Tekijä: admin

Taksaattoriklubi

Ekosysteemipalvelut jaetaan Suomessa ja kansainvälisesti kolmeen pääryhmään: tuotantopalvelut, säätelypalvelut ja kulttuuripalvelut. Ekosysteemipalvelujen mittaaminen ja niiden tilan seuranta tapahtuu indikaattoreiden avulla. Ne havainnollistavat ekosysteemipalvelujen välisiä suhteita ja tekevät systemaattisen vertailun mahdolliseksi. Numeerinen metsäsuunnittelu edellyttää, että eri ekosysteemipalveluille on laadittu puuston kasvumallien tapaan tuotantofunktiot, joissa palvelu esitetään esimerkiksi metsän käsittelyn funktiona. Taksaattoriklubin sessiossa luotiin katsaus ekosysteemipalvelujen mittaamisen ja suunnittelun nykytilaan Suomessa.

Ohjelma

13.45 – 14.45

• Metsien ekosysteemipalvelujen yhteensovittaminen, Risto Päivinen, Tapio oy
• Ekosysteemipalveluindikaattoreita hilamuotoisista metsävara-aineistoista, Jari Vauhkonen, Helsingin yliopisto (esitys)
• Ecosystem services from mire conservation; identifying citizens’ stand and preferences based on environmental attitudes, Ioanna Grammatikopoulou, Luonnonvarakeskus 

14.45 – 15.15 Kahvitauko

15.15 – 16.30

• Ekosysteemipalvelut metsäsuunnittelussa vai metsäpalvelut ekosysteemisuunnittelussa, Juhani Pyykkönen, Suomen metsäkeskus
• Paneelikeskustelu: Ekosysteemipalvelut organisaatioiden suunnittelujärjestelmissä; Mikko Lumperoinen, Tapio; Tapio Suutarla, Tornator oyj; Jari Jämsä, Metsähallitus

Metsäteknologiklubi

Sessiossa esittettiin tutkimustuloksia ja ajatuksia siitä kuinka uudet lait ja säännökset (esim. metsälaki ja liikennesäännökset) ovat muuttaneet ja/tai tulevat muuttamaan puunhankintaketjun toimintaa. Kuinka hakkuut tehdään peitteisen metsätalouden oloissa? Onko meillä siihen parhaat koneet? Ovatko hakkuumenetelmät oikeat? Mikä vaatii kehitystyötä? On useita esimerkkejä siitä kuinka uudet lait ja säännökset avaavat mahdollisuuksia ja vaatimuksia uusille menetelmille ja uudelle tekniikalle.

Ohjelma

13.45 – 14.45

• Yksityistielain ja tieliikennelain vaikutukset tiestödatan tuotantoon, Pirjo Venäläinen, Metsäteho (esitys)
• Puun mittaamisen kehitys, Jari Lindblad, Luonnonvarakeskus (esitys)

14.45 – 15.15 Kahvitauko

15.15 – 16.30

• Harvesterioperaattorin kohtaamat rajoitteet harvennushakkuissa, Heikki Ovaskainen, Metsäteho
• Ylisuurten rekkojen mahdollisuudet puunkuljetuksessa, Harri Ruokojärvi, Helsingin yliopisto (esitys)

Metsäekonomistiklubi

Ilmastokysymykset ovat olleet ajankohtaisempia kuin ehkä koskaan viime syksynä julkaistun IPCC:n raportin jälkeen. Metsien hiilinielut ovat nousseet esiin yhtenä ratkaisuvaihtoehtona ilmaston lämpenemisen hidastamisessa. Metsätieteen päivän 2019 metsäekonomistiklubin iltapäiväsession tarkoituksena oli lisätä tietoa hiilimarkkinoiden ja päästökaupan merkityksestä metsien käytölle sekä markkinakeinoihin liittyvistä mahdollisista riskeistä. Session aihe tuki samalla aamupäivällä olevaa uudistuneen metsälain vaikutuksiin liittyvää teemaa. Metsäekonomistiklubin sessiossa oli esityksiä sekä taloustieteen, normatiivisen säätelyn että kansainvälisen ilmastopolitiikan näkökulmasta

