Apurahan saajat 2026 / Grantees 2026

Tutkimusapurahat / Research grants

Ilona Hohteri, 1700 €, Polarisaatio kansalaisten näkemyksissä metsiin kohdistuvista tavoitteista Suomessa – kyselyaineiston keräys

Htoo Htoo Lwin, 26 988 €, Modelling species-specific tree diameter distributions by machine and deep learning (doctoral thesis work)

Aleksi Knaappila, 5 700, Metsien syttyvyyden spatiotemporaalinen vaihtelu Suomessa -väitöskirjatutkimus

Johanna Tuviala, 26 988 €, Kolin kansallispuiston kirjanpainajatuhoja käsittelevä väitöskirjatyö

Yhteensä / Total 61 376 €

Lisäksi yksi ehdollisena myönnetty apuraha 6 747 €, joka raukesi

Matka-apurahat / Travel grants

Mariina Günther, 900 €, Nordic Oikos 2026, Odense, Tanska, syyskuu 2026

Bijaya Neupane, 1 800 €, ECCB 2026, Leiden, Alankomaat, heinäkuu 2026

Katri Mäkinen, 1 735 €, EGU26 -konferenssi, Wien, Itävalta, toukokuu 2026

Outi Kurri, 1 550 €, BIOGEOMON 2026, Uumaja, Ruotsi, kesäkuu 2026

Yhteensä / Total 5 985 €

Suomen Metsätieteellisen Seuran väitöskirjapalkinto Heli Kymäläiselle ja maisterintutkielmapalkinnot Alm Gnistalle, Kristiina Koivulle sekä Aleksi Knaappilalle

Suomen Metsätieteellinen Seura jakaa vuosittain opinnäytetyöpalkintoja erinomaisista edellisen vuoden aikana hyväksytyistä metsätieteen tohtorin väitöskirjoista ja maisterintutkielmista. Palkintoesitykset tekevät Helsingin yliopiston metsätieteiden osasto ja Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto. Seura palkitsee esityksistä harkintansa mukaisen määrän opinnäytetöitä tai voi jättää palkinnot jakamatta.

Tyypillisesti väitöskirjapalkinnon on saanut vuosittain 1-2 vastaväitellyttä tohtoria ja maisterintutkielmapalkinnon 1-3 maisteria. Vuoden 2026 palkinnot julkistettiin Seuran kevätkokouksessa 13.4.2026. Väitöskirjapalkintoja myönnettiin yksi ja maisterintutkielmapalkintoja kolme. Väitöskirjapalkinnosta kuultiin kevätkokouksessa esitelmä.

Väitöskirjapalkinto

MMT Heli Kymäläinen, Itä-Suomen yliopisto, Well-being and productivity of forest machine operators – ergonomic support measures, https://doi.org/10.14214/df.370

Väitöskirja käsittelee suomalaisten metsäkoneenkuljettajien työkykyä, työn tuottavuutta ja näitä parantavien ergonomisten ratkaisujen mahdollisuuksia. Aiheeltaan työ oli virkistävällä tavalla tavanomaisesta poikkeava. Siinä yhdistetään eri aineistoja tutkimusaiheen kannalta osuvasti ja hyödynnetään myös älykello- ja hakkuukonedatan seuranta-aineistoa. Väitöskirja antaa puunkorjuun käytännön toimintaympäristössä toteuttamiskelpoisia kehittämisehdotuksia. Osajulkaisut täydensivät hyvin toisiaan vastaamalla eri tutkimuskysymyksiin. Kirjoittaja on kaikkien osajulkaisujen ensimmäinen kirjoittaja.
Väitöskirja on julkaistu Suomen Metsätieteellisen Seuran, Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteisen väitöskirjasarjan Dissertationes Forestales numerossa 370.

Maisterintutkielmapalkinnot

MMM Alm Gnista, Helsingin yliopisto, Economic optimization of boreal Norway spruce forest management with coarse woody debris and carbon sinks, http://hdl.handle.net/10138/591716

Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten hiilen ja järeän lahopuun yhteiskunnallinen hinnoittelu vaikuttaa metsänhoitoon, järeän lahopuun määrään, hiilinieluihin ja -varastoihin sekä metsätalouden kannattavuuteen, kun pyritään maksimoimaan puutuotannon sekä hiilinielujen tai järeän lahopuun yhdistettyä arvoa. Lisäksi tutkielmassa analysoidaan kustannuksia, jotka liittyvät hiilen ja järeän lahopuun lisäämiseen boreaalisessa kuusimetsikössä. Työ muodostaa huolellisesti viimeistellyn kokonaisuuden, jossa hyvän tieteellisen esittämisen periaatteet toteutuvat erinomaisesti.

