Metsätieteen päivän 20.11.2019 lounastauolla Suomen Metsätieteellinen Seura järjesti mentorointilounaan tohtoriopiskelijoille, tutkijatohtoreille ja nuorille metsäammattilaisille. Mentorointilounaan tavoitteena oli siirtää tietoa ja osaamista kokeneemmilta tutkimus- ja kehitystoiminnan asiantuntijoilta nuoremmille ja tarjota mahdollisuus verkostoitumiseen. Mentorointilounaan teemoina olivat osallistujista riippuen esim. urapolkujen hahmottaminen, keinot verkoston luomiseen, ajankäyttö, osaamisen kehittäminen, omien vahvuuksien tunnistaminen ja uran alkuvaiheen huolen aiheet. Metsätieteellinen seura tarjosi lounaan osallistujille.
Mentorointilounaalla keskustellaan mentorin johdolla pienryhmissä. Näin ollen osallistujamäärä on rajoitettu.
Lisätietoja Anna Repo anna.repo [ät] luke.fi
During the lunch break of the Forest Science Day on 20 November 2019, the Finnish Society of Forest Science organised a mentoring lunch for doctoral students, post-docs, and young forestry professionals working or willing to work in a R&D related post. The aim of the mentoring lunch was to transfer knowledge from experts in the R&D field to younger professionals and offer an opportunity for networking. The themes of mentoring lunch varied according to the wishes of the participants and included e.g., identification of career paths, networking skills, use of time, development of required skills, identification of own strengths, and pros and cons of the early career. The Finnish Society of Forest Science offered the lunch.
The mentoring lunches are organised in small groups each having one mentor. Thus, the number of participants is limited
More information: Anna Repo, anna.repo [ät] luke.fi.
Metsäntutkimuslaitoksen perustamisasetus hyväksyttiin 100 vuotta
sitten 24.10.1917. Tutkimuslaitoksen perustamista ja kehittymistä
kansainvälisesti arvostetuksi metsäntutkimusorganisaatioksi selostetaan
syksyllä 2017 julkistettavassa Metsäntutkimuslaitoksen historiateoksessa
Metsästä yhteiskuntaan, Metsäntutkimuslaitos 1917–2012 (Metsäkustannus
2017). Historiateoksessa tarkastellaan yhteiskunnan tietotarpeen ja
tutkimuslaitoksen tuottaman tutkimuksen kohtaamista sekä
yhteiskunnallisten ja Metsäntutkimuslaitoksen sisäisten ohjauskeinojen
vaikutuksia tutkimustoimintaan.
13.45–13.50 Tilaisuuden avaus, kansainvälisten asiain päällikkö Erkki Kauhanen, Luonnonvarakeskus 13.50–14.05 Metsästä yhteiskuntaan, Metsäntutkimuslaitos 1917–2012, historiateoksen esittely, dosentti Jaana Laine 14.05–14.25 Nuori radikaali hahmottelee metsätieteellistä tutkimuslaitosta Suomen suuriruhtinaskunnalle, professori emeritus Matti Leikola 14.25–14.45 Metsien taloudellisen käytön tutkimus edistyvän puuntuotannon metsäpolitiikan tukena, professori emeritus Pekka Ollonqvist
14.45-15.15 Kahvitauko
15.15–15.35 Puuntuotostutkimuksen tavoite: ”Paljon järeää ja arvokasta mahdollisimman nopeasti”, professori emeritus Kari Mielikäinen 15.35–15.55 Pyydetyt kommenttipuheenvuorot, metsäjohtaja Juha Hakkarainen, MTK ja apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa, Maa- ja metsätalousministeriö 15.55–16.30 Keskustelu ja yhteenveto, Erkki Kauhanen
Metsien ja metsävarojen käyttöä koskevat päätökset edellyttävät
luotettavaa tietoa mahdollisuuksista ja rajoista – nyt ja
tulevaisuudessa. Taksaattorien menetelmillä on perinteisesti arvioitu
metsävarojen määrää, laadittu puuston kehittymistä koskevia ennusteita
ja sen tuotantoa parantavia ohjeita. Uusia menetelmiä kehitetään ja
testataan koko ajan puustotietojen kartoituksen ja päätöksenteon
tehostamiseksi. Mitkä taksaattorien menetelmät ovat tällä hetkellä
ajankohtaisia metsien mahdollisuuksien ja rajojen määrittämisessä?
