Kahden tai useamman puulajin muodostamia sekametsiköiden kasvatus poikkeaa usein yhden puulajin metsiköistä. Sekametsien kasvatuksessa mielenkiintoisia tutkimusaiheita ovat mm. kasvu ja tuotos, metsätalouden kannattavuus, taimikon perustaminen, tuhonkestävyys, puulajisekoituksen maaperävaikutukset, monimuotoisuus ja tilajärjestyksen hallinta. Metsälain muutokset ja muut metsätalouden ohjauskeinot voivat osaltaan vaikuttaa metsien puulajisuhteisiin. Sekametsiköiden perustamisessa ja kasvatuksessa tarvitaan tutkimustietoa toimintamallien tueksi ilmastonmuutos huomioiden.
Ohjelma
13.45 – 14.45
Tulevaisuus on sekametsien? Sekametsiköiden juuristot ja maaperän hiili, Timo Domisch, Luonnonvarakeskus (esitys)
Puulaji muuttaa metsämaan ominaisuuksia: kuusi vs. rauduskoivu, Aino Smolander
Forest-derived amendments increase fungal biomass and diversify microbiota of agricultural soils, Taina Pennanen, Krista Peltoniemi, Kimmo Rasa, Helena Soinne, Hannu Fritze, Sannakajsa Velmala; Luonnonvarakeskus (esitys)
14.45 – 15.15 Kahvitauko
15.15 – 16.30
Sekametsien kasvatuksen mahdollisuudet, haasteet ja tutkimustarpeet, Saija Huuskonen, Luonnonvarakeskus (esitys)
Aaltomaisesti 2-jaksoisen metsän kasvattaminen, Pentti Niemistö, Luonnonvarakeskus
Taloudellinen optimointi jaksollisen ja jatkuvapeitteisen metsänhoidon välillä boreaalisissa sekametsissä, Vesa-Pekka Parkatti, Olli Tahvonen; Helsingin yliopisto (esitys)
Friederike Gehrmann, 10 152 € A.K. Cajanderin rahastosta The Effects of Microclimate on Subarctic-Alpine and Arctic Plants
Aku Korhonen, 5 000 € A.K. Cajanderin rahastosta Kaupunkimetsät lahottajasienten monimuotoisuuden turvaajina
Che Liu, 4 700 € A.K. Cajanderin rahastosta Main causes of growth decline of the old-growth Scots pine, Norway spruce and birches in Finland
Muhammad Mohsin, 10 152 € Lauri ja Yrjö Ilvessalon tutkimusrahastosta Assessment
of the phytoremediation potential of aspens, hybrid aspens and willows
for the remediation of heavy metals and hydrocarbons polluted soils in
Finland
Kaisa Rissanen, 5 950 € Juhlarahastosta Kuivuuden vaikutus männyn (Pinus sylvestris) pihkan dynamiikkaan ja rungon VOC emissioihin
Janne Räty, 10 152 € Helvi ja Viljo Holopaisen rahastosta Puulajikohtaisten
läpimittajakaumien ennustaminen epäparametristen menetelmien avulla
moderneja kaukokartoitusaineistoja hyödyntäen
Antti Tenkanen, 10 152 € A.K. Cajanderin rahastosta Rauduskoivun sopeutuminen ilmastonmuutokseen
Mari Tolkkinen, 7 500 € A.K. Cajanderin rahastosta Pienvesistöt ja metsäluonnon monimuotoisuus: luontoarvojen luokittelu ja luonnonhoidollinen metsätalous
Yhteensä / Total 63 758 €
Matka-apurahat tieteellisiin kokouksiin / Travel grants for scientific meetings
Juho Aalto, 1 900 € Helvi ja Viljo Holopaisen rahastosta Biogenic Hydrocarbons and the Atmosphere, Gordon Research Seminar & Conference, Les Diablerets, Sveitsi, 8.-15.6.2018
Adnan, 2 100 € Werner Cajanuksen rahastosta ForestSAT 2018 Conference, College Park, MD, USA, 1.-6.10.2018
Aino Assmuth, 1 140 € Werner Cajanuksen rahastosta 6th World congress of Environmental and Resource Economists, Göteborg, Ruotsi, 25.-29.6.2018
Elisa Halmeenmäki, 1 710 € Lauri ja Yrjö Ilvessalon tutkimusrahastosta Biogenic Hydrocarbons and the Atmosphere, Gordon Research Seminar & Conference, Les Diablerets, Sveitsi, 8.-15.6.2018