MMM Kristiina Koivu, Helsingin yliopisto, Bark water vapor conductance and bark photosynthesis in branches of circumboreal tree species, http://hdl.handle.net/10138/597490

Työssä laajennetaan puun kuoren yhteyttämisen ja johtavuuden tutkimusta boreaalisiin metsiin mittaamalla tunnuksia 15 boreaalisesta puulajista. Tutkielmassa raportoidut tulokset viittaavat siihen, että kuoren alhainen johtavuus ja kuoren tehokas yhteyttäminen saattavat esiintyä yhdessä lajityypillisinä ominaisuuksina, parantaen kumpikin mahdollisesti puun kuivuudenkestävyyttä. Tutkielman aineistonkeruu ja -käsittely teki suuren vaikutuksen palkintokomiteaan

MMM Aleksi Knaappila, Itä-Suomen yliopisto, Metsäpalot Suomessa 2014–2023 – Palojen syttymiseen ja kokoon vaikuttavat tekijät, https://erepo.uef.fi/handle/123456789/34196

Työssä tarkastellaan metsäpalojen syttymiseen ja tulen leviämiseen vaikuttavia tekijöitä eri tilastojen avulla. Tutkimuksessa tunnistettiin ihmistoiminnan ja säätekijöiden keskimäärin suurempi selitysvoima verrattuna metsikön ominaisuuksiin: jatkossa etenkin ihmistoiminnan vaikutukset tulisi huomioida paremmin. Työ oli selkeä ja mallinnusosa vakuuttava. Knaappilalle myönnettiin hakemuksesta myös kuluapurahaa kesän 2026 maastotutkimuksiin, jotka liittyvät hänen aihepiiriä syventävään väitöskirjatyöhönsä.

Kuvaajat: Heli Kymäläinen (itse), Monica Celeste (Alm Gnistan kuva), Hilkka Pajukangas (Kristiina Koivun kuva) ja Jenna Toivonen (Aleksi Knaappilan kuva).

Näin naapurissa – Ruotsin metsäpolitiikan selvitykset -seminaari 16.4.2026

Järjestäjänä Suomen Metsätieteellisen Seuran Metsänhoitoklubi

Ruotsissa on metsäpolitiikan toteutumista arvioitu noin viiden vuoden välein metsäpoliittisissa arvioinneissa. Viimeisin on vuosina 2024-25 professori Göran Örlanderin vetämän asiantuntiaryhmän yli tuhatsivuinen mietintö Ruotsin hallitukselle elokuussa 2025. Raportti on luettavissa täällä: En robust skogspolitik för aktivt skogsbruk – Regeringen.se

Työryhmä tekee lukuisia ehdotuksia mm. toimijakentän neuvonnan tehostamiseksi, metsänuudistamisen ja taimikonhoidon parantamiseksi, metsäntutkimuksen suuntaamiseksi, ympäristön huomioonottamiseksi puuntuottamisen kannalta.

Ruotsissa käynnissä ollut monivuotinen prosessi metsätalouden toimintaedellytysten selkeyttämiseksi luo hyvän vertailukohdan Suomen metsäpolitiikalle.

Suomen Metsätieteellinen Seuran Metsänhoitoklubin järjestämässä seminaarissa professori Örlanderin kattava esitys raportista ja keskustelu mahdollistaa hyvän perehtymisen Ruotsin metsäpoliittisen ohjelmaehdotuksen taustoitukseen. Seminaarin  järjestämiseen on saatu apuraha Suomen Metsäsäätiöltä.

Aika                   Torstai 16.4.2026, klo 9-12:00
Paikka               Helsingin yliopisto, Metsätalo sali B317, Unioninkatu 40

Myös etäosallistuminen mahdollinen – linkki ilmoittautuneille toimitetaan pari päivää ennen tilaisuutta.

Seminaarin keskustelukielet ovat ruotsi ja englanti

9:00                 Seminaarin avaus

                        Professori Göran Örlander – Ruotsin hallitukselle tehty metsäpolitikan selvitys

10-10:30            Kahvitauko

10:30                 Kommenttipuheenvuorot ja keskustelu

12:00                 Loppusanat, tilaisuus päättyy

Ilmoittaudu tämän linkin kautta 13.4.2026 mennessä: Ilmoittautuminen Näin naapurissa – Ruotsin metsäpolitikan selvitykset -seminaariin 16.4  – Fill out form

Tilarajoituksen vuoksi joudumme rajaamaan läsnäosallistujien määrän 70:en henkeen.

