenet 2021 – 2023: MMT, VTM Arto Kariniemi ja tutkija Anna Repo, Luonnonvarakeskus
Kokoukseen osallistuvat Seuran äänivaltaiset jäsenet voivat tehdä muita ehdotuksia avoimiin tehtäviin.
7. Valitaan tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja sekä tarvittaessa heille varahenkilöt vuodelle 2021. Ehdotukset ovat:
Seuran jäsenet voivat ottaa esille päätösasioita ilmoittamalla siitä etukäteen sähköpostitse toiminnanjohtajalle (pekka.nygren@metsatiede.org) 26.11.2020 mennessä. Keskusteluasioita voi ottaa esille myös tämän jälkeen, viimeistään kokouksessa työjärjestyksen hyväksymisen yhteydessä.