Ohjelma

13.45 – 14.45

• Metsät EU:n ilmastopolitiikassa – tapaustutkimus Suomen metsien tilinpitosuunnitelmasta, Samuli J. Korhonen, Helsingin yliopisto; Sampo Pihlainen, Kiel University; Olli Tahvonen, Helsingin yliopisto
• Metsien hiilinielut päästökauppajärjestelmissä – tapaustutkimus Kaliforniasta ja Uudesta Seelannista, Nico Österberg, Helsingin yliopisto; Sampo Pihlainen, Kiel University; Olli Tahvonen, Helsingin yliopisto (esitys)

14.45 – 15.15 Kahvitauko

15.15 – 16.30

• Metsähiilen ja albedon ilmastosääntelyn markkinatason vaikutukset, Aapo Rautiainen, Jussi Lintunen, Jussi Uusivuori; Luonnonvarakeskus (esitys)
• Optimaalinen hiilensidonta jatkuvapeitteisinä hoidetuissa sekametsissä, Aino E. Assmuth, Helsingin yliopisto; Janne Rämö, Luonnonvarakeskus; Olli Tahvonen, Helsingin yliopisto (esitys)
• Metsitystuen mahdollisuudet ilmastopolitiikassa, Henrik Wejberg, Luonnonvarakeskus (esitys)

Metsätieteen päivän 20.11.2019 lounastauolla Suomen Metsätieteellinen Seura järjesti mentorointilounaan tohtoriopiskelijoille, tutkijatohtoreille ja nuorille metsäammattilaisille. Mentorointilounaan tavoitteena oli siirtää tietoa ja osaamista kokeneemmilta tutkimus- ja kehitystoiminnan asiantuntijoilta nuoremmille ja tarjota mahdollisuus verkostoitumiseen.  Mentorointilounaan teemoina olivat osallistujista riippuen esim. urapolkujen hahmottaminen, keinot verkoston luomiseen, ajankäyttö, osaamisen kehittäminen, omien vahvuuksien tunnistaminen ja uran alkuvaiheen huolen aiheet.  Metsätieteellinen seura tarjosi lounaan osallistujille.

Mentorointilounaalla keskustellaan mentorin johdolla pienryhmissä. Näin ollen osallistujamäärä on rajoitettu.

Lisätietoja Anna Repo anna.repo [ät] luke.fi

During the lunch break of the Forest Science Day on 20 November 2019, the Finnish Society of Forest Science organised a mentoring lunch for doctoral students, post-docs, and young forestry professionals working or willing to work in a R&D related post. The aim of the mentoring lunch was to transfer knowledge from experts in the R&D field to younger professionals and offer an opportunity for networking. The themes of mentoring lunch varied according to the wishes of the participants and included e.g., identification of career paths, networking skills, use of time, development of required skills, identification of own strengths, and pros and cons of the early career. The Finnish Society of Forest Science offered the lunch.

The mentoring lunches are organised in small groups each having one mentor. Thus, the number of participants is limited

More information: Anna Repo, anna.repo [ät] luke.fi.

Erikoissessio Metsäntutkimuslaitoksen historiasta

Metsäntutkimuslaitoksen perustamisasetus hyväksyttiin 100 vuotta sitten 24.10.1917. Tutkimuslaitoksen perustamista ja kehittymistä kansainvälisesti arvostetuksi metsäntutkimusorganisaatioksi selostetaan syksyllä 2017 julkistettavassa Metsäntutkimuslaitoksen historiateoksessa Metsästä yhteiskuntaan, Metsäntutkimuslaitos 1917–2012 (Metsäkustannus 2017). Historiateoksessa tarkastellaan yhteiskunnan tietotarpeen ja tutkimuslaitoksen tuottaman tutkimuksen kohtaamista sekä yhteiskunnallisten ja Metsäntutkimuslaitoksen sisäisten ohjauskeinojen vaikutuksia tutkimustoimintaan.