Lisätietoja:

Heli Viiri, Metsänhoitoklubin puheenjohtaja
040 847 9639
heli.viiri@upm.com                                                                  

Pasi Puttonen, Metsänhoitoklubin jäsen
040 574 6058
pasi.puttonen@helsinki.fi                                                          

                                                                                                                

Kutsu kevätkokoukseen 13.4.2026

Suomen Metsätieteellinen Seura ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään hybridikokouksena maanantaina 13.4.2026 klo 15 alkaen. Kokouspaikkana on Tieteiden talon (Kirkkokatu 6, Helsinki) Cedercreutz-sali (5. krs). Osallistuminen Tieteiden talossa ei vaadi ilmoittautumista.

Etäyhteydellä osallistuvien on ilmoittauduttava viimeistään 6.4.2026:

https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSfYyRsIFUF7TJqAtUF9HF_jwfoUe8OG5OM-YvgbpWwh_gDdFg/viewform?usp=publish-editor

Kaikille määräaikaan mennessä ilmoittautuneille lähetetään Zoom-linkki kalenterikutsuna.

Ohjelma

  1. Kokouksen avaus
  2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta.
  3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.
  4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen.
  5. Vuoden 2025 vuosikertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen
  6. Vuoden 2025 tilinpäätöksen vahvistaminen
  7. Vastuuvapaudesta päättäminen hallituksen jäsenille ja muille vastuuvelvollisille tilikaudelta 2025
  8. Seuran opinnäytetyöpalkintojen julkistaminen
  9. Seuran myöntämien apurahojen julkistaminen
  10. Kevätkokousesitelmä(t); Seuran opinnäytetyöpalkinnon saaja(t)
  11. Kokouksen päättäminen.
  12. Kakkukahvit apurahan ja opinnäytetyöpalkinnon saajien kunniaksi

Seuran äänivaltaiset jäsenet voivat ehdottaa kokouksen asialistalle päätösasioita lähettämällä kirjallisen ehdotuksen Seuran toiminnanjohtajalle viimeistään 30.3.2026 (reija.haapanen@metsatiede.org). Keskusteluasioita voidaan esittää myöhemminkin, kuitenkin viimeistään kokouspaikalla kokouksen työjärjestyksen hyväksymisen yhteydessä.

Helsingissä 23.3.2026

Suomen Metsätieteellisen Seuran hallitus

Liitteet

Jäsentiedote – 1/2026 – Information letter

Lataa tulostettava jäsentiedote PDF-tiedostona.

Download printable information letter as a PDF file.

Tässä tiedotteessa / Contents of the information letter:

  • Suomen Metsätieteellisen Seuran tutkimus- ja matka-apurahojen haku on auki 19.1.-20.2.2026
  • Application of grants of the Finnish Society of Forest Science is open from 19 Jan through 20 Feb 2026
  • Seuran toiminnanjohtaja vaihtuu 1.2.2026
  • New Executive Manager of the Finnish Society of Forest Science
  • Uusia jäseniä / New members

__________

Suomen Metsätieteellisen Seuran tutkimus- ja matka-apurahojen haku on auki 19.1.-20.2.2026

Suomen Metsätieteellinen Seura toimii Suomen metsätieteellisen tutkimustyön hyväksi. Tarkoituksen toteuttamiseksi Seura myöntää hallinnassaan olevien rahastojen tuotoista apurahoja metsätiedettä edistäviin tarkoituksiin: tutkimusapurahoja, matka-apurahoja, apurahoja muuhun kansainväliseen toimintaan, kieliopintoihin ja muihin metsätiedettä edistäviin toimintoihin.

Apurahojen haku alkaa 19.1.2026 ja päättyy 20.2.2026 klo 16.00. Hae apurahaa sähköisellä apurahahakujärjestelmällä (https://metsatieteellinenseura.apurahat.net). Linkki järjestelmään aktivoituu hakuajan alkaessa.

Ennen hakemuksen laatimista pyydämme sinua lukemaan huolellisesti Seuran verkkosivulta löytyvät apurahaohjeet. Kiinnitä erityisesti huomiota siihen, että tutkimusapurahan tutkimussuunnitelma on kirjoitettava apurahalomakkeelle ohjeiden mukaan jäsenneltynä. Liitteenä lähetettyjä tutkimussuunnitelmia ei arvioida.

Päätös apurahoista tehdään maaliskuun puolivälissä. Ilmoitamme myönnetyistä apurahoista hakijoille henkilökohtaisesti. Julkistamme apurahat Suomen Metsätieteellisen Seuran kevätkokouksessa 13.4.2026. Voit aloittaa apurahan käytön aikaisintaan 1.5.2026.

