Tekijä: admin

Metsätieteen päivä 20.11.2019

Metsälaki kuusivuotias: muuttuiko mikään?

Vuoden 2014 metsälakiuudistusta perusteltiin metsänomistajien valinnanvapauden lisäämisellä, byrokratian vähentämisellä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisella. Vaikka kuusi vuotta ei ole metsässä pitkä aika, on kuitenkin jo mahdollista luoda katsaus siihen ovatko lain tavoitteet toteutuneet ja miten ne näkyvät metsissä. Kuinka paljon metsienkäsittelytavat ovat monipuolistuneet? Haluavatko ja voivatko metsänomistajat käyttää lisääntyneen valinnanvapauden hyödykseen? Onko metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysähtynyt tai edes hidastunut? Suomen Metsäkeskus on kerännyt systemaattisesti tietoa metsien käsittelystä, Luonnonvarakeskuksessa on valmistumassa laaja metsälain ja metsätuholain vaikutusten arviointi ja viimeisin selvitys luontotyyppien ja lajiston uhanalaisuudesta valmistui hiljattain. Metsätieteen päivässä 20.11.2019 keskusteltiin vuoden 2014 metsälain vaikutuksista suomalaismetsissä.

Lataa Metsätieteen päivän tiivistelmäkirja tästä.

Suomen Metsätieteellinen Seura järjesti 11.2.2013 seminaarin silloin vielä lausuntokierroksella olleesta metsälakiesityksestä. Tältä sivulta voit palauttaa mieleen mitä silloin puhuttiin.

© Suomen Metsätieteellinen Seura / Pekka Nygren CC BY-SA 4.0

Ohjelma

8.15 – 9.00      Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.00 – 9.05

Metsätieteen päivän avaus

Suomen Metsätieteellisen Seuran varapuheenjohtaja Tuija Aronen

Kutsuesitelmät 9.05 – 12.00

Aamupäivän yhteiskokouksen videotaltiointi löytyy Tieteellisten seurain valtuuskunnan TiedeTV:stä: https://www.youtube.com/watch?v=8T8rFFq9KeU.

9.05 – 9.40

Muutoksen vaikutus käytettyihin hakkuutapoihin ja metsien uudistamiseen

Palvelupäällikkö Aki Hostikka, Suomen metsäkeskus

(esitys)

9.40 – 10.15

Metsälain ja metsätuhojen torjunnasta annetun lain arviointi: alustavia tuloksia

Erikoistutkija Matleena Kniivilä, Luonnonvarakeskus

(esitys)

10.15 – 10.45   Kahvitauko (2. kerros)

10.45 – 11.20

Metsäluonnon tila viimeaikaisten uhanalaisuusarviointien mukaan

Yksikönjohtaja Aino Juslén, Luonnontieteellinen keskusmuseo

(esitys)

11.20 – 12.00   Yleiskeskustelu

12.00 – 13.45    Lounastauko ja mentorointilounaat

Lounastauon aikana järjestetiin mentorointilounaat tutkijanuran alkuvaiheessa oleville tai tutkijanuraa harkitseville metsätieteilijöille.

Iltapäivän rinnakkaissessiot 13.45 – 16.30

13.45 – 14.45   Suomen Metsätieteellisen Seuran tieteenalaklubien järjestämät rinnakkaissessiot

14.45 – 15.15   Kahvitauko

15.15 – 16.30   Klubien järjestämät rinnakkaissessiot jatkuvat

Rinnakkaissessioiden aiheet

Metsäbiologian kerho: Talousmetsien luonnonhoidon vaikuttavuus

Metsäekonomistiklubi: Uusia kuulumisia hiilimarkkinoilta

Metsänhoitoklubi: Sekametsillä tulevaisuuteen

Metsäteknologiklubi: Kuinka uudet lait ja säännökset vaikuttavat puunhankintaan?

Taksaattoriklubi: Ekosysteemipalvelujen yhteensovittaminen metsäsuunnittelussa

16.45 – 17.30   Iltatilaisuus

Suomen Metsätieteellisen Seuran 110-vuotisjuhlavuoden päätös: ”110 vuotta takana – mitä metsäntutkimuksella on edessään?”, professori Pasi Puttonen, Helsingin yliopisto

Suomen Metsätieteellisen Seuran Taksaattoriklubin kolmen vuoden välein myönnettävä innovaatiopalkinto luovutettiin iltatilaisuudessa metsaan.fi -palvelulle.