Millaisilla menetelmillä menestymme myös tulevaisuudessa? Puustoa
koskeva tieto meillä on perinteisesti hallussa, mutta riittävätkö tiedot
kaikkiin käyttötarkoituksiin, suunnittelun eri tasoille ja onko meillä
eväitä tukea päätöksentekoa esimerkiksi metsäteollisuuden uusien
tuotteiden suhteen tai tilanteissa, joissa puuaines ei ole kiinnostuksen
kohteena?
13.45 – 14.45
Metsien käytön mahdollisuudet ja rajat, Olli Salminen, Luonnonvarakeskus
Hakkuukoneen tuottaman runkoprofiilitiedon hyödyntäminen tilavuus- ja runkokäyrämallien monitoroinnissa, Asko Poikela, Kirsi Riekki, Juha-Antti Sorsa, Timo Melkas, Metsäteho oy
14.45 – 15.15 Kahvitauko
15.15 – 16.30
Näkökulmia metsätiedon keruuseen, Reijo Mykkänen, Bitcomp oy
Virtuaalimetsän anatomia, Veikko Miettinen, Joensuun tiedepuisto
Boreaalisten metsien spektritietokanta, Aarne Hovi1, Pekka Raitio1, Petri Forsström1, Matti Mõttus2, Miina Rautiainen1; 1Aalto-yliopisto, 2VTT
Metsätaloudessa on juuri nyt meneillään positiivinen kausi.
Positiivisuus ei tässä yhteydessä tarkoita pelkästään toiminnan kasvua,
vaan myös myönteistä ajattelua, menestyvää metsää, alan osapuolten
tekemisen arvostamista sekä vastuullista liiketoimintaa. Tässä kaikessa
metsäteknologia ja metsäteknologinen tutkimus ovat luomassa menestystä.
Metsäteknologian iltapäiväsessiossa esitellään puunkorjuun tutkimuksen
maastovaurioiden minimointiin ja yrittäjyyteen liittyviä
tutkimustuloksia.
13.45 – 14.45
Miten metsäteknologia on rakentanut Suomen menestystarinaa?, Arto Rummukainen, Luonnonvarakeskus
Improving Satisfaction in Wood Harvesting Services: Using the Triad
Perspective to Tailor Business Practices to Industrial Context, Emanuel Erlandsson, Gun Lidestav, Urban Bergsten, Sveriges Lantbruksuniversitet and Dag Fjeld, Norsk Institutt for Bioøkonomi
14.45 – 15.15 Kahvitauko
15.15 – 16.30
Possibilities to exploit Big data –applications in balancing seasonal variation of forest work, Jori Uusitalo, Jari Ala-Ilomäki, Matti Siren, Harri Lindeman, Kari Väätäinen, Luonnonvarakeskus
Modeling harvester’s productivity applying statistical machine learning methods to standard machine monitoring data, Paula Jylhä, Pekka Jounela, Markku Koistinen, Luonnonvarakeskus
Käytännön metsänhoidossa törmätään jatkuvasti tilanteisiin, joissa
biologisesti, teknologisesti ja taloudellisesti parhaat toimintatavat
ovat pahasti ristiriidassa keskenään. Onko käytännön toimijoilla
riittävä tietopohja ratkaisujen tekemiseen? Onko ristiriidat otettu
huomioon tutkimus- ja kehitystyössä? Sessiossamme käsitellään näiden
kysymysten tutkimusta ja käytännön kokemuksia.
13.45 – 14.45
Metsätuhojen muuttuvat riskit, Erkki Annila
Taloudellinen optimointimalli yhden tai usean puulajin tasa- ja eri-ikäisrakenteisille puustoille, Olli Tahvonen, Janne Rämö, Aino Assmuth ja Vesa-Pekka Parkatti; Helsingin yliopisto
Hoitamattako hyvää – metsänhoidon vaikutus puuntuotantoon skenaariotarkasteluna, Saija Huuskonen, Anssi Ahtikoski, Soili Kojola, Mika Lehtonen, Hannu Salminen ja Jari Hynynen, Luonnonvarakeskus
14.45 – 15.15 Kahvitauko
15.15 – 16.30
Metsänvilelytöiden organisoinnin käytännön pullonkaulat, Juho Rantala, Metsä Group
Metsänhoidon ekologinen kädenjälki, Pekka Kauppi, Helsingin yliopisto
Metsäsektori elää muutoksessa. Teknologinen kehitys ja vaihtuvat
kulutustottumukset muuttavat perinteisten metsäteollisuustuotteiden
kysyntää. Syntyy uusia tuotteita ja palveluita. Kotimaisen ja
kansainvälisen metsäpolitiikan painotukset muuttuvat ajan mittaan.
