Suomen Metsätieteellisen Seuran jakaa vuosittain opinnäytetyöpalkintoja erinomaisista edellisen vuoden aikana hyväksytyistä metsätieteen tohtorin väitöskirjoista ja pro gradu -töistä. Palkintoesitykset tekevät Helsingin yliopiston metsätieteiden osasto ja Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto. Seura palkitsee esityksistä harkintansa mukaisen määrän opinnäytetöitä tai voi jättää palkinnot jakamatta.
Tyypillisesti väitöskirjapalkinnon on saanut vuosittain 1-2 vastaväitellyttä tohtoria ja pro gradu -palkinnon 1-3 maisteria. Vuoden 2024 palkinnot julkistettiin Seuran kevätkokouksessa 4.4.2024. Väitöskirjapalkinnon saaja piti työstään kevätkokousesitelmän, jonka nauhoite on ladattu katsottavaksi tälle sivulle.
Väitöskirjapalkinto
MMT Yu Tang, Helsingin yliopisto. Unravelling δ13C signal in Scots pine trees for climate change and tree physiology studies. https://doi.org/10.14214/df.335
MMT Yu Tangin väitöskirja ”Unravelling δ13C signal in Scots pine trees for climate change and tree physiology studies” on tehty Helsingin yliopistossa. Yu Tang tutkii väitöskirjassaan hiilen vakaiden isotooppien 12C/13C suhteen, eli δ13C-signaalin hyödyntämistä tarkasteltaessa puiden hiilen sidontaa yhteyttämistuotteiksi ja edelleen biomassaksi. Työ on ajankohtainen sillä se antaa avaimia puiden kasvun ja ilmastonmuutoksen välisen vuorovaikutuksen ymmärtämiseen. Tutkimus syventää ymmärrystämme siitä, miten ympäristön muutos näkyy puiden lehtien δ13C-signaalissa ja miten tämä signaali muuttuu puuaineen rakentuessa yhteytystuotteista. Tieto auttaa tulkitsemaan paremmin puiden eri osien δ13C-signaaleja sekä ymmärtämään, miten puut menestyvät ilmaston muuttuessa. Yu Tangin tutkimuksessa on käytetty monipuolisesti alan uusimpia työkaluja herkästi ympäristönmuutoksiin reagoivan δ13C-signaalin määrittämiseen sekä neulasista että puun lustoista. Työ on alallaan poikkeuksellisen korkeatasoinen, ja se on hyväksytty kiittävin arvosanoin. Työn kokeellinen osa on kunnianhimoinen ja laaja, ja siinä on käytetty poikkeuksellisen montaa eri lähestymistapaa. Yu Tang on ensimmäinen kirjoittaja kolmessa kaikkiaan neljästä väitöskirjaan sisällytetystä osajulkaisusta. Väitöskirja on kirjoitettu hyvin, ja työssä saaduilla tuloksilla voidaan olettaa olevan merkittävä tieteellinen arvo.
Väitöskirja on julkaistu Suomen Metsätieteellisen Seuran, Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteisen väitöskirjasarjan Dissertationes Forestales numerossa 335.
Pro gradu -palkinnot
MMM Anastasija Dmitrijeva, Helsingin yliopisto. Barriers, drivers and opportunities to circular economy in wood construction in Finland. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202306273339
MMM Anastasija Dmitrijevan pro gradu -työ ”Barriers, drivers and opportunities to circular economy in wood construction in Finland” on tehty Helsingin yliopistossa. Anastasija Dmitrijevan opinnäytetyön oppiaine on metsäbiotalouden liiketoiminta ja politiikka. Tutkimuksessa tarkastellaan kiertotalouden haasteita ja mahdollisuuksia puurakennusalalla. Opinnäytetyön aineisto koostuu rakennusalalla toimivien tai siihen kiinteästi liittyvien ammattilaisten haastatteluista. Työ on ajankohtainen, sillä puumateriaalin käytön lisääminen vähentää rakennusalan hiilipäästöjä. Aiheensa ja ajankohtaisuutensa takia Anastasija Dmitrijevan työ on sekä tieteellisesti että yhteiskunnallisesti kiinnostava. Työssään hän käyttää alan kirjallisuutta monipuolisesti aiheen taustoittamiseen ja käytetyt menetelmät on esitetty kattavasti. Temaattisten haastatteluiden pohjalta Anastasija Dmitrijeva esittää, että puurakennusalalla kiertotalouden haasteita voitaisiin ratkoa kokonaisvaltaisemmalla lähestymistavalla, toimintatapojen yhtenäistämisellä ja nostaa esille välittävien toimijoiden, kuten materiaalikeskittymien hallinnoinnin merkittävän roolin muutoksen aikaansaamisessa. Työn esitystapa on kypsä ja sen kieliasu ja viimeistely on toteutettu erinomaisesti.
MMM Hanna Haapala, Itä-Suomen yliopisto. Metsäpinta-alan määrittäminen ICESat-2-satelliittilaserin avulla.
MMM Hanna Haapalan pro gradu -työ ”Metsäpinta-alan määrittäminen ICESat-2-satelliittilaserin avulla” on tehty Itä-Suomen Yliopistossa. Hanna Haapalan opinnäytetyön oppiaine on metsänarviointi ja metsäsuunnittelu. Tutkimuksessa tarkastellaan ICESat-2-satelliitin tuottamaa aineistoa. ICESat-2 on NASA:n jääpeitteen ja kasvillisuuden kartoitukseen tarkoitettu satelliitti. Sen toiminta perustuu avaruudesta tapahtuvaan lasermittaukseen, mikä aktiivisena kaukokartoitusmenetelmänä eroaa tavanomaisesti kasvillisuuden kartoitukseen käytetyistä passiivisista optisista satelliittisensoreista. Hanna Haapalan työ on alallaan hyvin ajankohtainen, koska tämän tyyppiset sensorit ovat tulossa laajempaan käyttöön globaaleissa seurannoissa. Hänen tutkimuksessaan on ennustettu puuston pituutta ja latvuspeittoa kahdella testialueella. Pituus ja latvuspeitto ovat yleisesti käytetyt kriteerit metsän määrittelyssä globaaleissa metsäkartoituksissa ja -seurannoissa. Opinnäytetyössä käytetty satelliittilaserdata mahdollistaa näiden tunnusten ennustamisen kaukokartoitusaineistosta suoremmin verrattuna optisten sensorien mittaamiin sävyarvoihin pohjautuviin ennusteisiin. Hanna Haapalan työ on maisterin opinnäytteeksi laaja ja perusteellinen, ja opinnäytetyö osoittaa kirjoittajan erittäin hyvää perehtyneisyyttä kaukokartoituspohjaisten metsäennusteiden ja niiden validoinnin metodiikkaan. Hänen työssään esitettyjä menetelmiä voidaan soveltaa karttamuotoisten metsänpeite-ennusteiden tuottamiseen yhteismitallisesti laajoille alueille. Hanna Haapala on opinnäytetyössään myös perehtynyt laajasti alan tutkimuskirjallisuuteen.
Suomen Metsätieteellisen Seuran sääntömääräinen kevätkokous pidetään hybridikokouksena torstaina 4.4.2023 klo 15 alkaen. Kokous pidetään Tieteiden talon (Kirkkokatu 6, Helsinki) salissa 505. Osallistuminen Tieteiden talossa ei vaadi ilmoittautumista.
Etäyhteydellä osallistuvien on ilmoittauduttava viimeistään 27.3.2024:
Kaikille määräaikaan mennessä ilmoittautuneille lähetetään Zoom-linkki kalenterikutsuna.
Ohjelma
Kokouksen avaus
Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta.
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.
Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen.
Vuoden 2023 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen
Vuoden 2023 tilinpäätöksen vahvistaminen
Vastuuvapaudesta päättäminen hallituksen jäsenille ja muille vastuuvelvollisille
Seuran opinnäytetyöpalkintojen julkistaminen
Seuran myöntämien apurahojen julkistaminen
Kevätkokousesitelmä; Seuran opinnäytetyöpalkinnon saaja
Kokouksen päättäminen.