Alwin Hardenbol, 380 € A.K. Cajanderin rahastosta 5th European Congress of Conservation Biology, Jyväskylä, 11.-15.6.2018
Eetu Kotivuori, 1 980 € Werner Cajanuksen rahastosta ForestSAT 2018 Conference, College Park, MD, USA, 1.-6.10.2018
Kira Ryhti, 770 € A.K. Cajanderin rahastosta European Geosciences Union General Assembly, Wien, Itävalta, 8.-13.4.2018
Susanne Suvanto, 1 200 € Lauri ja Yrjö Ilvessalon tutkimusrahastosta European Geosciences Union General Assembly, Wien, Itävalta, 8.-13.4.2018
Yhteensä / Total 11 180 €
Muut Suomen Metsätieteellisen Seuran apurahat / Other grants of the Finnish Society of Forest Science
Hannu Fritze, 4 000 € Juhlarahastosta Ecology of Soil Microorganisms -kokouksen järjestäminen, Helsinki, 17.-21.6.2018
Yhteensä / Total 4 000 €
IUFRO-apurahat / Grants for IUFRO activities
Suomen Metsätieteellinen Seura hallinnoi ja myöntää Metsämiesten säätiön apurahoja IUFRO:n (International Union of Forest Research Organizations) toimintaan osallistumista varten.
Finnish
Society of Forest Science manages and awards grants for IUFRO’s
(International Union of Forest Research Organizations) activities from
funds provided by the foundation Metsämiesten säätiö.
IUFRO-toimihenkilöt / IUFRO office holders
Heimo Karppinen, 3 500 € IUFRO 3.08.00 Small-scale Forestry Conference 2018 “Transformations Towards a New Era in Small Scale Forestry” järjestäminen, Vaasa, 11.-13.6.2018
Jussi Leppänen, 600 € IUFRO 4.05 Conference, “Sustainable forest management for the future – the role of managerial economics and accounting”, Zagreb, Kroatiassa, 8.-13.5.2018
Tutkijatohtorit ja tohtoriopiskelijat / Post docs and doctoral students
Tomi Kaakkurivaara, 1 950 € 6th International Forest Engineering Conference Rotorua, Uusi Seelanti, 16.-19.4.2018
Lilli Kaarakka, 1 370 € North American Forest Soils Conference – International Symposium on Forest Soils, Quebec, Kanada, 10.-16.6.2018
Terhi Koskela, 780 € IUFRO
3.08.00 Small-scale Forestry Conference 2018 “Transformations Towards a
New Era in Small Scale Forestry”, Vaasa, 11.-13.6.2018
Katri Hamunen, 780 € IUFRO
3.08.00 Small-scale Forestry Conference 2018 “Transformations Towards a
New Era in Small Scale Forestry”, Vaasa, 11.-13.6.2018
Janni Kunttu, 620 € 6th International Forest Engineering Conference Rotorua, Uusi Seelanti, 16.-19.4.2018
Mukrimin Mukrimin, 1 070 € IUFRO 7.02.01 Root and Stem Rots & LIFE+ ELMIAS Ash and Elm Conference, Uppsala & Visby, Ruotsi, 26.8.-1.9.2018
Tiina Törmänen, 1 870 € North American Forest Soils Conference – International Symposium on Forest Soils, Quebec, Kanada, 10.-16.6.2018
Ekosysteemipalvelut jaetaan Suomessa ja kansainvälisesti kolmeen pääryhmään: tuotantopalvelut, säätelypalvelut ja kulttuuripalvelut. Ekosysteemipalvelujen mittaaminen ja niiden tilan seuranta tapahtuu indikaattoreiden avulla. Ne havainnollistavat ekosysteemipalvelujen välisiä suhteita ja tekevät systemaattisen vertailun mahdolliseksi. Numeerinen metsäsuunnittelu edellyttää, että eri ekosysteemipalveluille on laadittu puuston kasvumallien tapaan tuotantofunktiot, joissa palvelu esitetään esimerkiksi metsän käsittelyn funktiona. Taksaattoriklubin sessiossa luotiin katsaus ekosysteemipalvelujen mittaamisen ja suunnittelun nykytilaan Suomessa.