Ukrainalaisia metsäntutkijoita, jotka työskentelevät suomalaisessa tutkimusorganisaatiossa tai ovat tohtoriopiskelijoita suomalaisessa yliopistossa rohkaistaan hakemaan apurahaa.

Ennen hakemuksen laatimista Suomen Metsätieteelliselle Seuralle pyydämme sinua lukemaan huolellisesti sivulta https://metsatiede.org/apurahat/:

  • Mihin tarkoitukseen voi hakea apurahaa?
  • Kuka voi hakea apurahaa?
  • Ohjeet apurahahakemuksen tekoon

__________

Application of grants of the Finnish Society of Forest Science is open from 19 Jan through 20 Feb 2026

Finnish Society of Forest Science promotes forest research in Finland. As a means to reach this goal, the Society awards grants for research, travel that supports research or post-graduate studies, other international activities, language studies, and other purposes that advance forest sciences.

The application for the grants will open on 19 January and close on 20 February 2026 at 16:00. The applications will be submitted using the electronic grant application system (https://metsatieteellinenseura.apurahat.net/login.aspx?lcid=1033). Link to the system will be activated at the opening of the application period.

We kindly request you to read carefully the grant instructions on the web site of the Finnish Society of Forest Science. Please, note that the research plan for a research grant application must be written in the application form following the format given in the instructions. Research plans submitted as an attachment will not be evaluated.

Decision on the grants will be made by mid-March. We will notify grantees personally. We will publish the grants in the Spring meeting of the Finnish Society of Forest Science on 13 April 2026. You may start using your grant from 1 May 2026.

Ukrainian forest scientist affiliated to a Finnish research organisation or pursuing doctoral studies in a Finnish university are encouraged to apply.

We kindly request all applicants planning to apply a grant from the Finnish Society of Forest Science to carefully read the following pages at https://metsatiede.org/en/grants/:

  • For which purposes you may apply a grant?
  • Who may apply a grant?
  • Instructions for making the grant application

__________

Seuran toiminnanjohtaja vaihtuu 1.2.2026

Jään eläkkeelle 1.3.2026 palveltuani Seuraa syksystä 2011 alkaen.

Seuran uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu MTT Reija Haapanen. Reija on vuosikymmen sitten Helsingin yliopistossa MMT-tutkinnon suorittanut metsänhoitaja, jonka väitöskirja käsitteli metsien kaukokartoitusta. Hän on toiminut mm. tutkijana (työnantajina HY ja silloinen Metla), yrittäjänä, tietokirjailijana ja yliaktuaarina. Viimeisin metsäpesti liittyi FAO:n tuoreen metsävara-arvion kansallisten tilastojen tarkistamiseen. Työn bonuksena Reija sai yleiskäsityksen kohteena olleiden Euroopan maiden metsäntutkimuksesta.

Reija Haapasella on pitkä kokemus yhdistystoiminnasta eri rooleissa – mukaan mahtuu muutama vuosi Taksaattoriklubin sihteerinäkin, minkä jälkeen taksaattorityö jatkui vielä tietokirjojen toimittamisen parissa. Uudessa tehtävässään häntä innostaa tilaisuus päästä käyttämään kertynyttä kokemusta monipuolisesti Seuran tarkoitusperien hyväksi.

Työskentelemme yhdessä helmikuun ajan, jotta kapulan vaihto sujuisi mahdollisimman sujuvasti.

__________

New Executive Manager of the Finnish Society of Forest Science

I will retire on 1 March 2026, after serving the Society since autumn 2011.

Dr Reija Haapanen is elected as the new Executive Manager of the Society. She will take the task on 1 February 2026. Reija is a forester who obtained the degree of D.Sc. (Agriculture and Forestry) a decade ago at the University of Helsinki. Her dissertation was about remote sensing of forests. During her career she has worked e.g., as a research scientist (at the University of Helsinki and the former Finnish Forest Research Institute), an entrepreneur, a non-fiction writer and a senior statistician. The most recent forest-related appointment was to review several national reports compiled for FAO’s Forest Resources Assessment 2025. A side benefit was getting an overview of the forest research in the European countries assigned to her.

Reija Haapanen has a long experience from associations and acting in various roles – including some years as the secretary of the Forest Mensuration Club (Taksaattoriklubi), after which she continued with editorial work of some non-fiction books. In the new assignment, she is excited of the possibility to fully utilise the gained experience for the benefit of the Society.

We will work together during February for a smooth transition of tasks.