Kakkukahvit apurahan ja opinnäytetyöpalkinnon saajien kunniaksi
Seuran äänivaltaiset jäsenet voivat ehdottaa kokouksen asialistalle päätösasioita lähettämällä kirjallisen ehdotuksen Seuran toiminnanjohtajalle viimeistään 21.3.2024 (pekka . nygren (ät) metsatiede . org). Keskusteluasioita voidaan esittää myöhemminkin, kuitenkin viimeistään kokouspaikalla kokouksen työjärjestyksen hyväksymisen yhteydessä.
Suomen Metsätieteellinen seura osallistui Tieteiden yöhön 25.1.2024 järjestämällä Tieteiden talolla työpajan, jonka aiheena oli ”Uudet työkalut monitavoitteisessa metsänhoidossa”. Työpajan osallistujat saivat kokeilla kahta erilaista simulaattoria. Työpajassa olivat asiantuntijoina suometsätieteen professori Annamari Laurén ja metsänhoitotieteen apulaisprofessori Marjo Palviainen Helsingin yliopistosta sekä tutkimusprofessori Lauri Mehtätalo Luonnonvarakeskuksesta.
Työpajan vetäjät Lauri Mehtätalo (oik), Marjo Palviainen ja Annamari Laurén opastamassa työpajan osallistujia monitavoitteisen metsänhoidon työkalujen käytössä.
Osallistujat tarkastelivat Suosimulaattorin avulla, miten muutokset lämpötilassa ja sademäärässä vaikuttavat ojitetuilla turvemailla puuston kasvuun, hiilitaseisiin ja vesistöihin kohdistuvaan ravinnekuormitukseen. Seuraavassa vaiheessa osallistujat selvittivät, voidaanko ilmastonmuutoksen haittavaikutuksia lieventää tai torjua ojien syvyyttä muuttamalla tai tuhkalannoituksella. Toisen simulaattorin avulla osallistujat arvioivat metsien pitkän aikavälin hakkuumahdollisuuksia ja erilaisten hakkuustrategioiden vaikutusta metsien kasvuun ja hiilinieluihin maakunta- ja kasvupaikkatasolla.
Tieteiden yö on tieteen oma kaupunkitapahtuma Helsingissä. Vuosittain tammikuussa järjestettävää tapahtumaa vietetään seuraavan kerran torstaina 9.1.2025 osana vuoden 2025 Tieteen päivien ohjelmaa. Kirjava ohjelmanjärjestäjien joukko takaa sen, että illan ja yön aikana päästään nauttimaan niin mukaansatempaavista luennoista kuin oivaltamisesta itse tekemällä. Kaikkiin Tieteiden yön tapahtumiin on vapaa pääsy!
Download the printable information letter as a PDF file.
Tässä tiedotteessa / Contents of the information letter:
Seuran apurahat ovat haettavissa 22.1.-16.2.2024
Application of grants of the Finnish Society of Forest Science is open from 22 January through 16 February 2024
Syyskokouksen 30.11.2023 päätöksiä
Decisions of the Autumn Meeting on 30 November 2023
Datan ja analyyttisten menetelmien uudet avoimuusvaatimukset Seuran tiedelehdissä
New data and code openness guidelines in the journals of our Society
Seuran työpaja ”Uudet työkalut Monitavoitteisessa metsänhoidossa” Tieteiden yössä 25.1.2024
Metsäbiologian kerhon vuosikokous ja seminaari 23.1.2024
Metsäsuhdeklubin vuosikokous 7.2.2024 / Annual meeting and virtual coffee of the Human-Forest Relationships Research Club
Metsänhoitoklubin vuosikokous ja seminaari 13.2.2024
Ennakkotieto: Metsätieteiden päivä järjestetään 23.10.2024 Helsingin yliopiston Viikin kampuksella / Preliminary information: Forest Sciences’ Day on 23 October 2024 in Viikki Campus of the University of Helsinki
Uusia jäseniä / New members
__________
Seuran apurahat ovat haettavissa 22.1.-16.2.2024
Suomen Metsätieteellinen Seura toimii Suomen metsätieteellisen tutkimustyön hyväksi. Tarkoituksen toteuttamiseksi Seura myöntää hallinnassaan olevien rahastojen tuotoista apurahoja metsätiedettä edistäviin tarkoituksiin: tutkimusapurahoja, matka-apurahoja, apurahoja muuhun kansainväliseen toimintaan, kieliopintoihin ja muihin metsätiedettä edistäviin toimintoihin.
Apurahojen haku alkaa 22.1.2024 ja päättyy 16.2.2024 klo 16.00. Hae apurahaa uudistetulla sähköisellä apurahahakujärjestelmällä. Linkki järjestelmään aktivoituu hakuajan alkaessa:
Ennen hakemuksen laatimista pyydämme sinua lukemaan huolellisesti Seuran verkkosivulta löytyvät apurahaohjeet. Kiinnitä erityisesti huomiota siihen, että tutkimusapurahan tutkimussuunnitelma on nyt kirjoitettava apurahalomakkeelle ohjeiden mukaan jäsenneltynä. Katso: https://metsatiede.org/apurahat/
Päätös apurahoista tehdään maaliskuun puolivälissä. Ilmoitamme myönnetyistä apurahoista hakijoille henkilökohtaisesti. Julkistamme apurahat Suomen Metsätieteellisen Seuran kevätkokouksessa 4.4.2024. Voit aloittaa apurahan käytön aikaisintaan 1.5.2024.
Ukrainalaisia metsäntutkijoita, jotka työskentelevät suomalaisessa tutkimusorganisaatiossa tai ovat tohtoriopiskelijoita suomalaisessa yliopistossa rohkaistaan hakemaan apurahaa.
IUFRO-apurahoja haetaan suoraan Metsämiesten säätiöltä
Suomen Metsätieteellisen Seuran yhteistyö Metsämiesten Säätiön kanssa IUFRO-toimintaan myönnettävien apurahojen arvioinnissa on loppunut. Kaikkia apurahoja IUFRO-toimintaan haetaan suoraan Metsämiesten säätiön apurahahakuaikaan 1.12.2023 – 31.1.2024:
Järjestimme apurahan hakemisesta webinaarin 18.1.2023. Esittelimme lyhyesti tärkeimmät ohjeet apurahan hakijalle, jonka jälkeen osallistujat esittivät kysymyksiä. Webinaarin kieli oli englanti. Voit katsoa webinaarinauhoitteen tällä linkillä. Passcode: YhiYV7x=
__________
Application of grants of the Finnish Society of Forest Science is open from 22 January through 16 February 2024
Finnish Society of Forest Science promotes forest research in Finland. As a means to reach this goal, the Society awards grants for research, travel that supports research or post-graduate studies, other international activities, language studies, and other purposes that advance forest sciences.
The application for the grants will open on 22 January and close on 16 February 2024 at 16:00. The applications will be submitted using the new electronic grant application system. Link to system will be activated at the opening of the application period: https://metsatieteellinenseura.apurahat.net/login.aspx?lcid=1033
We kindly request you to read carefully the grant instructions on the web site of the Finnish Society of Forest Science. Please, note that the research plan for a research grant application must be written in the application form following the format given in the instructions. Check the instructions: https://metsatiede.org/en/grants/
Decision on the grants will be made by mid-March. We will notify grantees personally. We will publish the grants in the Spring meeting of the Finnish Society of Forest Science on 4 April 2024. You may start using your grant from 1 May 2024.
Ukrainian forest scientist affiliated to a Finnish research organisation or pursuing doctoral studies in a Finnish university are encouraged to apply.