13.45–13.50    Tilaisuuden avaus, kansainvälisten asiain päällikkö Erkki Kauhanen, Luonnonvarakeskus
13.50–14.05    Metsästä yhteiskuntaan, Metsäntutkimuslaitos 1917–2012, historiateoksen esittely, dosentti Jaana Laine
14.05–14.25    Nuori radikaali hahmottelee metsätieteellistä tutkimuslaitosta Suomen suuriruhtinaskunnalle, professori emeritus Matti Leikola
14.25–14.45    Metsien taloudellisen käytön tutkimus edistyvän puuntuotannon metsäpolitiikan tukena, professori emeritus Pekka Ollonqvist

14.45-15.15     Kahvitauko

15.15–15.35    Puuntuotostutkimuksen tavoite: ”Paljon järeää ja arvokasta mahdollisimman nopeasti”, professori emeritus Kari Mielikäinen
15.35–15.55    Pyydetyt kommenttipuheenvuorot, metsäjohtaja Juha Hakkarainen, MTK ja apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa, Maa- ja metsätalousministeriö
15.55–16.30    Keskustelu ja yhteenveto, Erkki Kauhanen

Taksaattoriklubi

Metsien ja metsävarojen käyttöä koskevat päätökset edellyttävät luotettavaa tietoa mahdollisuuksista ja rajoista – nyt ja tulevaisuudessa. Taksaattorien menetelmillä on perinteisesti arvioitu metsävarojen määrää, laadittu puuston kehittymistä koskevia ennusteita ja sen tuotantoa parantavia ohjeita. Uusia menetelmiä kehitetään ja testataan koko ajan puustotietojen kartoituksen ja päätöksenteon tehostamiseksi. Mitkä taksaattorien menetelmät ovat tällä hetkellä ajankohtaisia metsien mahdollisuuksien ja rajojen määrittämisessä? Millaisilla menetelmillä menestymme myös tulevaisuudessa? Puustoa koskeva tieto meillä on perinteisesti hallussa, mutta riittävätkö tiedot kaikkiin käyttötarkoituksiin, suunnittelun eri tasoille ja onko meillä eväitä tukea päätöksentekoa esimerkiksi metsäteollisuuden uusien tuotteiden suhteen tai tilanteissa, joissa puuaines ei ole kiinnostuksen kohteena?

13.45 – 14.45

• Metsien käytön mahdollisuudet ja rajat, Olli Salminen, Luonnonvarakeskus
• Hakkuukoneen tuottaman runkoprofiilitiedon hyödyntäminen tilavuus- ja runkokäyrämallien monitoroinnissa, Asko Poikela, Kirsi Riekki, Juha-Antti Sorsa, Timo Melkas, Metsäteho oy

14.45 – 15.15 Kahvitauko

15.15 – 16.30

• Näkökulmia metsätiedon keruuseen, Reijo Mykkänen, Bitcomp oy
• Virtuaalimetsän anatomia, Veikko Miettinen, Joensuun tiedepuisto
• Boreaalisten metsien spektritietokanta, Aarne Hovi¹, Pekka Raitio¹, Petri Forsström¹, Matti Mõttus², Miina Rautiainen¹; ¹Aalto-yliopisto, ²VTT

Metsäteknologiklubi

Metsätaloudessa on juuri nyt meneillään positiivinen kausi. Positiivisuus ei tässä yhteydessä tarkoita pelkästään toiminnan kasvua, vaan myös myönteistä ajattelua, menestyvää metsää, alan osapuolten tekemisen arvostamista sekä vastuullista liiketoimintaa. Tässä kaikessa metsäteknologia ja metsäteknologinen tutkimus ovat luomassa menestystä. Metsäteknologian iltapäiväsessiossa esitellään puunkorjuun tutkimuksen maastovaurioiden minimointiin ja yrittäjyyteen liittyviä tutkimustuloksia.

13.45 – 14.45

• Miten metsäteknologia on rakentanut Suomen menestystarinaa?, Arto Rummukainen, Luonnonvarakeskus
• Improving Satisfaction in Wood Harvesting Services: Using the Triad Perspective to Tailor Business Practices to Industrial Context, Emanuel Erlandsson, Gun Lidestav, Urban Bergsten, Sveriges Lantbruksuniversitet and Dag Fjeld, Norsk Institutt for Bioøkonomi

14.45 – 15.15 Kahvitauko

15.15 – 16.30

• Possibilities to exploit Big data –applications in balancing seasonal variation of forest work, Jori Uusitalo, Jari Ala-Ilomäki, Matti Siren, Harri Lindeman, Kari Väätäinen, Luonnonvarakeskus
• Modeling harvester’s productivity applying statistical machine learning methods to standard machine monitoring data, Paula Jylhä, Pekka Jounela, Markku Koistinen, Luonnonvarakeskus

Metsänhoitoklubi

Käytännön metsänhoidossa törmätään jatkuvasti tilanteisiin, joissa biologisesti, teknologisesti ja taloudellisesti parhaat toimintatavat ovat pahasti ristiriidassa keskenään. Onko käytännön toimijoilla riittävä tietopohja ratkaisujen tekemiseen? Onko ristiriidat otettu huomioon tutkimus- ja kehitystyössä? Sessiossamme käsitellään näiden kysymysten tutkimusta ja käytännön kokemuksia.

