Metsäbiologian kerho
Talousmetsien luonnonhoitoa on harjoitettu noin 25 vuotta. Tänä aikana monet luonnonhoidon keinot – elävät säästöpuut, kuolleen puuston ja arvokkaiden luontokohteiden säästäminen – ovat vakiintuneet metsätalouden arkisiksi käytännöiksi ja ne kuuluvat olennaisesti metsänhoitosuosituksiin ja metsäsertifiointiin. Ovatko nämä luonnonhoidon keinot oikeita, tehokkaita ja riittävän laaja-alaisia? Miten luonnonhoitoa pitäisi kehittää muuttuvissa ympäristöoloissa?
Ohjelma
13.45 – 14.45
- PEFC-metsäsertifioinnin ympäristökriteerit – viherpesua vai tutkimustietoon perustuvaa luonnonhoitoa? Petri Keto-Tokoi, Tampereen ammattikorkeakoulu (esitys)
- Elävien säästöpuiden valinta ja olemassa olevan lahopuuston säilyminen uudistushakkuissa: hakkuukohteiden ennakko- ja jälkimittaus, Juha Siitonen, Luonnonvarakeskus; Jarmo Laitinen, Suomen metsäkeskus; Pekka Punttila, Suomen ympäristökeskus (esitys)
- Talousmetsien luonnonhoidon laadun seurannan kehittäminen: Luontolaatu-hanke, Hannes Pasanen, Tapio oy; Kari T. Korhonen, Luonnonvarakeskus; Jarmo Laitinen, Suomen metsäkeskus; Jarkko Partanen, Suomen metsäkeskus; Pekka Punttila, Suomen ympäristökeskus; Riitta Raatikainen, Suomen metsäkeskus; Lauri Saaristo, Tapio oy; Juha Siitonen, Luonnonvarakeskus (esitys)
14.45 – 15.15 Kahvitauko
15.15 – 16.30
- Vaikuttava luonnonhoito edellyttää muutoksia metsätalouden tiedonkäytön tavoissa, Sari Pynnönen, Helsingin yliopisto; Teppo Hujala, Itä-Suomen yliopisto (esitys)
- Metsähallitus Metsätalous Oy:n luonnonhoito monipuolistuu, Ann-Mari Kuparinen, Metsähallitus Metsätalous oy (esitys)
- Luonnon monimuotoisuuden lisääminen UPM:n omistamissa metsissä, Timo Lehesvirta, UPM-Kymmene oyj; Matti Maajärvi, UPM-Kymmene oyj (esitys)
- Metsänhoidon vaikutus ihmisten psykologiseen elpymiseen, kenttäkoe; Jenni Simkin, Luonnonvarakeskus; Ann Ojala, Luonnonvarakeskus; Liisa Tyrväinen, Luonnonvarakeskus (esitys)