Metsätalouden pitkä aikajänne altistaa metsät erilaisille riskeille. Toteutuessaan tuhoriskit voivat olla huomattavia ja näkyviä lyhyellä aikavälillä, mutta osa tuhoista etenee hiljalleen pitkän aikavälin kuluessa. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa metsien terveyteen ja tuhoriskeihin. Metsänomistaja voi edistää metsiensä terveyttä, varautua riskeihin ja vähentää mahdollisia taloudellisia tappioitaan monenlaisin keinoin. Metsätieteen päivän 2020 metsäekonomistiklubin iltapäiväsessiossa käsitellään metsien terveyden yhteiskunnallisia vaikutuksia ja riskejä, metsänomistajan käyttäytymistä sekä metsien vakuuttamista.
Ohjelma
13.00 – 13.35
Myrskytuulen voimakkuuden vaikutus metsätuhoihin Suomessa; Hannu Valta, Ilari Lehtonen, Terhi K. Laurila, Ari Venäläinen, Mikko Laapas, Hilppa Gregow, Ilmatieteen laitos (Nauhoitus)
13.35 – 14.15
Metsän optimaalinen rotaatio, kun huomioidaan hiilen hinnoittelu ja metsätuhoriski; Tommi Ekholm, Ilmatieteen laitos (Nauhoitus)
14.15 – 14.30
Tauko
14.30 – 15.10
Ikärakenteisten metsien tuhoriskin puumarkkinatason vaikutusten mallintamisesta; Olli-Pekka Kuusela (1), Jussi Lintunen (2,3,4); (1) Department of Forest Engineering, Resources and Management, Oregon State University, (2) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, (3) Metsätieteiden osasto, Helsingin yliopisto, (4) Luonnonvarakeskus (Nauhoitus)
15.10 – 15.45
Mikä vaikuttaa nuoren metsäsuhteeseen? – Alustavia tuloksia kyselyaineistosta; Sari Pynnönen (1), Liina Häyrinen (2), Sami Berghäll (1), Sirpa Tani (3), Katja Lähtinen (2); (1) Metsätieteiden osasto, Helsingin yliopisto, (2)Luonnonvarakeskus, (3) Kasvatustieteiden osasto, Helsingin yliopisto, (Nauhoitus)
Vuoden 2014 metsälakiuudistusta perusteltiin metsänomistajien valinnanvapauden lisäämisellä, byrokratian vähentämisellä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisella. Vaikka kuusi vuotta ei ole metsässä pitkä aika, on kuitenkin jo mahdollista luoda katsaus siihen ovatko lain tavoitteet toteutuneet ja miten ne näkyvät metsissä. Kuinka paljon metsienkäsittelytavat ovat monipuolistuneet? Haluavatko ja voivatko metsänomistajat käyttää lisääntyneen valinnanvapauden hyödykseen? Onko metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysähtynyt tai edes hidastunut? Suomen Metsäkeskus on kerännyt systemaattisesti tietoa metsien käsittelystä, Luonnonvarakeskuksessa on valmistumassa laaja metsälain ja metsätuholain vaikutusten arviointi ja viimeisin selvitys luontotyyppien ja lajiston uhanalaisuudesta valmistui hiljattain. Metsätieteen päivässä 20.11.2019 keskusteltiin vuoden 2014 metsälain vaikutuksista suomalaismetsissä.
Suomen Metsätieteellinen Seura järjesti 11.2.2013 seminaarin silloin vielä lausuntokierroksella olleesta metsälakiesityksestä. Tältä sivulta voit palauttaa mieleen mitä silloin puhuttiin.
Suomen Metsätieteellisen Seuran 110-vuotisjuhlavuoden päätös: ”110 vuotta takana – mitä metsäntutkimuksella on edessään?”, professori Pasi Puttonen, Helsingin yliopisto
Suomen Metsätieteellisen Seuran Taksaattoriklubin kolmen vuoden välein myönnettävä innovaatiopalkinto luovutettiin iltatilaisuudessa metsaan.fi -palvelulle.
Kiitospuhetta pitää metsaan.fi -palvelun pääkehittäjä, metsänomistajien palvelupäällikkö Veikko Iittainen Suomen Metsäkeskuksesta. Kuuntelemassa ovat oikealta Dos. Kalle Eerikäinen (Taksaattoriklubi), yksikön päällikkö Marja Kokkonen (Maa- ja metsätalousministeriö), johtaja Ari Eini (Suomen Metsäkeskus), tutkija Minna Räty (Taksaattoriklubi) ja professori Markus Holopainen (Taksaattoriklubi).