Ohjelma
13.45 – 14.45
Metsien ekosysteemipalvelujen yhteensovittaminen, Risto Päivinen, Tapio oy
Ekosysteemipalveluindikaattoreita hilamuotoisista metsävara-aineistoista, Jari Vauhkonen, Helsingin yliopisto (esitys)
Ecosystem services from mire conservation; identifying citizens’ stand and preferences based on environmental attitudes, Ioanna Grammatikopoulou, Luonnonvarakeskus
14.45 – 15.15 Kahvitauko
15.15 – 16.30
Ekosysteemipalvelut metsäsuunnittelussa vai metsäpalvelut ekosysteemisuunnittelussa, Juhani Pyykkönen, Suomen metsäkeskus
Paneelikeskustelu: Ekosysteemipalvelut organisaatioiden suunnittelujärjestelmissä; Mikko Lumperoinen, Tapio; Tapio Suutarla, Tornator oyj; Jari Jämsä, Metsähallitus
Sessiossa esittettiin tutkimustuloksia ja ajatuksia siitä kuinka uudet lait ja säännökset (esim. metsälaki ja liikennesäännökset) ovat muuttaneet ja/tai tulevat muuttamaan puunhankintaketjun toimintaa. Kuinka hakkuut tehdään peitteisen metsätalouden oloissa? Onko meillä siihen parhaat koneet? Ovatko hakkuumenetelmät oikeat? Mikä vaatii kehitystyötä? On useita esimerkkejä siitä kuinka uudet lait ja säännökset avaavat mahdollisuuksia ja vaatimuksia uusille menetelmille ja uudelle tekniikalle.
Ohjelma
13.45 – 14.45
Yksityistielain ja tieliikennelain vaikutukset tiestödatan tuotantoon, Pirjo Venäläinen, Metsäteho (esitys)
Puun mittaamisen kehitys, Jari Lindblad, Luonnonvarakeskus (esitys)
14.45 – 15.15 Kahvitauko
15.15 – 16.30
Harvesterioperaattorin kohtaamat rajoitteet harvennushakkuissa, Heikki Ovaskainen, Metsäteho
Ylisuurten rekkojen mahdollisuudet puunkuljetuksessa, Harri Ruokojärvi, Helsingin yliopisto (esitys)
Ilmastokysymykset ovat olleet ajankohtaisempia kuin ehkä koskaan viime syksynä julkaistun IPCC:n raportin jälkeen. Metsien hiilinielut ovat nousseet esiin yhtenä ratkaisuvaihtoehtona ilmaston lämpenemisen hidastamisessa. Metsätieteen päivän 2019 metsäekonomistiklubin iltapäiväsession tarkoituksena oli lisätä tietoa hiilimarkkinoiden ja päästökaupan merkityksestä metsien käytölle sekä markkinakeinoihin liittyvistä mahdollisista riskeistä. Session aihe tuki samalla aamupäivällä olevaa uudistuneen metsälain vaikutuksiin liittyvää teemaa. Metsäekonomistiklubin sessiossa oli esityksiä sekä taloustieteen, normatiivisen säätelyn että kansainvälisen ilmastopolitiikan näkökulmasta
Ohjelma
13.45 – 14.45
Metsät EU:n ilmastopolitiikassa – tapaustutkimus Suomen metsien tilinpitosuunnitelmasta, Samuli J. Korhonen, Helsingin yliopisto; Sampo Pihlainen, Kiel University; Olli Tahvonen, Helsingin yliopisto
Metsien hiilinielut päästökauppajärjestelmissä – tapaustutkimus Kaliforniasta ja Uudesta Seelannista, Nico Österberg, Helsingin yliopisto; Sampo Pihlainen, Kiel University; Olli Tahvonen, Helsingin yliopisto (esitys)
14.45 – 15.15 Kahvitauko
15.15 – 16.30
Metsähiilen ja albedon ilmastosääntelyn markkinatason vaikutukset, Aapo Rautiainen, Jussi Lintunen, Jussi Uusivuori; Luonnonvarakeskus (esitys)
Optimaalinen hiilensidonta jatkuvapeitteisinä hoidetuissa sekametsissä, Aino E. Assmuth, Helsingin yliopisto; Janne Rämö, Luonnonvarakeskus; Olli Tahvonen, Helsingin yliopisto (esitys)
Metsitystuen mahdollisuudet ilmastopolitiikassa, Henrik Wejberg, Luonnonvarakeskus (esitys)
Metsätieteen päivän 20.11.2019 lounastauolla Suomen Metsätieteellinen Seura järjesti mentorointilounaan tohtoriopiskelijoille, tutkijatohtoreille ja nuorille metsäammattilaisille. Mentorointilounaan tavoitteena oli siirtää tietoa ja osaamista kokeneemmilta tutkimus- ja kehitystoiminnan asiantuntijoilta nuoremmille ja tarjota mahdollisuus verkostoitumiseen. Mentorointilounaan teemoina olivat osallistujista riippuen esim. urapolkujen hahmottaminen, keinot verkoston luomiseen, ajankäyttö, osaamisen kehittäminen, omien vahvuuksien tunnistaminen ja uran alkuvaiheen huolen aiheet. Metsätieteellinen seura tarjosi lounaan osallistujille.