__________

Uusia jäseniä

New members

Toivotamme uudet jäsenemme Tuula Aarnion, Heikki Astolan, Esin Düzelin, Hanna Erikssonin, Teemu Harrinkarin, Mikko Juholan, Janne Jääskeläisen, Nelli Kankaisen, Aleksi Knaappilan, Olli Leinon, Julia Lenkkerin, Heta Mattilan, Tuomas Niinistön, Jouni Partasen, Aliisa Pölläsen, Eva-Maria Rothin, Annastina Saaren, Marjaana Sjölundin, Maarit Soukan ja Anne Tyvijärven tervetulleiksi ottamaan aktiivisesti osaa Seuran toimintaan.

We welcome our new members Tuula Aarnio, Heikki Astola, Esin Düzel, Hanna Eriksson, Teemu Harrinkari, Mikko Juhola, Janne Jääskeläinen, Nelli Kankainen, Aleksi Knaappila, Olli Leino, Julia Lenkkeri, Heta Mattila, Tuomas Niinistö, Jouni Partanen, Aliisa Pöllänen, Eva-Maria Roth, Annastina Saari, Marjaana Sjölund, Maarit Soukka and Anne Tyvijärvi to actively participate in the activities of our Society.

__________

Talviterveisin,

Pekka Nygren

Toiminnanjohtaja

Suomen Metsätieteellinen Seura ry

Avoimet apurahahaut

Suomen Metsätieteellisen Seuran tutkimus- ja matka-apurahojen haku on auki 19.1.-20.2.2026

Suomen Metsätieteellinen Seura toimii Suomen metsätieteellisen tutkimustyön hyväksi. Tarkoituksen toteuttamiseksi Seura myöntää hallinnassaan olevien rahastojen tuotoista apurahoja metsätiedettä edistäviin tarkoituksiin: tutkimusapurahoja, matka-apurahoja, apurahoja muuhun kansainväliseen toimintaan, kieliopintoihin ja muihin metsätiedettä edistäviin toimintoihin.


Apurahojen haku alkaa 19.1.2026 ja päättyy 20.2.2026 klo 16.00. Hae apurahaa sähköisellä apurahahakujärjestelmällä (https://metsatieteellinenseura.apurahat.net). Linkki järjestelmään aktivoituu hakuajan alkaessa.


Ennen hakemuksen laatimista pyydämme sinua lukemaan huolellisesti Seuran verkkosivulta löytyvät apurahaohjeet. Kiinnitä erityisesti huomiota siihen, että tutkimusapurahan tutkimussuunnitelma on kirjoitettava apurahalomakkeelle ohjeiden mukaan jäsenneltynä. Liitteenä lähetettyjä tutkimussuunnitelmia ei arvioida.


Päätös apurahoista tehdään maaliskuun puolivälissä. Ilmoitamme myönnetyistä apurahoista hakijoille henkilökohtaisesti. Julkistamme apurahat Suomen Metsätieteellisen Seuran kevätkokouksessa 13.4.2026. Voit aloittaa apurahan käytön aikaisintaan 1.5.2026.

Ukrainalaisia metsäntutkijoita, jotka työskentelevät suomalaisessa tutkimusorganisaatiossa tai ovat tohtoriopiskelijoita suomalaisessa yliopistossa rohkaistaan hakemaan apurahaa.

Webinaari apurahahausta

Järjestimme apurahan hakemisesta webinaarin 18.1.2023. Esittelimme lyhyesti tärkeimmät ohjeet apurahan hakijalle, jonka jälkeen osallistujat esittivät kysymyksiä. Webinaarin kieli on englanti. Voit katsoa webinaarinauhoitteen tällä linkillä:

https://us02web.zoom.us/rec/share/Y97QyB8ta9aK_0FLCmBRzpCozyIX8uNc8t8045BgIayCRavAkvvbAJTeo6-MqbYL.d7adhFCHLjiSMLMu
Passcode: YhiYV7x=

Hakuohjeet

Ennen hakemuksen laatimista Suomen Metsätieteelliselle Seuralle pyydämme sinua lukemaan huolellisesti:

Kutsu syyskokoukseen 27.11.2025

Suomen Metsätieteellisen Seura ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 27.11.2025 klo 15.00 alkaen Tieteiden talon (Kirkkokatu 6, Helsinki) Cedercreutz-salissa (5. kerros). Kokous on tarkoitettu Suomen Metsätieteellisen Seuran varsinaisille jäsenille, kunniajäsenille ja kannattajajäsenten edustajille, joiden on esitettävä valtakirja. Kokoukseen voi osallistua myös etänä ilmoittautumalla viimeistään 25.11.2025 tällä linkillä:

https://forms.gle/Vouj4mgMMtBdgrHW8

Käsiteltävät asiat

1.   Kokouksen avaus

2.   Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta.