Päätössanat, varapuheenjohtaja Tuija Aronen, Suomen Metsätieteellinen
Seura
Vuoden 2017 jäsentiedotteet ovat kaksikielisiä ja ne ovat luettavissa vain pdf-tiedostoina. Huomaa, että linkit eivät välttämättä enää toimi.
Information letters 2017 are mostly bilingual (Finnish-English) and they are availabale only as pdf files. Please, note that many links may be outdated.
Vuoden 2018 jäsentiedotteet ovat kaksikielisiä ja ne ovat luettavissa vain pdf-tiedostoina. Huomaa, että linkit eivät välttämättä enää toimi.
Information letters 2018 are mostly bilingual (Finnish-English) and they are availabale only as pdf files. Please, note that many links may be outdated.
Vuoden 2019 jäsentiedotteet ovat kaksikielisiä ja ne ovat luettavissa vain pdf-tiedostoina. Huomaa, että linkit eivät välttämättä enää toimi.
Information letters 2019 are mostly bilingual (Finnish-English) and they are availabale only as pdf files. Please, note that many links may be outdated.
Kahden tai useamman puulajin muodostamia sekametsiköiden kasvatus poikkeaa usein yhden puulajin metsiköistä. Sekametsien kasvatuksessa mielenkiintoisia tutkimusaiheita ovat mm. kasvu ja tuotos, metsätalouden kannattavuus, taimikon perustaminen, tuhonkestävyys, puulajisekoituksen maaperävaikutukset, monimuotoisuus ja tilajärjestyksen hallinta. Tutustu Metsätieteen päivän Metsänhoitoklubin sessiossa pidettyihin esityksiin.
Metsänhoitoklubi
Kahden tai useamman puulajin muodostamia sekametsiköiden kasvatus poikkeaa usein yhden puulajin metsiköistä. Sekametsien kasvatuksessa mielenkiintoisia tutkimusaiheita ovat mm. kasvu ja tuotos, metsätalouden kannattavuus, taimikon perustaminen, tuhonkestävyys, puulajisekoituksen maaperävaikutukset, monimuotoisuus ja tilajärjestyksen hallinta. Metsälain muutokset ja muut metsätalouden ohjauskeinot voivat osaltaan vaikuttaa metsien puulajisuhteisiin. Sekametsiköiden perustamisessa ja kasvatuksessa tarvitaan tutkimustietoa toimintamallien tueksi ilmastonmuutos huomioiden.
Ohjelma
13.45 – 14.45
Tulevaisuus on sekametsien? Sekametsiköiden juuristot ja maaperän hiili, Timo Domisch, Luonnonvarakeskus (esitys)
Puulaji muuttaa metsämaan ominaisuuksia: kuusi vs. rauduskoivu, Aino Smolander
Forest-derived amendments increase fungal biomass and diversify microbiota of agricultural soils, Taina Pennanen, Krista Peltoniemi, Kimmo Rasa, Helena Soinne, Hannu Fritze, Sannakajsa Velmala; Luonnonvarakeskus (esitys)
14.45 – 15.15 Kahvitauko
15.15 – 16.30
Sekametsien kasvatuksen mahdollisuudet, haasteet ja tutkimustarpeet, Saija Huuskonen, Luonnonvarakeskus (esitys)
Aaltomaisesti 2-jaksoisen metsän kasvattaminen, Pentti Niemistö, Luonnonvarakeskus
Taloudellinen optimointi jaksollisen ja jatkuvapeitteisen metsänhoidon välillä boreaalisissa sekametsissä, Vesa-Pekka Parkatti, Olli Tahvonen; Helsingin yliopisto (esitys)
Metsänhoitoklubin perinteisen vuosikokousseminaarin aihe on ”Uutta tietoa maanmuokkauksesta”. Siinä käsitellään mm. karttatyökalujen käyttöä maanmuokkauksen suunnittelussa ja maanmuokkauksen vaikutusta metsämaan hiilitaseeseen. Tule Tieteiden talolle 12.3.2020 kuulemaan uusinta tietoa metsätloudellisesta maanmuokkauksesta. Ilmoittautumiset pyydetään viimeistään 6.3.2020.