Apply for a IUFRO grant directly from Metsämiesten säätiö
The cooperation of the Finnish Society of Forest Science with the foundation Metsämiesten säätiö on grants for IUFRO activities has ended. All application for grants for IUFRO activities must be made directly to Metsämiesten säätiö. The foundation receives applications from 1 December 2023 through 31 January 2024 (instructions in Finnish):
We organised a webinar on applying a grant from our Society on 18 January 2023. We gave first a short presentation on the most important instructions for applicants and thereafter the participants made questions. The webinar language was English. Use this link to watch the recording. Passcode: YhiYV7x=
__________
Syyskokouksen 30.11.2023 päätöksiä
Seuran syyskokous pidettiin 30.11.2023 Tieteiden talossa. Myös etäosallistuminen oli mahdollista. Kokouksessa hyväksyttiin Seuran toimintasuunnitelma ja talousarvio 2024. Jäsenmaksut pysyvät ennallaan: 50 € vuosi varsinaisilta henkilöjäseniltä ja 800 € vuosi kannattajajäseniltä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen apulaisprofessori Marjo Palviainen (Helsingin yliopisto) ja varapuheenjohtajaksi uudelleen tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen (Luonnonvarakeskus). Erovuoroinen hallituksen jäsen erikoistutkija Heikki Ovaskainen (Metsäteho oy) valittiin uudestaan kaudelle 2024 – 2026 ja uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin yliopistotutkija Virpi Virjamo (Itä-Suomen yliopisto) samalle toimikaudelle.
_________
Decisions of the Autumn Meeting on 30 November 2023
The Autumn Meeting of our Society was organised on 30 November 2023 in the House of Sciences and Letters (Tieteiden talo). Remote participation was also possible. The meeting accepted the Plan of Activities and the budget 2024. The membership fee for ordinary members will remain at 50 € and supporting members’ fee will be 800 €. Assistant Professor Marjo Palviainen (University of Helsinki) was re-elected as the Chair of the Board and Research Professor Liisa Tyrväinen (Natural Resources Institute Finland) was re-elected as the Vice-Chair of the Board. Dr Heikki Ovaskainen (Metsäteho Ltd.) was re-elected as a Board Member for 2024 – 2026 and Dr Virpi Virjamo (University of Eastern Finland) was elected as a new Board Member for the same period.
__________
Datan ja analyyttisten menetelmien uudet avoimuusvaatimukset Seuran tiedelehdissä
Tutkimusdata ja laskentakoodit, joita käytetään sen analysoimiseen, ovat tärkeitä tutkimuksen tuotoksia. Vain avoin data tekee tutkimuksen todella toistettavaksi. Tiettyä tutkimusongelmaa varten kerätty data saattaa myöhemmin saada uutta arvoa esim. aikasarjan osana tai muutoksen vertailukohtana. Uudet analyyttiset menetelmät saattavat auttaa löytämään datasta ilmiöitä, jotka jäivät alun perin peittoon. Tietyn tutkimusalan data kerääntyminen tekee jopa globaalit meta-analyysit mahdollisiksi. Avoin data avaa myös uusia yhteistyömahdollisuuksia tutkijoille, tutkimusryhmille ja organisaatioille. Tämän takia datan avaaminen ja sen huolellinen kuvaaminen eli metadata edistävät tiedettä. Alkaen 1.2.2024 Seuran tiedelehdet Silva Fennica ja Metsätieteen aikakauskirja vaativat, että sarjaan vertaisarvioitavaksi lähetettävien käsikirjoitusten taustalla olevan tutkimusdatan ja analyysikoodien on oltava avoimia.
Data on avattava FAIR-periaatteen mukaan eli sen on oltava löydettävää (findable, F), saavutettavaa (accessible, A), yhteensopivaa (interoperable, I) ja toistettavaa (reproducible, R).
Lehtiin lähetettävien vertaisarvioitavien käsikirjoitusten tutkimusdatan sekä tutkimusdatan metatietojen ja sen analysoimiseen käytettyjen koodien on oltava avoimia ja talletettuna luotettavaan data-arkistoon. Myös kaikkien käsikirjoituksen kuvien takana olevan datan on oltava avointa. Raakadatan avaamista emme vaadi, mutta raakadatan metatietojen on oltava avoimia ja talletettuna luotettavaan arkistoon. Myös koodi(e)n, jonka avulla raakadata on käsitelty artikkelin pohjana olevan tutkimusdatan muotoon, on oltava avoin. Kirjoittajien, joilla on mielestään perusteltu syy jättää data avaamatta, on sovittava poikkeuksesta etukäteen lehden päätoimittajan tai toimitussihteerin kanssa poikkeuksesta. Metatiedon on oltava avoin, vaikka data jota se kuvailee, olisikin avaamatta.
New data and code openness guidelines in the journals of our Society
Research data and computer codes used for analysing them are important products of scientific research. Open data make the full evaluation of research results possible. Only open data make a study really reproducible. Value of the data collected for solving a particular research problem may gain new value over time e.g., as a part of a time series, as a comparison point for analysing changes or as a part of the cultural heritage. New analytical methods may reveal phenomena that the original data analysis missed. Accumulation of data on a particular field like genomics makes global reanalyses possible. Open data offer also new cooperation possibilities for scientists, research groups and organisations. All this calls for data openness and reliable description, or metadata, of it. Based on these considerations, journals of our Society, Silva Fennica and Metsätieteen aikakauskirja, request that data and analytical codes, on which manuscripts submitted to these journals are based, must be opened. This request concerns manuscripts that will be submitted to peer-review on or after 1 February 2024.
Data will be requested to be opened following the FAIR principles, which guide the data to be opened so that they are Findable, Accessible, Interoperable and Reusable.
Metadata of your research data set must be unconditionally open even when the data set itself is not. Computer code(s) used for analyses documented in the manuscript must also be open. The journals do not request opening of your raw data, yet we encourage opening them. However, metadata of the raw data must be open, as well as the access to code that you used for processing your research data from the raw data. If you feel that you have justified reasons for not opening your research data, you must agree on the exception before submission with the Editor-in-Chief or the Managing Editor.
Seuran työpaja ”Uudet työkalut Monitavoitteisessa metsänhoidossa” Tieteiden yössä 25.1.2024
Tieteiden yö on tieteen oma kaupunkitapahtuma Helsingissä. Vuosittain tammikuussa järjestettävää tapahtumaa vietetään seuraavan kerran torstaina 25.1.2024. Seura osallistuu tapahtumaan järjestämällä työpajan monitavoitteisen metsänhoidon työkaluista Tieteiden talon salissa 208 klo 17.00 – 18.30.
Metsien hoitoon ja käyttöön liittyy useita tavoitteita: metsien pitäisi tuottaa samanaikaisesti riittävästi puuta metsäteollisuuden tarpeisiin sekä tuloja metsänomistajille, mutta myös toimia hiilinieluna ja hillitä ilmastonmuutosta. Lisäksi metsien hoidossa pitäisi huomioida ympäristönäkökohdat, esimerkiksi minimoida vesistökuormitus. Miten metsien hoidon ja käytön ristiriitaisia tavoitteita voidaan sovittaa yhteen?
Työpajassa pääset itse kokeilemaan asiantuntijoiden opastuksella uusia työkaluja, joita voidaan käyttää päätöksenteon tukena ja keskustella monitavoitteisesta metsänhoidosta. Työpaja tarjoaa mahdollisuuden oivaltaa, miten metsien hoitoa ja käyttöä voi suunnitella eri tavoitteet huomioiden ja millaisia kompromisseja se saattaa edellyttää.
The Night of Science is a block party for science and research. It is celebrated annually in Helsinki. The next event takes place on Thursday the 25 January 2024. Our Society participates in the event by organising a workshop on new tools for multipurpose forest management in the House of Sciences and Letters (Tieteiden talo), Room 208, from 17:00 through 18:30. The main language will be Finnish but English may be used as needed.
__________
Metsäbiologian kerhon vuosikokous ja seminaari 23.1.2024
Metsäbiologian kerhon vuosikokous ja sen yhteydessä järjestettävä vuosikokousseminaari pidetään tiistaina 23.1.2024 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki). Vuosikokousseminaarin aiheena on suometsien monimuotoisuus. Tilaisuus alkaa klo 16.30 seminaariesitelmillä, joita seuraa vuosikokous klo 19.00 alkaen.
Tarjoilujen varaamiseksi tilaisuuteen tulee ilmoittautua viimeistään torstaina 18.1.2024 tällä lomakkeella. Tilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteyden välityksellä. Osallistumislinkki toimitetaan ilmoittautuneille myöhemmin sähköpostitse.