Globaalit ilmiöt heijastuvat Suomeen. Sessiomme koostuu neljästä
kutsuesitelmästä, jotka luotaavat metsäsektorin tulevaisuutta eri
näkökulmista.
13.45 – 14.45
Power and Politics of tropical deforestation: a political economy perspective, Maria Brockhaus, Helsingin yliopisto
Asiakasarvon ja palveluiden keskeinen merkitys metsäsektorilla, Marja Toivonen, Helsingin yliopisto
14.45 – 15.15 Kahvitauko
15.15 – 16.30
Diversification of the forest-based sector: Role of new products, Elias Hurmekoski, European Forest Institute
Suomen metsäsektorin lyhyen ja pitkän aikavälin skenaariot, Jani Laturi, Luonnonvarakeskus
Ympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat todennäköisesti
lähivuosikymmeninä voimakkaasti metsäpuiden elintoimintoihin, ja koko
metsäekosysteemin rakenteeseen ja dynamiikkaan. Puiden kasvu saattaa
keskimäärin kiihtyä, mutta samalla erilaisten riskien on ennustettu
lisääntyvän. Sessio pyrkii pohtimaan, minkälaisia nämä odotettavissa
olevat muutokset ovat ja minkälaisia haasteita ne asettavat metsien
käytölle ja hoidolle sekä monimuotoisuuden turvaamiselle
tulevaisuudessa.
13.45 – 14.45
Forest disturbances under climate change – Global perspective, Mikko Peltoniemi
Influence of storm and bark beetle disturbance on carbon dynamics in boreal Norway spruce stands, Maiju Kosunen, Mike Starr, Päivi Lyytikäinen-Saarenmaa, Minna Blomqvist, Jaana Turunen, Tuula Kantola
14.45 – 15.15 Kahvitauko
15.15 – 16.30
Ilmastonmuutoksen ja metsänkäsittelyn vaikutus metsän kasvuun ja hiilen kiertoon – mallien ennusteita ja epävarmuuksia, Annikki Mäkelä
Kasvilajien valovaatimukset ja reagointi hakkuisiin, Tiina Tonteri, Maija Salemaa, Pasi Rautio, Ville Hallikainen, Leila Korpela, Päivi Merilä
Vielä muutama vuosi sitten laskevan auringon alana pidetty metsätalous- ja teollisuus vain käväisi horisontin pinnassa kuin aurinko Lapin kesäyössä. Nyt metsäala elää vahvaa nousukautta uudelleen määriteltynä: metsä ei ole pelkkä sahatavaran tai sellun lähde vaan se tarjoaa puuraaka-aineen lisäksi monia muita tuotteita, ekosysteemipalveluja ja se on merkittävä tekijä ilmaston muutoksen kiihtymisessä tai hidastumisessa. Puukin on nyt monipuolinen raaka-aine, josta on kehitetty lukuisia uusia tuotteita. Onko mitään perusteita pitää sahateollisuuttakaan vanhanaikaisena puurakentamisen uusien tuulien aikaan? Uusien innovaatioiden aikaan metsäalalta vaaditaan myös entistä vahvempaa yhteiskuntavastuuta. Nämä olivat keskeisä kysymyksiä Metsätieteen päivässä, kun maamme parhaat asiantuntijat käsittelivät metsäalan mahdollisuuksia ja rajoja.