Mentorointilounaalla keskustellaan mentorin johdolla pienryhmissä. Näin ollen osallistujamäärä on rajoitettu.
Lisätietoja Anna Repo anna.repo [ät] luke.fi
During the lunch break of the Forest Science Day on 20 November 2019, the Finnish Society of Forest Science organised a mentoring lunch for doctoral students, post-docs, and young forestry professionals working or willing to work in a R&D related post. The aim of the mentoring lunch was to transfer knowledge from experts in the R&D field to younger professionals and offer an opportunity for networking. The themes of mentoring lunch varied according to the wishes of the participants and included e.g., identification of career paths, networking skills, use of time, development of required skills, identification of own strengths, and pros and cons of the early career. The Finnish Society of Forest Science offered the lunch.
The mentoring lunches are organised in small groups each having one mentor. Thus, the number of participants is limited
More information: Anna Repo, anna.repo [ät] luke.fi.
Metsäntutkimuslaitoksen perustamisasetus hyväksyttiin 100 vuotta
sitten 24.10.1917. Tutkimuslaitoksen perustamista ja kehittymistä
kansainvälisesti arvostetuksi metsäntutkimusorganisaatioksi selostetaan
syksyllä 2017 julkistettavassa Metsäntutkimuslaitoksen historiateoksessa
Metsästä yhteiskuntaan, Metsäntutkimuslaitos 1917–2012 (Metsäkustannus
2017). Historiateoksessa tarkastellaan yhteiskunnan tietotarpeen ja
tutkimuslaitoksen tuottaman tutkimuksen kohtaamista sekä
yhteiskunnallisten ja Metsäntutkimuslaitoksen sisäisten ohjauskeinojen
vaikutuksia tutkimustoimintaan.
13.45–13.50 Tilaisuuden avaus, kansainvälisten asiain päällikkö Erkki Kauhanen, Luonnonvarakeskus 13.50–14.05 Metsästä yhteiskuntaan, Metsäntutkimuslaitos 1917–2012, historiateoksen esittely, dosentti Jaana Laine 14.05–14.25 Nuori radikaali hahmottelee metsätieteellistä tutkimuslaitosta Suomen suuriruhtinaskunnalle, professori emeritus Matti Leikola 14.25–14.45 Metsien taloudellisen käytön tutkimus edistyvän puuntuotannon metsäpolitiikan tukena, professori emeritus Pekka Ollonqvist
14.45-15.15 Kahvitauko
15.15–15.35 Puuntuotostutkimuksen tavoite: ”Paljon järeää ja arvokasta mahdollisimman nopeasti”, professori emeritus Kari Mielikäinen 15.35–15.55 Pyydetyt kommenttipuheenvuorot, metsäjohtaja Juha Hakkarainen, MTK ja apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa, Maa- ja metsätalousministeriö 15.55–16.30 Keskustelu ja yhteenveto, Erkki Kauhanen
Metsien ja metsävarojen käyttöä koskevat päätökset edellyttävät
luotettavaa tietoa mahdollisuuksista ja rajoista – nyt ja
tulevaisuudessa. Taksaattorien menetelmillä on perinteisesti arvioitu
metsävarojen määrää, laadittu puuston kehittymistä koskevia ennusteita
ja sen tuotantoa parantavia ohjeita. Uusia menetelmiä kehitetään ja
testataan koko ajan puustotietojen kartoituksen ja päätöksenteon
tehostamiseksi. Mitkä taksaattorien menetelmät ovat tällä hetkellä
ajankohtaisia metsien mahdollisuuksien ja rajojen määrittämisessä?