Seminaariohjelma
16.30–16.50
Puustoisten soiden kasvillisuudesta luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla
Kari Minkkinen (Helsingin yliopisto)
16.50–17.10
Suometsät elävistä ja kuolleista puista riippuvaisen lajiston elinympäristönä
EU:n biodiversiteettistrategia ja tavoitteet puustoisille soille – kustannusvaikuttavuuden ja järkevien kompromissien tunnistaminen
Santtu Karaksela (Metsähallitus)
18.10–18.30
Metsäiset kausikosteikot, niiden esiintyminen ja lajisto
Petri Nummi (Helsingin yliopisto)
18.30–19.00
KESKUSTELU
Annual meeting and seminar of the Forest Biology Club will be organised on Tuesday 23 January 2024 in the House of Sciences and Letters (Tieteiden talo). The event will be in Finnish. The seminar will be from 16:30 through 19:00 and the annual meeting from 19:00 through 20:00. Preregistration is required at latest on 18 January using the link given above the seminar programme.
__________
Metsäsuhdeklubin vuosikokous ja virtuaalikahvit 7.2.2024
Annual meeting and virtual coffee of the Human-Forest Relationships Research Club
Metsäsuhdeklubin seuraavat virtuaaliset tiedekahvit (englanniksi) ja vuosikokous järjestetään etänä 7.2.2024 klo 14.00 ‑ 18.00. Tilaisuus alkaa tiedekahveilla 14.00 ‑ 16.00. Ulla Taipale, Institute for Atmospheric and Earth System Research (INAR), Helsingin yliopisto, alustaa aiheesta: ”Periferia – A Permanent Art Exhibition in the Midst of the Boreal Forest. The Connection of the Arts to the Landscape and the Research of the University Forest Station.” Vuosikokouksessa klo 16.00 ‑ 18.00 käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Ohjelma löytyy Metsäsuhdeklubin sivustolta.
Tilaisuuteen on pyydettävä Zoom-linkki etukäteen sähköpostitse osoitteesta tuulikki.halla () uef.fi.
Next virtual coffee (in English) and the annual meeting of the Human-Forest Relationships Research Club will be organised remotely on 7 February 2024 from 14:00 through 18:00. The event will begin with the 2-hour virtual coffee. Ulla Taipale, Institute for Atmospheric and Earth System Research (INAR), University of Helsinki, will speak about “Periferia – A Permanent Art Exhibition in the Midst of the Boreal Forest. The Connection of the Arts to the Landscape and the Research of the University Forest Station.” The annual meeting will be mainly in Finnish.
Preregistration is required. E-mail to tuulikki.halla () uef.fi for asking the Zoom link.
__________
Metsänhoitoklubin vuosikokous ja seminaari 13.2.2024
Metsänhoitoklubin vuosikokous ja -seminaari järjestetään 13.2. klo 12-16 Tieteiden talon salissa 505 Helsingissä. Seminaarin aihe on Miten metsänjalostuksella edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista.
Vuosikokoukseen ja seminaariin voi osallistua paikalla tai etänä. Ilmoittautuminen avautuu ensi viikolla ja linkki tulee Metsänhoitoklubin sivulle. Vuosikokous pidetään klo 12.00 – 13.00 ja siinä käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Seminaarissa tarkastella lyhyiden esitysten ja keskustelun kautta miten metsänjalostuksella voidaan edistää metsien ilmastonmuutokseen sopeutumista.
13.20-13.40 Metsänjalostuksen menetelmät. Matti Haapanen, Luke. Esimerkkinä rauduskoivun uusien siemenviljelysten perustamisen
13.40-14.00 Somaattisen embryogeneesin (SE) kehittäminen kuusen kloonitaimien tuotantoon ja metsänjalostuksen käyttöön. Mikko Tikkinen, Luke. Etäesitys.
Tauko – kahvitarjoilu
14.20-14.45 Jalostetun metsänviljelyaineiston geneettinen monimuotoisuus. Tanja Pyhäjärvi, Helsingin yliopisto.
14.45-15.05 Puiden mukautuminen ja sopeutuminen – mitä kokeet ja mallinnus kertovat puiden vuosirytmin vasteista ilmastonmuutokseen. Heikki Hänninen, Hangzhoun yliopisto.
15.20-15.45 Yleiskeskustelu ja seminaarin päättäminen
Annual meeting and seminar of the Silviculture Club will be organised on Tuesday 13 February 2024 in the House of Sciences and Letters (Tieteiden talo). The event will be in Finnish. The seminar will be from 13:00 through 15:45 and the annual meeting from 12:00 through 13:00. Preregistration is required through a link that will open next week on the page of the Silviculture Club.
__________
Ennakkotieto: Metsätieteiden päivä järjestetään 23.10.2024 Helsingin yliopiston Viikin kampuksella
Preliminary information: Forest Sciences’ Day on 23 October 2024 in Viikki Campus of the University of Helsinki
Tämän vuoden Metsätieteiden päivä järjestetään Helsingin yliopiston Viikin kampuksella keskiviikkona 23.10.2024. Merkitse koko päivä kalenteriisi. Tuttuun tapaan aamupäivällä on kaikille yhteinen kokous ja iltapäivällä Seuran tieteenalakerhot järjestävät kuusi rinnakkaiskokousta. Iltapäivän lopuksi kokoonnumme yhteen Seuran 115-vuotispäivien merkeissä ja nautimme buffetin antimista.
The Forest Sciences’ Day will be organised on Wednesday 23 October 2024 in the Viikki Campus of the University of Helsinki. Mark whole day in your calendar! In the morning, we will have a plenary session and in the afternoon, the science clubs of our Society will organise six parallel sessions. By the end of the afternoon, we all will gather to celebrate the 115th anniversary of our Society. The day ends with the traditional buffet.
__________
Uusia jäseniä
New members
Toivotamme uudet jäsenemme Andras Balazsin, Kati Kiisken, Atte Koskivaaran, Antti Leinosen, Mikko Niemen, Tanja Oksalan, Nora Schuurmanin, Virpi Stenmanin, Tiina Tonterin, Virpi Virjamon ja Pekka Virtasen tervetulleiksi ottamaan aktiivisesti osaa Seuran toimintaan.
We welcome our new members Andras Balazs, Kati Kiiski, Atte Koskivaara, Antti Leinonen, Mikko Niemi, Tanja Oksala, Nora Schuurman, Virpi Stenman, Tiina Tonteri, Virpi Virjamo and Pekka Virtanen to actively participate in the activities of our Society.
Metsätieteen aikakauskirjan päätoimittaja vaihtuu vuoden vaihteessa. Professori Teppo Hujala Itä-Suomen yliopistosta jättää tehtävän viisivuotiskautensa päättyessä. Hän toteaa tiedelehden kehittyneen suotuisasti viime vuosina: ”Vuosina 2019–2023 Metsätieteen aikakauskirja on vakiinnuttanut asemansa sekä kirjoittajille että lukijoille maksuttomana avoimen metsätieteen edistäjänä. Erityisesti tieteellisen tiedon nykytilaa jäsentävät vertaisarvioidut katsaukset ovat keränneet runsaasti lukijoita. Metsätieteen aikakauskirjan täsmennetyt kirjoittajaohjeet kannustavat käsitteistön täsmällisyyteen, esitystavan selkeyteen ja kielen moitteettomuuteen. Tällä tavalla lehti kantaa vastuuta kotimaisilla kielillä julkaistusta laadukkaasta metsäntutkimuksesta.”
Suomen Metsätieteellinen Seura kiittää Teppoa merkittävästä panoksesta kotimaisilla kielillä tapahtuvan tiedejulkaisemisen hyväksi. Samalla Seura haluaa kiittää kirjoittajia ja tarkastajia heidän työstään kotimaisen tiedejulkaisemisen ylläpidossa.