Suomen Metsätieteellisen Seuran Metsänhoitoklubin vuosikokousseminaari 2020
Aika ja paikka: 12.3.2020, Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki, Sali 312
Ohjelma
12.00-13.00 Metsänhoitoklubin vuosikokous
13.00 Seminaarin avaus, Nuutti Kiljunen 13.05-13.25 Maanmuokkauksen tutkimuksen ja kehityksen yleistilanne ja näkymät, Timo Saksa, Luonnonvarakeskus 13.25-13.45 Karttatyökalut maanmuokkauksen suunnittelun tukena, Antti Leinonen, Metsäkeskus
13.45-14.10 Kahvitauko
14.10-14.30 Kevyet mullat kylvösiemenelle, Pekka Helenius, Luonnonvarakeskus 14.30-14.50 Kangasmaiden muokkaus: ravinteisuus, kasvihuonekaasut ja hiilitase, Aino Smolander, Luonnonvarakeskus 14.50-15.00 Loppukeskustelu
Kaikki kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita!
Ilmoittautumisia pyydetään kahvitarjoilun varaamiseksi 6.3.2020 mennessä sähköpostitse:
marjo.palviainen (ät) helsinki.fi
Ekosysteemipalvelut jaetaan Suomessa ja kansainvälisesti kolmeen pääryhmään: tuotantopalvelut, säätelypalvelut ja kulttuuripalvelut. Ekosysteemipalvelujen mittaaminen ja niiden tilan seuranta tapahtuu indikaattoreiden avulla. Ne havainnollistavat ekosysteemipalvelujen välisiä suhteita ja tekevät systemaattisen vertailun mahdolliseksi. Numeerinen metsäsuunnittelu edellyttää, että eri ekosysteemipalveluille on laadittu puuston kasvumallien tapaan tuotantofunktiot, joissa palvelu esitetään esimerkiksi metsän käsittelyn funktiona. Taksaattoriklubin sessiossa luotiin katsaus ekosysteemipalvelujen mittaamisen ja suunnittelun nykytilaan Suomessa.
Ohjelma
13.45 – 14.45
Metsien ekosysteemipalvelujen yhteensovittaminen, Risto Päivinen, Tapio oy
Ekosysteemipalveluindikaattoreita hilamuotoisista metsävara-aineistoista, Jari Vauhkonen, Helsingin yliopisto (esitys)
Ecosystem services from mire conservation; identifying citizens’ stand and preferences based on environmental attitudes, Ioanna Grammatikopoulou, Luonnonvarakeskus
14.45 – 15.15 Kahvitauko
15.15 – 16.30
Ekosysteemipalvelut metsäsuunnittelussa vai metsäpalvelut ekosysteemisuunnittelussa, Juhani Pyykkönen, Suomen metsäkeskus
Paneelikeskustelu: Ekosysteemipalvelut organisaatioiden suunnittelujärjestelmissä; Mikko Lumperoinen, Tapio; Tapio Suutarla, Tornator oyj; Jari Jämsä, Metsähallitus
Sessiossa esittettiin tutkimustuloksia ja ajatuksia siitä kuinka uudet lait ja säännökset (esim. metsälaki ja liikennesäännökset) ovat muuttaneet ja/tai tulevat muuttamaan puunhankintaketjun toimintaa. Kuinka hakkuut tehdään peitteisen metsätalouden oloissa? Onko meillä siihen parhaat koneet? Ovatko hakkuumenetelmät oikeat? Mikä vaatii kehitystyötä? On useita esimerkkejä siitä kuinka uudet lait ja säännökset avaavat mahdollisuuksia ja vaatimuksia uusille menetelmille ja uudelle tekniikalle.
Ohjelma
13.45 – 14.45
Yksityistielain ja tieliikennelain vaikutukset tiestödatan tuotantoon, Pirjo Venäläinen, Metsäteho (esitys)
Puun mittaamisen kehitys, Jari Lindblad, Luonnonvarakeskus (esitys)
14.45 – 15.15 Kahvitauko
15.15 – 16.30
Harvesterioperaattorin kohtaamat rajoitteet harvennushakkuissa, Heikki Ovaskainen, Metsäteho
Ylisuurten rekkojen mahdollisuudet puunkuljetuksessa, Harri Ruokojärvi, Helsingin yliopisto (esitys)