© Suomen Metsätieteellinen Seura / Pekka Nygren CC BY-SA 4.0

Kiitospuhetta pitää metsaan.fi -palvelun pääkehittäjä, metsänomistajien palvelupäällikkö Veikko Iittainen Suomen Metsäkeskuksesta. Kuuntelemassa ovat oikealta Dos. Kalle Eerikäinen (Taksaattoriklubi), yksikön päällikkö Marja Kokkonen (Maa- ja metsätalousministeriö), johtaja Ari Eini (Suomen Metsäkeskus), tutkija Minna Räty (Taksaattoriklubi) ja professori Markus Holopainen (Taksaattoriklubi).

Päätössanat, varapuheenjohtaja Tuija Aronen, Suomen Metsätieteellinen Seura

17.30 – 20.00 Buffetti

© Suomen Metsätieteellinen Seura / Pekka Nygren CC BY-SA 4.0

Vapaata keskustelua metsätieteellisistä kysymyksistä

Metsätieteen päivä järjestetään Metsämiesten säätiön tuella.

Jäsentiedotteet – 2017 – Information letters

Vuoden 2017 jäsentiedotteet ovat kaksikielisiä ja ne ovat luettavissa vain pdf-tiedostoina. Huomaa, että linkit eivät välttämättä enää toimi.

Information letters 2017 are mostly bilingual (Finnish-English) and they are availabale only as pdf files. Please, note that many links may be outdated.

Jäsentiedote – Information letter 6/2017

Jäsentiedote – Information letter 5/2017

Jäsentiedote – Information letter 4/2017

Jäsentiedote – Information letter 3/2017

Jäsentiedote – Information letter 2/2017

Jäsentiedote – Information letter 1/2017

Jäsentiedotteet – 2018 – Information letters

Vuoden 2018 jäsentiedotteet ovat kaksikielisiä ja ne ovat luettavissa vain pdf-tiedostoina. Huomaa, että linkit eivät välttämättä enää toimi.

Information letters 2018 are mostly bilingual (Finnish-English) and they are availabale only as pdf files. Please, note that many links may be outdated.

Jäsentiedote – Information letter 4/2018

Jäsentiedote – Information letter 3/2018

Jäsentiedote – Information letter 2/2018

Jäsentiedote – Information letter 1/2018

Jäsentiedotteet – 2019 – Information letters

Vuoden 2019 jäsentiedotteet ovat kaksikielisiä ja ne ovat luettavissa vain pdf-tiedostoina. Huomaa, että linkit eivät välttämättä enää toimi.

Information letters 2019 are mostly bilingual (Finnish-English) and they are availabale only as pdf files. Please, note that many links may be outdated.

Jäsentiedote – Information letter 4/2019

Jäsentiedote – Information letter 3/2019

Jäsentiedote – Information letter 2/2019

Jäsentiedote – Information letter 1/2019

Sekametsillä tulevaisuuteen

Kahden tai useamman puulajin muodostamia sekametsiköiden kasvatus poikkeaa usein yhden puulajin metsiköistä. Sekametsien kasvatuksessa mielenkiintoisia tutkimusaiheita ovat mm. kasvu ja tuotos, metsätalouden kannattavuus, taimikon perustaminen, tuhonkestävyys, puulajisekoituksen maaperävaikutukset, monimuotoisuus ja tilajärjestyksen hallinta. Tutustu Metsätieteen päivän Metsänhoitoklubin sessiossa pidettyihin esityksiin.

Metsänhoitoklubi

Kahden tai useamman puulajin muodostamia sekametsiköiden kasvatus poikkeaa usein yhden puulajin metsiköistä. Sekametsien kasvatuksessa mielenkiintoisia tutkimusaiheita ovat mm. kasvu ja tuotos, metsätalouden kannattavuus, taimikon perustaminen, tuhonkestävyys, puulajisekoituksen maaperävaikutukset, monimuotoisuus ja tilajärjestyksen hallinta. Metsälain muutokset ja muut metsätalouden ohjauskeinot voivat osaltaan vaikuttaa metsien puulajisuhteisiin. Sekametsiköiden perustamisessa ja kasvatuksessa tarvitaan tutkimustietoa toimintamallien tueksi ilmastonmuutos huomioiden.