Metsätieteen aikakauskirjan päätoimittajaksi 1.1.2024 alkavalle viisivuotiskaudelle on nimitetty vanhempi yliopistonlehtori Risto Kasanen Helsingin yliopistosta. Hän pitää tärkeänä suomen kielisen metsätieteellisen kirjallisuuden saatavuutta: ”Metsätieteen aikakauskirja tarjoaa metsien käytön ja siihen liittyvän yhteiskunnallisen keskustelun pohjaksi suomen kielellä saavutettavaa tutkittua tietoa. Metsiin liittyvän tiedon levittäminen vaatii jatkuvaa, pitkäjänteistä työtä – esimerkiksi Taloustutkimuksen hiljattain julkaiseman tutkimuksen mukaan vain 38 % suomalaisista tietää, että metsävaramme ovat kasvussa. Jokaisen oikeus pääsyyn avoimen, luotettavan tiedon lähteille on entistäkin tärkeämpää nyt, kun elämme maailmanlaajuisesti mediavaikuttamisen ja valeuutisten aikakautta.”
Suomen Metsätieteellinen Seura toivottaa Riston tervetulleeksi Seuran julkaisutoimitukseen. Jokaisen oikeus metsätieteeseen toteutuu vain monikielisen tiedejulkaisemisen kautta.
Metsätieteen aikakauskirjan toimitussihteerinä jatkaa Seuran toiminnanjohtaja Pekka Nygren ja toimittajana Karipekka Byman.
Suomen Metsätieteellisen Seura ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 30.11.2023 klo 15.00 alkaen Tieteiden talon (Kirkkokatu 6, Helsinki) salissa 505. Kokous on tarkoitettu Suomen Metsätieteellisen Seuran varsinaisille jäsenille, kunniajäsenille ja kannattajajäsenten edustajille, joiden on esitettävä valtakirja. Etäosallistumisilmoittautuminen on suljettu. Ilmoittautuneet etäosallistujat saavat Zoom-linkin pian.
Käsiteltävät asiat
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta.
3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.
4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen.
5. Vahvistetaan Seuran toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2024.
6. Valitaan Seuran hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja vuodelle 2024 sekä hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle kaudelle 2024 – 2026. Hallituksen jäsenehdokkaita etsineen työryhmän esitys on:
puheenjohtaja 2024: apulaisprofessori Marjo Palviainen, Helsingin yliopisto
varapuheenjohtaja 2024: tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen, Luonnonvarakeskus
hallituksen jäsenet 2024 – 2026: erikoistutkija Heikki Ovaskainen, Metsäteho oy ja yliopistotutkija Virpi Virjamo, Itä-Suomen yliopisto
Kokoukseen osallistuvat Seuran äänivaltaiset jäsenet voivat tehdä muita ehdotuksia avoimiin tehtäviin.
7. Valitaan tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja sekä tarvittaessa heille varahenkilöt vuodelle 2024. Ehdotukset:
tilintarkastaja: tilintarkastusyhteisö Tiliextra oy
Koska ehdotettu tilintarkastaja on tilintarkastuslain mukainen tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita.
toiminnantarkastaja: tutkija Jussi Leppänen, Luonnonvarakeskus
varatoiminnantarkastaja: tutkija Jussi Lintunen, Luonnonvarakeskus
Kokoukseen osallistuvat Seuran äänivaltaiset jäsenet voivat tehdä muita ehdotuksia avoimiin tehtäviin.
8. Seuran julkaisusarjojen vuoden 2024 alusta voimaan tuleva datan avoimuuskäytäntö.
9. Muut mahdollisesti esille tulevat asiat: Seuran jäsenet voivat ottaa esille päätösasioita ilmoittamalla siitä sähköpostitse toiminnanjohtajalle (pekka.nygren@metsatiede.org) 16.11.2023 mennessä. Keskusteluasioita voi ottaa esille myöhemminkin, viimeistään kokouksessa työjärjestyksen hyväksymisen yhteydessä.
Download the printable information letter as a pdf file.
Tässä tiedotteessa / Contents of the information letter:
Kutsu syyskokoukseen 30.11.2023
Invitation to autumn meeting on 30 Nov 2023
Ennakkotieto: Suomen Metsätieteellisen Seuran apurahat ovat haettavissa 22.1. – 16.2.2024
Finnish Society of Forest Science will receive grant applications from 22 Jan through 16 Feb 2024
Metsätieteiden päivän 2023 ”Ilmastonmuutos metsässä” nauhoitteet ovat Seuran verkkosivulla
Recordings of the talks of the Forest Sciences’ Day “Climate change in forest” are on Society’s web site
Tiedeklubi ”Metsäkato Suomessa” 15.11.2023
Suomen Metsätieteellisen Seuran huomionosoitukset
Honorary medals of the Finnish Society of Forest Science
Uusia jäseniä / New members
__________
Kutsu syyskokoukseen 30.11.2023
Suomen Metsätieteellisen Seura ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 30.11.2023 klo 15.00 alkaen Tieteiden talon (Kirkkokatu 6, Helsinki) salissa 505. Kokous on tarkoitettu Suomen Metsätieteellisen Seuran varsinaisille jäsenille, kunniajäsenille ja kannattajajäsenten edustajille, joiden on esitettävä valtakirja. Kokoukseen voi osallistua myös etänä ilmoittautumalla viimeistään 28.11.2023 tällä linkillä:
2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta.
3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.
4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen.
5. Vahvistetaan Seuran toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2024.
6. Valitaan Seuran hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja vuodelle 2024 sekä hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle kaudelle 2024 – 2026. Hallituksen jäsenehdokkaita etsineen työryhmän esitys on:
puheenjohtaja 2024: apulaisprofessori Marjo Palviainen, Helsingin yliopisto
varapuheenjohtaja 2024: tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen, Luonnonvarakeskus
hallituksen jäsenet 2024 – 2026: erikoistutkija Heikki Ovaskainen, Metsäteho oy ja (täydennetään myöhemmin)
Kokoukseen osallistuvat Seuran äänivaltaiset jäsenet voivat tehdä muita ehdotuksia avoimiin tehtäviin.
7. Valitaan tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja sekä tarvittaessa heille varahenkilöt vuodelle 2024. Ehdotukset:
tilintarkastaja: tilintarkastusyhteisö Tiliextra oy
Koska ehdotettu tilintarkastaja on tilintarkastuslain mukainen tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita.
toiminnantarkastaja: tutkija Jussi Leppänen, Luonnonvarakeskus
varatoiminnantarkastaja: tutkija Jussi Lintunen, Luonnonvarakeskus
Kokoukseen osallistuvat Seuran äänivaltaiset jäsenet voivat tehdä muita ehdotuksia avoimiin tehtäviin.
8. Seuran julkaisusarjojen vuoden 2024 alusta voimaan tuleva datan avoimuuskäytäntö.
9. Muut mahdollisesti esille tulevat asiat: Seuran jäsenet voivat ottaa esille päätösasioita ilmoittamalla siitä sähköpostitse toiminnanjohtajalle (pekka.nygren [at] metsatiede.org) 16.11.2023 mennessä. Keskusteluasioita voi ottaa esille myöhemminkin, viimeistään kokouksessa työjärjestyksen hyväksymisen yhteydessä.
Autumn meeting of the Finnish Society of Forest Science will be held on Thursday 30 November 2023 at 15:00 in Room 505 of the House of Sciences and Letters (Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki). The meeting is open for all ordinary and honorary members of the Society, and to the representatives of supporting members who must present an authorisation from the supporting member. Remote participation will be possible by registering through this link at latest on 28 November 2023:
2. Election of the meeting chair, secretary, reviewers of the minutes, and voice counters.
3. Confirmation of the legality and quorum of the meeting.
4. Acceptance of the programme.
5. Confirmation of the Plan of activities 2024, Budget 2024 and the membership fee for 2024.
6. Election of the chair and vice-chair of the Society for 2024 and two board members for term 2024 – 2026. The proposal of a work group searching for candidates is:
Chair 2024: Assistant Professor Marjo Palviainen, University of Helsinki
Vice Chair 2024: Research Professor Liisa Tyrväinen, Natural Resources Institute Finland
board members 2024 – 2026: Dr Heikki Ovaskainen, Metsäteho Ltd. and TBC
Members of the Society who have the voting right may present other candidates in the meeting.