3.   Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.

4.   Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen.

5.   Vahvistetaan Seuran toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2026.

6.   Valitaan Seuran hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja vuodelle 2026 sekä hallituksen jäsen erovuoroisen tilalle kaudelle 2026 – 2028. Hallituksen jäsenehdokkaita etsineen työryhmän esitys on:

  • puheenjohtaja 2025: tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen, Luonnonvarakeskus
  • varapuheenjohtaja 2025: professori Jori Uusitalo, Helsingin yliopisto
  • hallituksen jäsen 2026 – 2028: professori Tuomas Aakala, Itä-Suomen yliopisto

Kokoukseen osallistuvat Seuran äänivaltaiset jäsenet voivat tehdä muita ehdotuksia avoimiin tehtäviin.

7.   Valitaan tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja sekä tarvittaessa heille varahenkilöt vuodelle 2026. Ehdotukset:

  • tilintarkastaja: tilintarkastusyhteisö Tiliextra oy
  • Koska ehdotettu tilintarkastaja on tilintarkastuslain mukainen tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita.
  • toiminnantarkastaja: tutkija Jussi Leppänen, Luonnonvarakeskus
  • varatoiminnantarkastaja: erikoistutkija Jussi Lintunen, Luonnonvarakeskus

Kokoukseen osallistuvat Seuran äänivaltaiset jäsenet voivat tehdä muita ehdotuksia avoimiin tehtäviin.

9.   Muut mahdollisesti esille tulevat asiat: Seuran jäsenet voivat ottaa esille päätösasioita ilmoittamalla siitä sähköpostitse toiminnanjohtajalle (pekka . nygren () metsatiede . org) 13.11.2025 mennessä. Keskusteluasioita voi ottaa esille myöhemminkin, viimeistään kokouksessa työjärjestyksen hyväksymisen yhteydessä.

10. Kokouksen päättäminen.

Helsingissä 5.11.2025

Suomen Metsätieteellisen Seuran hallitus

Liitteet:

Toimintasuunnitelmaluonnos 2026:

https://metsatiede.org/wp-content/uploads/2025/11/Syyskokous-251127-toimintasuunnitelma-2026.pdf

Talousarvioluonnos 2026:

https://metsatiede.org/wp-content/uploads/2025/11/Syyskokous-251127-talousarvio-2026.pdf

Professori Matti Leikolan 90-vuotisjuhlaseminaari – paikka on vaihtunut

Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki

Aika: 10.11.2025 klo 11.00 – 18.00

Helsingin yliopiston metsänhoidon emeritusprofessori Matti Leikola on vaikuttanut merkittävästi metsänhoidon kehittämisen lisäksi suomalaiseen metsäkirjallisuuteen ja sen tutkimukseen sekä metsähistorian tutkimukseen ja popularisointiin. Professori Leikola täyttää 90 vuotta marraskuussa 2025. Suomen Metsätieteellinen Seura ja Suomen Metsämuseo Lusto järjestävät hänen kunniakseen juhlaseminaarin, jossa käsitellään hänelle tärkeitä aiheita, metsänhoitoa, metsäkirjallisuutta ja metsähistoriaa. Tilaisuus koostuu onnittelupuheenvuoroista, kolmeen osaan jaetusta tieteellisestä seminaarista ja juhlapäivällisestä.

Seminaari haluaa vaalia professori Leikolan perintöä sekä metsätieteiden että ‑kulttuurin alalla. Tieteellisessä seminaarissa tarkastellaan hänen perintöään ja hänelle läheisten tutkimusalojen nykytilannetta. Metsänhoidon osalta tarkastellaan pitkiä kehityslinjoja, kirjallisuusosiossa metsää suomalaisessa kirjallisuudessa ja historiaosuudessa metsän ja ihmisten yhteiseloa ja suhteita Suomen historiassa. Kokonaisuus pyrkii valottamaan myös näiden metsätieteiden ja -kulttuurin alojen yhteyksiä.