Ohjelma

13.45 – 14.45

  • Tulevaisuus on sekametsien? Sekametsiköiden juuristot ja maaperän hiili, Timo Domisch, Luonnonvarakeskus (esitys)
  • Puulaji muuttaa metsämaan ominaisuuksia: kuusi vs. rauduskoivu, Aino Smolander
  • Forest-derived amendments increase fungal biomass and diversify microbiota of agricultural soils, Taina Pennanen, Krista Peltoniemi, Kimmo Rasa, Helena Soinne, Hannu Fritze, Sannakajsa Velmala; Luonnonvarakeskus (esitys)

14.45 – 15.15 Kahvitauko

15.15 – 16.30

  • Sekametsien kasvatuksen mahdollisuudet, haasteet ja tutkimustarpeet, Saija Huuskonen, Luonnonvarakeskus (esitys)
  • Aaltomaisesti 2-jaksoisen metsän kasvattaminen, Pentti Niemistö, Luonnonvarakeskus
  • Istutuskuusikosta tasajaksoinen sekametsä, Karri Uotila, Luonnonvarakeskus
  • Taloudellinen optimointi jaksollisen ja jatkuvapeitteisen metsänhoidon välillä boreaalisissa sekametsissä, Vesa-Pekka Parkatti, Olli Tahvonen; Helsingin yliopisto (esitys)

Uutta tietoa maanmuokkauksesta -seminaari ja Metsänhoitoklubin vuosikokous

Metsänhoitoklubin perinteisen vuosikokousseminaarin aihe on ”Uutta tietoa maanmuokkauksesta”. Siinä käsitellään mm. karttatyökalujen käyttöä maanmuokkauksen suunnittelussa ja maanmuokkauksen vaikutusta metsämaan hiilitaseeseen. Tule Tieteiden talolle 12.3.2020 kuulemaan uusinta tietoa metsätloudellisesta maanmuokkauksesta. Ilmoittautumiset pyydetään viimeistään 6.3.2020.

Suomen Metsätieteellisen Seuran Metsänhoitoklubin vuosikokousseminaari 2020

Aika ja paikka: 12.3.2020, Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki, Sali 312

Ohjelma

12.00-13.00 Metsänhoitoklubin vuosikokous

13.00 Seminaarin avaus, Nuutti Kiljunen
13.05-13.25 Maanmuokkauksen tutkimuksen ja kehityksen yleistilanne ja näkymät, Timo Saksa, Luonnonvarakeskus
13.25-13.45 Karttatyökalut maanmuokkauksen suunnittelun tukena, Antti Leinonen, Metsäkeskus

13.45-14.10 Kahvitauko

14.10-14.30 Kevyet mullat kylvösiemenelle, Pekka Helenius, Luonnonvarakeskus
14.30-14.50 Kangasmaiden muokkaus: ravinteisuus, kasvihuonekaasut ja hiilitase, Aino Smolander, Luonnonvarakeskus
14.50-15.00 Loppukeskustelu

Kaikki kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita!

Ilmoittautumisia pyydetään kahvitarjoilun varaamiseksi 6.3.2020 mennessä sähköpostitse:
marjo.palviainen (ät) helsinki.fi

Ekosysteemipalvelujen yhteensovittaminen metsäsuunnittelussa

Taksaattoriklubi

Ekosysteemipalvelut jaetaan Suomessa ja kansainvälisesti kolmeen pääryhmään: tuotantopalvelut, säätelypalvelut ja kulttuuripalvelut. Ekosysteemipalvelujen mittaaminen ja niiden tilan seuranta tapahtuu indikaattoreiden avulla. Ne havainnollistavat ekosysteemipalvelujen välisiä suhteita ja tekevät systemaattisen vertailun mahdolliseksi. Numeerinen metsäsuunnittelu edellyttää, että eri ekosysteemipalveluille on laadittu puuston kasvumallien tapaan tuotantofunktiot, joissa palvelu esitetään esimerkiksi metsän käsittelyn funktiona. Taksaattoriklubin sessiossa luotiin katsaus ekosysteemipalvelujen mittaamisen ja suunnittelun nykytilaan Suomessa.