7. Election of the auditor of the accounts and the activities of the Society for 2023. The proposal:
Auditor of Accounts: Audit society Tiliextra Ltd.
Because the auditor is an audit society, vice-auditor is not elected.
Auditor of Activities: Mr Jussi Leppänen, Natural Resources Institute Finland
Vice-Auditor of Activities: Dr Jussi Lintunen, Natural Resources Institute Finland
Members of the Society who have the voting right may present other candidates in the meeting.
8. Information on data openness practices in the journals of the Society from 1 Jan 2024 onwards.
9. Other possible items: If a member wants to propose a topic that requires a decision of the Autumn meeting of the Society, they should send an e-mail detailing the topic to the Executive Manager of the Society (pekka.nygren [at] metsatiede.org) at latest on 16 November 2023. Discussion topics may be proposed also after that, at latest on site at the time of the acceptance of the meeting programme.
10. Closure of the meeting
Helsinki, 8 November 2023
Board of the Finnish Society of Forest Science
Appendices:
Draft of the plan of activities 2024 (in Finnish):
Ennakkotieto: Suomen Metsätieteellisen Seuran apurahat ovat haettavissa 22.1. – 16.2.2024
Suomen Metsätieteellinen Seura toimii Suomen metsätieteellisen tutkimustyön hyväksi. Tarkoituksen toteuttamiseksi Seura myöntää hallinnassaan olevien rahastojen tuotoista apurahoja metsätiedettä edistäviin tarkoituksiin: tutkimusapurahoja, matka-apurahoja, apurahoja muuhun kansainväliseen toimintaan, kieliopintoihin ja muihin metsätiedettä edistäviin toimintoihin.
Apurahojen haku alkaa 22.1.2024 ja päättyy 16.2.2024 klo 16.00. Hae apurahaa sähköisellä apurahahakujärjestelmällä (https://metsatieteellinenseura.apurahat.net). Linkki järjestelmään aktivoituu hakuajan alkaessa.
Ennen hakemuksen laatimista pyydämme sinua lukemaan huolellisesti Seuran verkkosivulta löytyvät apurahaohjeet. Kiinnitä erityisesti huomiota siihen, että tutkimusapurahan tutkimussuunnitelma on kirjoitettava apurahalomakkeelle ohjeiden mukaan jäsenneltynä.
Ajantasaiset hakuohjeet ladataan tammikuussa 2024 sivulle Apurahat.
__________
Finnish Society of Forest Science will receive grant application from 22 Jan through 16 Feb 2024
Finnish Society of Forest Science promotes forest research in Finland. As a means to reach this goal, the Society awards grants for research, travel that supports research or post-graduate studies, other international activities, language studies, and other purposes that advance forest sciences.
The application for the grants will open on 22 January and close on 16 February 2024 at 16:00. The applications will be submitted using the electronic grant application system (https://metsatieteellinenseura.apurahat.net/login.aspx?lcid=1033). Link to system will be activated at the opening of the application period.
We kindly request you to read carefully the grant instructions on the web site of the Finnish Society of Forest Science. Please, note that the research plan for a research grant application must be written in the application form following the format given in the instructions.
Ukrainian forest scientist affiliated to a Finnish research organisation or pursuing doctoral studies in a Finnish university are encouraged to apply.
Updated application instructions will be uploaded in early January to page Grants.
__________
Metsätieteiden päivän 2023 ”Ilmastonmuutos metsässä” nauhoitteet ovat Seuran verkkosivulla
Tämän vuoden Metsätieteiden päivä järjestettiin 25.10.2023 yleisteemalla ”Ilmastonmuutos metsässä”. Käsittelimme aihetta ilmasto- ja kasvillisuusmallien tuloksia ja hiilinielukeskustelua laajemmin. Kiinnitimme huomiota ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vuorovaikutuksiin, tulevaisuuden ennustamisen epävarmuustekijöihin, ihmisten ja metsien suhteisiin sekä ilmastonmuutoksen, luontokadon hillinnän ja puuntuotannon synergistisiin ratkaisuihin.
Metsätieteiden päivän aamupäivällä oli perinteisesti kaikille yhteinen kokous, jossa metsällisen ilmastonmuutostutkimuksen parhaat asiantuntijat tarkastelivat luonnon monimuotoisuutta ja metsänhoitoa muuttuvassa ilmastossa, ilmastonmuutoksen vaikutusta metsä- ja ympäristöpolitiikkaan sekä metsäbiotalouden tarjoamien ilmastoratkaisujen rajoja. Aamupäivän yhteiskokouksen puhujat olivat Liisa Kulmala (Ilmatieteen laitos), Saija Huuskonen (LUKE), Jussi Uusivuori (LUKE), Jyri Seppälä (SYKE) ja Antti Asikainen (LUKE).
Iltapäivällä Suomen Metsätieteellisen Seuran tieteenalakerhot järjestivät kuusi rinnakkaiskokousta, joissa ilmastonmuutosta käsiteltiin metsätieteiden eri osa-alojen näkökulmasta:
Hiilensidonnan ja monimuotoisuuden turvaamisen synergiset ratkaisut Suomen metsissä (Metsäbiologian kerho)
Yhteiskokouksen kaikki esitykset ja iltatilaisuus nauhoitettiin. Nauhoitteet ovat nyt katsottavissa Metsätieteiden päivän sivulla. Iltapäivän rinnakkaiskokousten esityksistä nauhoitettiin kaikki esitykset, joiden tallentamista puhuja ei kieltänyt. Rinnakkaiskokousten nauhoitteet löytyvät kokouksen omalta sivulta, jolle on linkki Metsätieteiden päivän pääsivulla. Kaikki nauhoitteet ovat esityskohtaisia.
__________
Recordings of the talks of the Forest Sciences’ Day “Climate change in forest” are on Society’s web site
The traditional Forest Sciences’ Day was organised on 25 October 2023. Our general topic was “Climate change in forests”. We went beyond the climate and vegetation model results and the discussion on forest carbon sinks. We payed attention to the interactions between climate change and biological diversity, to the uncertainties in predicting the future, to the human-forest relationships as well as to the synergistic solutions for mitigating climate change and biodiversity loss while producing timber.
In the morning, we had a plenary session, in which the best Finnish scientists of climate change spoke about the biological diversity and silviculture under the changing climate, effects of climate change on forest and environmental policy and the limits of forest bioeconomy in mitigating climate change. The speakers of the morning plenary session were Liisa Kulmala (Finnish Meteorological Institute), Saija Huuskonen (Natural Resources Institute Finland, LUKE), Jussi Uusivuori (LUKE), Jyri Seppälä (Finnish Environment Institute) and Antti Asikainen (LUKE)
The science clubs of the Finnish Society of Forest Science organised six parallel sessions in the afternoon. In these sessions, climate change was discussed from the viewpoints of several subdisciplines of forest sciences:
Synergistic solutions for enhancing carbon sequestration and safeguarding biodiversity in Finnish forests (Forest Biology Club)
All plenary talks and most parallel session talks were recorded. The recordings are now available on the web page of the Forest Sciences’ Day.
__________
Tiedeklubi ”Metsäkato Suomessa” 15.11.2023
Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) luotsaamat Tiedeklubit jatkuvat syksyllä 2023 Tiedekahvilassa (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki). Tiedeklubit kutsuvat tieteenystävät after workeille. Tapahtumiin on vapaa pääsy. Tieklubeissa kuullaan monipuolisia keskusteluja eri tieteenaloilta kerran kuussa keskiviikkoisin klo 17.00–18.00. Keskustelut äänitetään myös podcasteiksi, jotka julkaistaan klubien jälkeisinä päivinä Tiederadio-kanavalla SoundCloudissa ja Spotifyssa.
Suomen Metsätieteellinen Seura järjestää marraskuun Tiedeklubin 15.11.2023 teemalla ”Metsäkato Suomessa”.