Aamupäivän yhteiskokouksen esitykset voi katsoa videotallenteena tämän linkin kautta:
https://www.youtube.com/watch?v=ILMBzSGtX7Y
Ohjelma
8.15 – 9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi (ala-aula ja 2. kerroksen kabinetti)
Kutsuesitelmät 9.00 – 12.15
9.00 – 9.05 Metsätieteen päivän avaus, Suomen Metsätieteellisen Seuran varapuheenjohtaja Miina Rautiainen 9.05 – 9.35 Kaasujen vaihtoa ja kansainvälisiä neuvotteluja – metsien merkitys ilmastonmuutoksen edetessä, johtava tutkija Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus 9.35 – 10.05 Metsäluonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden yhteensovittaminen puuntuotannon kanssa biotalouden aikakaudella, professori Mikko Mönkkönen, Jyväskylän yliopisto 10.05 – 10.35 Kahvitauko (2. kerroksen kabinetti) 10.35 – 11.05 Puuraaka-aineen laatu Suomen metsäteollisuuden kilpailukykytekijänä, professori Henrik Heräjärvi, Itä-Suomen yliopisto 11.05 – 11.35 Metsäbiotalouden vastuullisuus tutkimuskohteena – eilen, tänään ja ylihuomenna, professori Anne Toppinen, Helsingin yliopisto 11.35 – 12.15 Yleiskeskustelu
12.15 – 13.45 Lounastauko
13.00 – 13.45 Vain iltapäivään osallistuvien ilmoittautuminen
Iltapäivän rinnakkaissessiot
13.45 – 14.45 Suomen Metsätieteellisen Seuran tieteenalaklubien järjestämät rinnakkaissessiot 14.45 – 15.15 Kahvitauko 15.15 – 16.30 Klubien järjestämät rinnakkaissessiot jatkuvat
Talousmetsien luonnonhoitoa on harjoitettu noin 25 vuotta. Tänä aikana monet luonnonhoidon keinot – elävät säästöpuut, kuolleen puuston ja arvokkaiden luontokohteiden säästäminen – ovat vakiintuneet metsätalouden arkisiksi käytännöiksi ja ne kuuluvat olennaisesti metsänhoitosuosituksiin ja metsäsertifiointiin. Ovatko nämä luonnonhoidon keinot oikeita, tehokkaita ja riittävän laaja-alaisia? Miten luonnonhoitoa pitäisi kehittää muuttuvissa ympäristöoloissa?
Ohjelma
13.45 – 14.45
PEFC-metsäsertifioinnin ympäristökriteerit – viherpesua vai tutkimustietoon perustuvaa luonnonhoitoa? Petri Keto-Tokoi, Tampereen ammattikorkeakoulu (esitys)
Elävien säästöpuiden valinta ja olemassa olevan lahopuuston säilyminen uudistushakkuissa: hakkuukohteiden ennakko- ja jälkimittaus, Juha Siitonen, Luonnonvarakeskus; Jarmo Laitinen, Suomen metsäkeskus; Pekka Punttila, Suomen ympäristökeskus (esitys)
Talousmetsien luonnonhoidon laadun seurannan kehittäminen: Luontolaatu-hanke, Hannes Pasanen, Tapio oy; Kari T. Korhonen, Luonnonvarakeskus; Jarmo Laitinen, Suomen metsäkeskus; Jarkko Partanen, Suomen metsäkeskus; Pekka Punttila, Suomen ympäristökeskus; Riitta Raatikainen, Suomen metsäkeskus; Lauri Saaristo, Tapio oy; Juha Siitonen, Luonnonvarakeskus (esitys)
14.45 – 15.15 Kahvitauko
15.15 – 16.30
Vaikuttava luonnonhoito edellyttää muutoksia metsätalouden tiedonkäytön tavoissa, Sari Pynnönen, Helsingin yliopisto; Teppo Hujala, Itä-Suomen yliopisto (esitys)
Metsähallitus Metsätalous Oy:n luonnonhoito monipuolistuu, Ann-Mari Kuparinen, Metsähallitus Metsätalous oy (esitys)
Luonnon monimuotoisuuden lisääminen UPM:n omistamissa metsissä, Timo Lehesvirta, UPM-Kymmene oyj; Matti Maajärvi, UPM-Kymmene oyj (esitys)
Metsänhoidon vaikutus ihmisten psykologiseen elpymiseen, kenttäkoe; Jenni Simkin, Luonnonvarakeskus; Ann Ojala, Luonnonvarakeskus; Liisa Tyrväinen, Luonnonvarakeskus (esitys)