Millaisilla menetelmillä menestymme myös tulevaisuudessa? Puustoa
koskeva tieto meillä on perinteisesti hallussa, mutta riittävätkö tiedot
kaikkiin käyttötarkoituksiin, suunnittelun eri tasoille ja onko meillä
eväitä tukea päätöksentekoa esimerkiksi metsäteollisuuden uusien
tuotteiden suhteen tai tilanteissa, joissa puuaines ei ole kiinnostuksen
kohteena?
13.45 – 14.45
Metsien käytön mahdollisuudet ja rajat, Olli Salminen, Luonnonvarakeskus
Hakkuukoneen tuottaman runkoprofiilitiedon hyödyntäminen tilavuus- ja runkokäyrämallien monitoroinnissa, Asko Poikela, Kirsi Riekki, Juha-Antti Sorsa, Timo Melkas, Metsäteho oy
14.45 – 15.15 Kahvitauko
15.15 – 16.30
Näkökulmia metsätiedon keruuseen, Reijo Mykkänen, Bitcomp oy
Virtuaalimetsän anatomia, Veikko Miettinen, Joensuun tiedepuisto
Boreaalisten metsien spektritietokanta, Aarne Hovi1, Pekka Raitio1, Petri Forsström1, Matti Mõttus2, Miina Rautiainen1; 1Aalto-yliopisto, 2VTT
Metsätaloudessa on juuri nyt meneillään positiivinen kausi.
Positiivisuus ei tässä yhteydessä tarkoita pelkästään toiminnan kasvua,
vaan myös myönteistä ajattelua, menestyvää metsää, alan osapuolten
tekemisen arvostamista sekä vastuullista liiketoimintaa. Tässä kaikessa
metsäteknologia ja metsäteknologinen tutkimus ovat luomassa menestystä.
Metsäteknologian iltapäiväsessiossa esitellään puunkorjuun tutkimuksen
maastovaurioiden minimointiin ja yrittäjyyteen liittyviä
tutkimustuloksia.
13.45 – 14.45
Miten metsäteknologia on rakentanut Suomen menestystarinaa?, Arto Rummukainen, Luonnonvarakeskus
Improving Satisfaction in Wood Harvesting Services: Using the Triad
Perspective to Tailor Business Practices to Industrial Context, Emanuel Erlandsson, Gun Lidestav, Urban Bergsten, Sveriges Lantbruksuniversitet and Dag Fjeld, Norsk Institutt for Bioøkonomi
14.45 – 15.15 Kahvitauko
15.15 – 16.30
Possibilities to exploit Big data –applications in balancing seasonal variation of forest work, Jori Uusitalo, Jari Ala-Ilomäki, Matti Siren, Harri Lindeman, Kari Väätäinen, Luonnonvarakeskus
Modeling harvester’s productivity applying statistical machine learning methods to standard machine monitoring data, Paula Jylhä, Pekka Jounela, Markku Koistinen, Luonnonvarakeskus
Käytännön metsänhoidossa törmätään jatkuvasti tilanteisiin, joissa
biologisesti, teknologisesti ja taloudellisesti parhaat toimintatavat
ovat pahasti ristiriidassa keskenään. Onko käytännön toimijoilla
riittävä tietopohja ratkaisujen tekemiseen? Onko ristiriidat otettu
huomioon tutkimus- ja kehitystyössä? Sessiossamme käsitellään näiden
kysymysten tutkimusta ja käytännön kokemuksia.
13.45 – 14.45
Metsätuhojen muuttuvat riskit, Erkki Annila
Taloudellinen optimointimalli yhden tai usean puulajin tasa- ja eri-ikäisrakenteisille puustoille, Olli Tahvonen, Janne Rämö, Aino Assmuth ja Vesa-Pekka Parkatti; Helsingin yliopisto
Hoitamattako hyvää – metsänhoidon vaikutus puuntuotantoon skenaariotarkasteluna, Saija Huuskonen, Anssi Ahtikoski, Soili Kojola, Mika Lehtonen, Hannu Salminen ja Jari Hynynen, Luonnonvarakeskus
14.45 – 15.15 Kahvitauko
15.15 – 16.30
Metsänvilelytöiden organisoinnin käytännön pullonkaulat, Juho Rantala, Metsä Group
Metsänhoidon ekologinen kädenjälki, Pekka Kauppi, Helsingin yliopisto