Ohjelma

AikaAihePuhujat
11.00Lounas, Tiedekahvila; omakustanteinen (13,70 €)
12.00Seminaarin avausToiminnanjohtaja Pekka Nygren, Suomen Metsätieteellinen Seura
12.10Onnittelut
12.30MetsänhoitoApulaisprofessori Marjo Palviainen, Helsingin yliopisto, Metsänhoitotieteen tutkimus elää ajassa – missä mennään nyt?
Professori emeritus Pasi Puttonen, Helsingin yliopisto, Metsänhoidon opetus
13.20Kahvitauko
13.50MetsäkirjallisuusLehtori Antti Sipilä, Hämeen ammattikorkeakoulu, Kirjojen metsä
Liisa Saarenmaa, Matti Leikolan metsäkirjasto pelastaa kaiken
14.40Tauko
14.50MetsähistoriaYliopisto-opettaja Jaana Laine, LUT-yliopisto, Yhteiskunta metsän sylissä
Dosentti Antti Räihä, Jyväskylän yliopisto, Metsäkuvan ja -varallisuuden menneisyys Suomessa ennen Valtakunnan metsien inventointia
15.40Matti Leikolan puheenvuoro
15.50Seminaarin päätössanatKehittämisjohtaja Leena Paaskoski, Suomen Metsämuseo Lusto
16.00Seminaari loppuu
16.10Juhlapäivällinen, Tiedekahvila; omakustanteinen (42 €)

Seminaaria on mahdollista seurata etänä klo 12.00 – 16.00.

Ilmoittaudu viimeistään 2.11.2025 tällä lomakkeella. Mikäli haluat vaihtaa paikan päällä osallistumisen ja etäyhteyden välillä paikan muutoksen takia, täytä lomake uudestaan. Mikäli olet ilmoittautunut Punkaharjulla osallistujaksi ja tulet paikalle myös Helsinkiin, sinun ei tarvitse muuttaa ilmoittautumista.

Suomen Metsätieteellisen Seuran retkeily Latviaan 27.-29.8.2025

Järjestämme metsällisen retkeilyn Latviaan elokuun lopulla. Isäntänä vierailulla toimii Latvian kansallinen metsäntutkimuslaitos ”Silava” (www.silava.lv). Lähdemme matkaan Air Balticin aamulennolla keskiviikkona 27.8.2025. Ensimmäisen päivän ohjelmaan kuuluu mm. tutustuminen metsitykseen ja sen hiilitase- ja monimuotoisuusvaikutuksiin, metsän lannoitus ja orgaanisten maiden hoito. Toisena päivänä tutustumme mm. pieniin hakkuutyömaihin, kuusimetsien ilmastoystävälliseen hoitoon, vanhoihin metsiin ja pyökkiin, joka on ilmaston lämpenemisen tuoma tulokaslaji Latviassa. Viimeisen päivän ohjelmassa on tutustuminen Silavan laboratorioihin, Riikan kaupungin metsien hoitoon ja latvialaisten metsäsuhteisiin. Palaamme Suomeen myöhään perjantai-iltana.

Toisen päivän ohjelmaan kuuluu seminaari latvialaisten metsäntutkijoiden kanssa ja kartoitamme siinä myös yhteistyömahdollisuuksia. Retkeilyn suomalaisia osallistujia pyydetään pitämään lyhyt esitys omasta tutkimustyöstään. Työkieli retkeilyn aikana on englanti.

Retkeilyn hinta on Suomen Metsätieteellisen Seuran jäsenille 290 € ja muille 360 €. Hintaan sisältyvät lennot, tilausajobussi koko ajaksi, yöpymiset ja ateriat. Heti ilmoittautumisen jälkeen kerätään varausmaksu 80 €, jota ei palauteta. Loppusumma laskutetaan heinäkuussa.

Tarkempi ohjelma on retkeilyn englanninkielisellä sivulla.

Ilmoittaudu tällä lomakkeella viimeistään 13.6.2025:

https://docs.google.com/forms/d/1PQB5OI7ds19QjfE73HH-i3I7-mhnDXR6kso8x9VBqPs

Suomen Metsätieteellisen Seuran väitöskirjapalkinto sienten viljelylle, maisteripalkinnot puiden kuolleisuuden kaukokartoitukselle ja lehtojen hoidolle

Suomen Metsätieteellisen Seuran jakaa vuosittain opinnäytetyöpalkintoja erinomaisista edellisen vuoden aikana hyväksytyistä metsätieteen tohtorin väitöskirjoista ja maisterintutkielmista. Palkintoesitykset tekevät Helsingin yliopiston metsätieteiden osasto ja Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto. Seura palkitsee esityksistä harkintansa mukaisen määrän opinnäytetöitä tai voi jättää palkinnot jakamatta.

Tyypillisesti väitöskirjapalkinnon on saanut vuosittain 1-2 vastaväitellyttä tohtoria ja maisterintutkielmapalkinnon 1-3 maisteria. Vuoden 2025 palkinnot julkistettiin Seuran kevätkokouksessa 9.4.2025. Väitöskirjapalkinnon saaja pitää työstään kevätkokousesitelmän.