Metsäkatoa Suomessa on pidetty historian ilmiönä. Kuitenkin Suomen metsäala pienenee edelleen, vuosien mittaan merkittävässä määrin. Mikä aiheuttaa nykyisen metsäkadon Suomessa? Uhkaako metsäkato hiilinielujamme? Mitkä ovat vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle? Millaisia sosiaalisia konflikteja metsäkato ja sen torjuminen aiheuttavat?
Metsäkadon syistä, seurauksista ja torjunnasta keskustelevat professori Lasse Peltonen Itä-Suomen yliopistosta ja tutkimusprofessori Artti Juutinen Luonnonvarakeskuksesta. Keskustelua juontaa yliopistotutkija Anna Lintunen Helsingin yliopistosta.
__________
Suomen Metsätieteellisen Seuran huomionosoitukset
Metsätieteiden päivän iltapäivän päätteeksi jaettiin Suomen Metsätieteellisen Seuran huomionosoitukset. Pronssisen Cajander -ansiomitalin ansiokkaasta toiminnasta metsätieteiden hyväksi saivat tutkimusprofessori Hannu Fritze Luonnonvarakeskuksesta, professori Miina Rautiainen Aalto-yliopistosta ja professori Pasi Puttonen Helsingin yliopistosta. Suomen Metsätieteellisen Seuran mitalin ansiokkaasta työstä Seuran tarkoitusperien ja toiminnan hyväksi sai MMT Timo Saksa.
__________
Honorary medals of the Finnish Society of Forest Science
The scientific recognitions of the Finnish Society of Forest Science were awarded in the afternoon plenary session of the Forest Sciences’ Day. The Bronze Cajander medal for excellent work in forest sciences was awarded to Research Professor Hannu Fritze, Natural Resources Institute Finland, professor Miina Rautiainen, Aalto University and professor Pasi Puttonen, University of Helsinki. The Medal of Finnish Society of Forest Science for excellent work for promoting the aims of the Society was awarded to Dr Timo Saksa.
__________
Uusia jäseniä / New members
Toivotamme uudet jäsenemme Kati Kiiskin, Antti Leinosen, Lauri Männistön, Bijaya Neupanen, Vesa-Pekka Parkatin, Mikko Niemen, Tanja Oksalan, Nora Schuurmanin, Virpi Stenmanin, Tiina Tonterin ja Pekka Virtasen tervetulleiksi ottamaan aktiivisesti osaa Seuran toimintaan.
We welcome our new members Kati Kiiski, Antti Leinonen, Lauri Männistö, Bijaya Neupane, Vesa-Pekka Parkatti, Mikko Niemi, Tanja Oksala, Nora Schuurman, Virpi Stenman, Tiina Tonteri and Pekka Virtanen to actively participate in the activities of our Society.
Tämän vuoden Metsätieteiden päivä järjestettiin keskiviikkona 25.10.2023 Helsingin yliopiston Viikin kampuksella. Yleisteemamme oli ”Ilmastonmuutos metsässä”. Käsittelimme aihetta ilmasto- ja kasvillisuusmallien tuloksia ja hiilinielukeskustelua laajemmin. Halusimme kiinnittää huomiota ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vuorovaikutuksiin, tulevaisuuden ennustamisen epävarmuustekijöihin, ihmisten ja metsien suhteisiin sekä ilmastonmuutoksen, luontokadon hillinnän ja puuntuotannon synergistisiin ratkaisuihin.
Metsätieteiden päivän aamupäivällä oli perinteisesti kaikille yhteinen kokous, jossa metsällisen ilmastonmuutostutkimuksen parhaat asiantuntijat tarkastelivat luonnon monimuotoisuutta ja metsänhoitoa muuttuvassa ilmastossa, ilmastonmuutoksen vaikutusta metsä- ja ympäristöpolitiikkaan ja metsäbiotalouden tarjoamien ilmastoratkaisujen rajoja. Aamupäivän yhteiskokouksen puhujat olivat Liisa Kulmala (Ilmatieteen laitos), Saija Huuskonen (LUKE), Jussi Uusivuori (LUKE), Jyri Seppälä (SYKE) ja Antti Asikainen (LUKE).
Iltapäivällä Suomen Metsätieteellisen Seuran tieteenalakerhot järjestivät kuusi rinnakkaiskokousta, joissa ilmastonmuutosta käsiteltiin metsätieteiden eri osa-alojen näkökulmasta:
Hiilensidonnan ja monimuotoisuuden turvaamisen synergiset ratkaisut Suomen metsissä (Metsäbiologian kerho)
Iltapäivän lopuksi jaettiin Suomen Metsätieteellisen Seuran huomionosoitukset ja esiteltiin Taksaattoriklubin innovaatiopalkinnon saaja.
Yhteiskokouksen kaikki esitykset ja iltatilaisuus nauhoitettiin. Nauhoitteet ovat nyt katsottavissa Metsätieteiden päivän sivulla. Iltapäivän rinnakkaiskokousten esityksistä nauhoitettiin kaikki esitykset, joiden tallentamista puhuja ei kieltänyt. Kaikki nauhoitteet ovat esityskohtaisia.
Seuramme kunniajäsen, professori Paavo Ylivakkuri (1914 – 2014) joutui pian jatkosodan alettua, elokuussa 1941, sotavangiksi. Väkivaltaisten kuulustelujen jälkeen hänet kuljetettiin vankeja täynnä olevassa junavaunussa tuntemattomaan. Liki kuukauden kestänyt junamatka taittui välillä ilman vettä ja ruokaa. Haavoittuneiden vammat mätänivät ja sairaat kuolivat. Pahinta oli kuitenkin jopa -52 asteen kylmyys. Paavo Yli-Vakkuri joutui olemaan neuvostoliittolaisella vankileirillä kolme vuotta. Kylmyys oli pahin seuralainen. Nälkäänsä hyvin kasvit tuntenut nuori metsänhoitaja löysi helpotusta metsästä. Kirjailija Ariela Säkkinen on kirjoittanut professori Yli-Vakkurin muistiinpanojen pohjalta kirjan hänen vankileirivuosistaan. Julkaisemme kustantajan luvalla metsäneuvos Jan Heinon kirjoittaman kirjan esipuheen.
Kirjailija Ariela Säkkinen kertoo kirjastaan Suomen metsäyhdistyksen järjestämillä Metsäpäivillä Hotelli Clarionissa (Tyynenmerenkatu 2, Helsinki) perjantaina 27.10.2023 klo 9.40. Tilaisuudessa kirjan voi ostaa kirjailijan signeeraamana hintaan 25 € (käteinen tai Mobilepay).
Metsäneuvos Jan heinon esipuhe Pahinta oli kylmyys -kirjaan
Ryhdyin opiskelemaan metsätieteitä 1967 Helsingin yliopistossa. Kuten monet muut sinä vuonna aloittaneista metsäylioppilaista valitsin pääaineekseni metsänhoitotieteen. Sitä opetti professori Paavo Yli-Vakkuri. Suoritin tutkintoni pääosin ruotsiksi, joten erilaiset kirjoitustyöt kävi läpi professori Gustaf Sirén. Laudaturtenttiä myöten Yli-Vakkuri oli kuitenkin se professori, jolle suoritin pääaineeseen liittyvät kokeet.
Muistan Yli-Vakkurin järjestelmällisenä ja rauhallisena opettajana, jota pidettiin myös lempeänä ja empaattisena. Hän saattoi esimerkiksi tarjota valmistumisen kynnyksellä olevalle opiskelijalle neuvoja ja tukea tulevan työpaikan hankkimisessa. Etenkin metsän uudistamiseen liittyvät kysymykset olivat tärkeällä sijalla opetuksessa. Hänen luentonsa olivat sopivassa määrin käytännönläheisiä, pohjautuen myös hänen omaan aikaisempaan työkokemukseensa.
Professorit kiinnostivat meitä opiskelijoita myös henkilöinä. Muutamat opettajat kertoivat avoimesti ja laajasti sotakokemuksistaan. Jossakin vaiheessa nelivuotisen opiskeluni aikana sain kuulla Yli-Vakkurin olleen pitkään sotavankina Neuvostoliitossa. Professori itse ei halunnut tuosta ajasta puhua, joten aiheen yllä leijui jonkinlainen salamyhkäisyyden verho. Kukaan ei tuntunut tietävän mitään yksityiskohtia arvostetun professorimme kohtalosta.