Ohjelma

13.45 – 14.45

  • Metsien ekosysteemipalvelujen yhteensovittaminen, Risto Päivinen, Tapio oy
  • Ekosysteemipalveluindikaattoreita hilamuotoisista metsävara-aineistoista, Jari Vauhkonen, Helsingin yliopisto (esitys)
  • Ecosystem services from mire conservation; identifying citizens’ stand and preferences based on environmental attitudes, Ioanna Grammatikopoulou, Luonnonvarakeskus 

14.45 – 15.15 Kahvitauko

15.15 – 16.30

  • Ekosysteemipalvelut metsäsuunnittelussa vai metsäpalvelut ekosysteemisuunnittelussa, Juhani Pyykkönen, Suomen metsäkeskus
  • Paneelikeskustelu: Ekosysteemipalvelut organisaatioiden suunnittelujärjestelmissä; Mikko Lumperoinen, Tapio; Tapio Suutarla, Tornator oyj; Jari Jämsä, Metsähallitus

Kuinka uudet lait ja säännökset vaikuttavat puunhankintaan?

Metsäteknologiklubi

Sessiossa esittettiin tutkimustuloksia ja ajatuksia siitä kuinka uudet lait ja säännökset (esim. metsälaki ja liikennesäännökset) ovat muuttaneet ja/tai tulevat muuttamaan puunhankintaketjun toimintaa. Kuinka hakkuut tehdään peitteisen metsätalouden oloissa? Onko meillä siihen parhaat koneet? Ovatko hakkuumenetelmät oikeat? Mikä vaatii kehitystyötä? On useita esimerkkejä siitä kuinka uudet lait ja säännökset avaavat mahdollisuuksia ja vaatimuksia uusille menetelmille ja uudelle tekniikalle.

Ohjelma

13.45 – 14.45

  • Yksityistielain ja tieliikennelain vaikutukset tiestödatan tuotantoon, Pirjo Venäläinen, Metsäteho (esitys)
  • Puun mittaamisen kehitys, Jari Lindblad, Luonnonvarakeskus (esitys)

14.45 – 15.15 Kahvitauko

15.15 – 16.30

  • Harvesterioperaattorin kohtaamat rajoitteet harvennushakkuissa, Heikki Ovaskainen, Metsäteho
  • Ylisuurten rekkojen mahdollisuudet puunkuljetuksessa, Harri Ruokojärvi, Helsingin yliopisto (esitys)

Uusia kuulumisia hiilimarkkinoilta

Metsäekonomistiklubi

Ilmastokysymykset ovat olleet ajankohtaisempia kuin ehkä koskaan viime syksynä julkaistun IPCC:n raportin jälkeen. Metsien hiilinielut ovat nousseet esiin yhtenä ratkaisuvaihtoehtona ilmaston lämpenemisen hidastamisessa. Metsätieteen päivän 2019 metsäekonomistiklubin iltapäiväsession tarkoituksena oli lisätä tietoa hiilimarkkinoiden ja päästökaupan merkityksestä metsien käytölle sekä markkinakeinoihin liittyvistä mahdollisista riskeistä. Session aihe tuki samalla aamupäivällä olevaa uudistuneen metsälain vaikutuksiin liittyvää teemaa. Metsäekonomistiklubin sessiossa oli esityksiä sekä taloustieteen, normatiivisen säätelyn että kansainvälisen ilmastopolitiikan näkökulmasta

Ohjelma

13.45 – 14.45

  • Metsät EU:n ilmastopolitiikassa – tapaustutkimus Suomen metsien tilinpitosuunnitelmasta, Samuli J. Korhonen, Helsingin yliopisto; Sampo Pihlainen, Kiel University; Olli Tahvonen, Helsingin yliopisto
  • Metsien hiilinielut päästökauppajärjestelmissä – tapaustutkimus Kaliforniasta ja Uudesta Seelannista, Nico Österberg, Helsingin yliopisto; Sampo Pihlainen, Kiel University; Olli Tahvonen, Helsingin yliopisto (esitys)

14.45 – 15.15 Kahvitauko

15.15 – 16.30

  • Metsähiilen ja albedon ilmastosääntelyn markkinatason vaikutukset, Aapo Rautiainen, Jussi Lintunen, Jussi Uusivuori; Luonnonvarakeskus (esitys)
  • Optimaalinen hiilensidonta jatkuvapeitteisinä hoidetuissa sekametsissä, Aino E. Assmuth, Helsingin yliopisto; Janne Rämö, Luonnonvarakeskus; Olli Tahvonen, Helsingin yliopisto (esitys)
  • Metsitystuen mahdollisuudet ilmastopolitiikassa, Henrik Wejberg, Luonnonvarakeskus (esitys)