13.45 – 14.45

• Metsätuhojen muuttuvat riskit, Erkki Annila
• Taloudellinen optimointimalli yhden tai usean puulajin tasa- ja eri-ikäisrakenteisille puustoille, Olli Tahvonen, Janne Rämö, Aino Assmuth ja Vesa-Pekka Parkatti; Helsingin yliopisto
• Hoitamattako hyvää – metsänhoidon vaikutus puuntuotantoon skenaariotarkasteluna, Saija Huuskonen,  Anssi Ahtikoski, Soili Kojola, Mika Lehtonen, Hannu Salminen ja Jari Hynynen, Luonnonvarakeskus

14.45 – 15.15 Kahvitauko

15.15 – 16.30

• Metsänvilelytöiden organisoinnin käytännön pullonkaulat, Juho Rantala, Metsä Group
• Metsänhoidon ekologinen kädenjälki, Pekka Kauppi, Helsingin yliopisto
• Puuntuottajan näkökulma, Matti Kärkkäinen
• Loppukeskustelu

Metsäekonomistiklubi

Metsäsektori elää muutoksessa. Teknologinen kehitys ja vaihtuvat kulutustottumukset muuttavat perinteisten metsäteollisuustuotteiden kysyntää. Syntyy uusia tuotteita ja palveluita. Kotimaisen ja kansainvälisen metsäpolitiikan painotukset muuttuvat ajan mittaan. Globaalit ilmiöt heijastuvat Suomeen. Sessiomme koostuu neljästä kutsuesitelmästä, jotka luotaavat metsäsektorin tulevaisuutta eri näkökulmista.

13.45 – 14.45

• Power and Politics of tropical deforestation: a political economy perspective, Maria Brockhaus, Helsingin yliopisto
• Asiakasarvon ja palveluiden keskeinen merkitys metsäsektorilla, Marja Toivonen, Helsingin yliopisto

14.45 – 15.15 Kahvitauko

15.15 – 16.30

• Diversification of the forest-based sector: Role of new products, Elias Hurmekoski, European Forest Institute
• Suomen metsäsektorin lyhyen ja pitkän aikavälin skenaariot, Jani Laturi, Luonnonvarakeskus

Metsäbiologian kerho

Ympäristössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat todennäköisesti lähivuosikymmeninä voimakkaasti metsäpuiden elintoimintoihin, ja koko metsäekosysteemin rakenteeseen ja dynamiikkaan.  Puiden kasvu saattaa keskimäärin kiihtyä, mutta samalla erilaisten riskien on ennustettu lisääntyvän. Sessio pyrkii pohtimaan, minkälaisia nämä odotettavissa olevat muutokset ovat ja minkälaisia haasteita ne asettavat metsien käytölle ja hoidolle sekä monimuotoisuuden turvaamiselle tulevaisuudessa.

13.45 – 14.45

• Forest disturbances under climate change – Global perspective, Mikko Peltoniemi
• Influence of storm and bark beetle disturbance on carbon dynamics in boreal Norway spruce stands, Maiju Kosunen, Mike Starr, Päivi Lyytikäinen-Saarenmaa, Minna Blomqvist, Jaana Turunen, Tuula Kantola

14.45 – 15.15 Kahvitauko

15.15 – 16.30

• Ilmastonmuutoksen ja metsänkäsittelyn vaikutus metsän kasvuun ja hiilen kiertoon – mallien ennusteita ja epävarmuuksia, Annikki Mäkelä
• Kasvilajien valovaatimukset ja reagointi hakkuisiin, Tiina Tonteri, Maija Salemaa, Pasi Rautio, Ville Hallikainen, Leila Korpela, Päivi Merilä