Yli-Vakkuri ei puhunut sotavankina olostaan meille opiskelijoille eikä myöskään metsänhoitotieteen laitoksen kollegoilleen. Mitään fyysisiä tai psyykkisiä karmeiden vankeusolojen ja kidutuksen aiheuttamia merkkejä hänessä ei useimpien opiskelijoiden mielestä ollut havaittavissa. Tosiasiassa hän kärsi mm. alituisesta selkäsärystä, ja joutui käyttämään leveää lantiovyötä kipujensa lievittämiseksi. Opiskelijakaverini Rolf Oinonen muistaa kuulleen tämän Paavolta, joka oli kertonut joutuneensa kantamaan raskaita tukkeja.
Muistan kuulleeni, että syötävien kasvien joukossa kallioimarteen juuret ja käenkaali olivat olleet Yli-Vakkurille merkityksellisiä henkensä pitimiksi. Samaan aikaan kanssani opiskellut Matti Hiltunen vahvistaa kasvitieteeseen liittyvän muistikuvani oikeaksi ja että eräs opiskelija kerran luennolla kysyi professorilta sotavankina olostaan. Siihen Yli-Vakkuri vastasi lyhyesti, että oli joutunut sotavangiksi, mutta selvinnyt hengissä, ei vähiten sen takia että oli hyvä kasvien tuntemus.
Professori Olavi Luukkanen työskenteli Paavo Yli-Vakkurin assistenttina jo keväällä 1967 ennen valmistumistaan ja muistaa, että vaikkei esimies puhunut sotavankeusajastaan, saattoi viittauksia siihen tulla aivan yllättäen. Kerran kun hän johti maastoretkeä Hyytiälässä ja eteen sattui silmujaan avaava metsälehmus, hän totesi, että nuo puhkeavat lehdet olivat kerran pelastaneet hänet nälkään nääntymiseltä.
Luukkanen piti assistentin huoneessaan kerran lasipurkissa lemmikkieläiminä kotisirkkoja. Ne juoksentelivat siellä vapaina hänen tehdessään Yli-Vakkurin kannustamiin perinnöllisyystieteen opintoihin kuuluvia laboratoriotöitään. Kun professori tuli assistentin huoneeseen ja kuuli kotisirkan ääntelyn hän melkein säikähti ja sanoi: ”Noinhan ne lauloivat vankileirin parakeissa”.
Luukkanen joutui, venäjän kielen taitoisena, toisinaan opastamaan Metsätalolle tulleita neuvostoliittolaisia tutkijavieraita. Metsänhoitotieteen laitoksella oli kuitenkin silloin professorin ovessa ilmoitus ”Ei ole tavattavissa”.
Muutama vuosi sitten Helsingin yliopiston alumnitilaisuudessa tapasin henkilön, jonka kanssa erään tauon aikana kehkeytyi keskustelu professori Paavo Yli-Vakkurista. Myös hänen sotavankeutensa tuli esille. Sain kuulla, että hän oli antanut vankiajan muistelmansa tallennettavaksi Kansallisarkistoon. Muistelmiin Yli-Vakkuri oli liittänyt ehdon, jonka mukaan niitä ei saanut luovuttaa kenellekään ennen hänen kuolemaansa. Hän kuoli satavuotiaana 2014, joten ehto ei enää ollut voimassa. Päätin ottaa selvää niiden sisällöstä.
Tilasin Kansallisarkiston avuliaan henkilökunnan avulla Yli-Vakkurin muistelma-asiakirjat. Saatuani dokumentit lukusaliin luin ne saman tien, näkemästäni järkyttyen. Tuntui käsittämättömältä, että minun opettajani oli voinut kestää sellaisia olosuhteita ja kohtelua, toipua, ja vapautuksen jälkeen palata normaaliin elämään! Lukemani perusteella syntyi heti ajatus, että nämä muistelmat olisi syytä saattaa laajemman piirin luettavaksi.
Ensimmäinen selvitettävä asia muistelmien mahdollisen laajaan levitykseen saattamiseksi oli Paavo Yli-Vakkurin omaisten suhtautuminen tällaiseen ideaan. Professoreiden Olavi Luukkasen ja Matti Leikolan avustuksella saamieni yhteystietojen kautta sain yhteyden professorin tyttäreen Mirja Yli-Vakkuriin. Hän tarkisti suvun kannan muistelmien kirjalliseksi hyödyntämiseksi ja antoi vihreätä valoa asiassa etenemiselle. Mahdollisen artikkelin julkaisufoorumin löytämisestä keskustelin yllä mainittujen henkilöiden lisäksi ylimetsänhoitaja Markku Rauhalahden ja kenraali evp. Kari Rimpin kanssa. Monien yhteydenottojen jälkeen löytyi halukas artikkelin kirjoittaja, veteraaniliittojen Kenttäpostia-lehden toimittaja Ariela Säkkinen. Hänen kanssaan muodostui nopeasti yhteinen näkemys siitä, että kyseessä on arvokas aineisto, joka ansaitsisi tulla koostetuksi kirjaksi.
Syntynyt kirja on monella tapaa merkityksellinen ja tarpeellinen sotahistoriateos. Se lisää tietoamme vangeiksi jääneistä suomalaisista ja heidän epäinhimillisestä kohtelusta. Se selittää myöskin osittain miksi tällaiset tarinat ovat jääneet kertomatta; Suomeen vapautetut ovat halunneet palata normaaliin siviilielämään jättäen traumaattiset kokemukset taakseen. Paavo Yli-Vakkurin opiskelijat, kollegat ja muut lukijat saavat kirjan myötä hämmästyttävää, tähän saakka salassa ollutta luettavaa.
Suomen Metsätieteellisen Seuran järjestämä hybridiseminaari
Aika: 22.8.2023, 13.00 – 16.00
Avoin tutkimusdata on tärkeä osa avointa tiedettä. Datan avoimuus tekee julkaistuista tutkimustuloksista todella toistettavia, arvokkaan datan uudelleenkäyttö alentaa tutkimuskuluja ja avointa dataa voidaan käyttää uudelleen aikasarja- ja meta-analyyseissä. Avoin data parantaa tutkimuksen laatua. Tämän takia monet tutkimusrahoittajat, mm. Euroopan Unioni, Suomen Akatemia ja tärkeimmät tutkimusta tukevat suomalaiset säätiöt, edellyttävät niiden rahoituksella tehdyn tutkimuksen datan avoimuutta. Yhä lisääntyvä määrä tiedelehtiä vaatii sen datan avaamista, johon niissä julkaistu tutkimus perustuu.
Suurin osa tutkimusrahoittajista ja tiedelehdistä vaatii datan avaamista FAIR-periaatteita noudattaen. FAIR-data on löydettävää (F), saavutettavaa (A), yhteensopivaa (I) ja uudelleen käytettävää (R). Mitä tämä merkitsee tutkimustyölle, alkaen suunnittelusta jatkuen aineiston keruun ja analyysin kautta julkaisemiseen? Suomen Metsätieteellinen Seura järjesti elokuussa 2023 puolen päivän hybridiseminaarin datan avaamisen FAIR-periaatteista. Iltapäivän aikana opimme kuinka datasta tehdään löydettävää, miten varmistetaan, että se on tutkijoiden saavutettavissa, mitä yhteensopivuus vaatii ja miten määritellä mikä data on uudelleen käytettävää ja siten pitkäaikaissäilytyksen arvoista. Ennen kaikkea opimme FAIR-avaamisen käytännön vaiheista.
Seminaaritallenteet on tarkoitettu kaikille metsä- ja ympäristötieteilijöille uravaiheesta riippumatta. Myös muiden alojen tutkijat, jotka haluavat oppia lisää tutkimusdata FAIR-avaamisesta, ovat tervetulleita katsomaan seminaarin nauhoitteet alla olevien linkkien kautta.