Väitöskirjapalkinto

MMT Marta Cortina Escribano, Itä-Suomen yliopisto. Selective breeding and taxonomy of laccate Ganoderma species originating from Finland, https://doi.org/10.14214/df.361

Väitöskirja käsittelee Ganoderma lucida ‑sienilajikompleksin viljelytekniikkaa. Tutkimus on erittäin huolellisesti toteutettu alkaen käytetyn sienimateriaalin geneettisen yhdenmukaisuuden varmistamisesta DNA-analyysillä aina viljelymenetelmien kehittämiseen. Suomalaiset lakkapintaiset Ganoderma-sienikannat osoittautuivat geneettisesti samankaltaisiksi. Tuloksen perusteella viljelymenetelmien voidaan olettaa sopivan laajasti suomalaisille Ganoderma-kannoille. Kasvatusalustana testattiin metsäteollisuuden sivuvirtoja. Erityisesti haapa- ja koivupuru osoittautuvat lupaaviksi kasvualustoiksi sekä sienisadon että itiöemien kemiallisten ominaisuuksien perusteella. Työllä on merkittävä uutuusarvo ja sen tulokset ovat sovellettavissa sienten viljelyssä. Kirjoittajalla on ollut merkittävä itsenäinen rooli tutkimuksen toteuttamisessa ja hän on kaikkien osajulkaisuiden ensimmäinen kirjoittaja. Väitöskirjan yhteenveto-osa on hyvin kirjoitettu.

Väitöskirja on julkaistu Suomen Metsätieteellisen Seuran, Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteisen väitöskirjasarjan Dissertationes Forestales numerossa 361.

Maisterintutkielmapalkinnot

MMM Janne Jääskeläinen, Helsingin yliopisto. Mapping forest canopy mortality area using PlanetScope satellite imagery and deep learning, http://hdl.handle.net/10138/589513

Janne Jääskeläinen on maisterintutkielmassaan testannut kuolleiden puiden tunnistamista PlanetScope-minisatelliittikuvilta käyttäen konvoluutioneuroverkkoja. Tämä satelliittiaineisto kattaa lähes päivittäin koko maapallon, mikä voi tarjota mahdollisuuden lähes reaaliaikaiseen kuolleiden puiden tunnistamiseen. Etuna olisi myös edullisuus verrattuna korkeampi resoluutioisiin aineistoihin nähden. Työn aihe on ajankohtainen ja tutkimuskysymys tärkeä sekä tutkimuksellisesti että käytännön sovellusten kannalta. Työ on huolella tehty. Johdanto esittelee aihepiirin laajasti käyttäen relevantteja tutkimusjulkaisuja tietolähteinä. Menetelmäkuvaus on poikkeuksellisen tarkka ja helppo seurata. Tulosten tarkastelu osoittaa aihepiirin syvällistä tuntemista. Johtopäätöksenä on, että pienten puuryhmien tunnistaminen on hyvin epävarmaa. Huomioiden työn huolellisen toteuttamisen, tulosta on syytä pitää todellisena. Hyvin kirjoitettu opinnäytetyö, joka mahdollistaa tieteellisen artikkelin työstämisen.

MMM Laura Sippola, Itä-Suomen yliopisto. Kuusen poiston vaikutus Etelä-Suomen suojeltujen lehtojen kasvillisuuteen, https://erepo.uef.fi/handle/123456789/31852

Laura Sippolan maisteritutkielman aihe on erittäin ajankohtainen ja merkittävä, sillä lehdoilla on aivan erityinen asema metsäluonnon biodiversiteetin ylläpitämisessä boreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä. Tutkimus on erittäin laadukkaasti toteutettu. Kieli on erittäin sujuvaa ja helposti ymmärrettävää. Tulosten analysointi ja tulosten raportointi on toteutettu pääosin hyvin huolellisesti. Kirjoittaja on saanut aineiston valmiina eikä ole päässyt vaikuttamaan aineiston keräämiseen. Aineisto on varsin laaja, mutta osiltaan hiukan yksipuolinen. Tutkimuksen parasta antia on erittäin hyvin toteutettu tulosten tarkastelu ‑osio. Tekijä tarkastelee erinomaisella tavalla erikseen aineistoa, menetelmiä, tuloksia suhteessa aikaisempiin tutkimuksiin ja tulosten merkitsevyyttä. Tekijä osoittaa poikkeuksellista kypsyyttä siinä, että pystyy erottamaan, mihin kysymyksiin tämä tutkimus pystyy antamaan vastauksen ja mitkä jäävät vielä arvailujen varaan tai jatkotutkimusten selvitettäviksi.