Suomen Metsätieteellisen Seuran opinnäytetyöpalkinnot MMT Yu Tangille, MMM Anastasija Dmitrijevalle ja MMM Hanna Haapalalle

Suomen Metsätieteellisen Seuran jakaa vuosittain opinnäytetyöpalkintoja erinomaisista edellisen vuoden aikana hyväksytyistä metsätieteen tohtorin väitöskirjoista ja pro gradu -töistä. Palkintoesitykset tekevät Helsingin yliopiston metsätieteiden osasto ja Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto. Seura palkitsee esityksistä harkintansa mukaisen määrän opinnäytetöitä tai voi jättää palkinnot jakamatta.

Tyypillisesti väitöskirjapalkinnon on saanut vuosittain 1-2 vastaväitellyttä tohtoria ja pro gradu -palkinnon 1-3 maisteria. Vuoden 2024 palkinnot julkistettiin Seuran kevätkokouksessa 4.4.2024. Väitöskirjapalkinnon saaja piti työstään kevätkokousesitelmän, jonka nauhoite on ladattu katsottavaksi tälle sivulle.

Väitöskirjapalkinto

MMT Yu Tang, Helsingin yliopisto. Unravelling δ13C signal in Scots pine trees for climate change and tree physiology studies. https://doi.org/10.14214/df.335

Kevätkokousesitelmän nauhoite: https://us02web.zoom.us/rec/share/KXZRzj_I2Jigp06UEAXAvYBsv6V32FYFcFsifSTymSBzAgXmMOiu4n_ZR5iChDJK.Gk6R4rmYZNvqJ0fS?startTime=1712234928000
Passcode: 1fg7F8%d

MMT Yu Tangin väitöskirja ”Unravelling δ13C signal in Scots pine trees for climate change and tree physiology studies” on tehty Helsingin yliopistossa. Yu Tang tutkii väitöskirjassaan hiilen vakaiden isotooppien 12C/13C suhteen, eli δ13C-signaalin hyödyntämistä tarkasteltaessa puiden hiilen sidontaa yhteyttämistuotteiksi ja edelleen biomassaksi. Työ on ajankohtainen sillä se antaa avaimia puiden kasvun ja ilmastonmuutoksen välisen vuorovaikutuksen ymmärtämiseen. Tutkimus syventää ymmärrystämme siitä, miten ympäristön muutos näkyy puiden lehtien δ13C-signaalissa ja miten tämä signaali muuttuu puuaineen rakentuessa yhteytystuotteista. Tieto auttaa tulkitsemaan paremmin puiden eri osien δ13C-signaaleja sekä ymmärtämään, miten puut menestyvät ilmaston muuttuessa. Yu Tangin tutkimuksessa on käytetty monipuolisesti alan uusimpia työkaluja herkästi ympäristönmuutoksiin reagoivan δ13C-signaalin määrittämiseen sekä neulasista että puun lustoista. Työ on alallaan poikkeuksellisen korkeatasoinen, ja se on hyväksytty kiittävin arvosanoin.  Työn kokeellinen osa on kunnianhimoinen ja laaja, ja siinä on käytetty poikkeuksellisen montaa eri lähestymistapaa. Yu Tang on ensimmäinen kirjoittaja kolmessa kaikkiaan neljästä väitöskirjaan sisällytetystä osajulkaisusta. Väitöskirja on kirjoitettu hyvin, ja työssä saaduilla tuloksilla voidaan olettaa olevan merkittävä tieteellinen arvo.

Väitöskirja on julkaistu Suomen Metsätieteellisen Seuran, Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteisen väitöskirjasarjan Dissertationes Forestales numerossa 335.

Pro gradu -palkinnot

MMM Anastasija Dmitrijeva, Helsingin yliopisto. Barriers, drivers and opportunities to circular economy in wood construction in Finland. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202306273339

MMM Anastasija Dmitrijevan pro gradu -työ ”Barriers, drivers and opportunities to circular economy in wood construction in Finland” on tehty Helsingin yliopistossa. Anastasija Dmitrijevan opinnäytetyön oppiaine on metsäbiotalouden liiketoiminta ja politiikka. Tutkimuksessa tarkastellaan kiertotalouden haasteita ja mahdollisuuksia puurakennusalalla. Opinnäytetyön aineisto koostuu rakennusalalla toimivien tai siihen kiinteästi liittyvien ammattilaisten haastatteluista. Työ on ajankohtainen, sillä puumateriaalin käytön lisääminen vähentää rakennusalan hiilipäästöjä. Aiheensa ja ajankohtaisuutensa takia Anastasija Dmitrijevan työ on sekä tieteellisesti että yhteiskunnallisesti kiinnostava. Työssään hän käyttää alan kirjallisuutta monipuolisesti aiheen taustoittamiseen ja käytetyt menetelmät on esitetty kattavasti. Temaattisten haastatteluiden pohjalta Anastasija Dmitrijeva esittää, että puurakennusalalla kiertotalouden haasteita voitaisiin ratkoa kokonaisvaltaisemmalla lähestymistavalla, toimintatapojen yhtenäistämisellä ja nostaa esille välittävien toimijoiden, kuten materiaalikeskittymien hallinnoinnin merkittävän roolin muutoksen aikaansaamisessa. Työn esitystapa on kypsä ja sen kieliasu ja viimeistely on toteutettu erinomaisesti.

MMM Hanna Haapala, Itä-Suomen yliopisto. Metsäpinta-alan määrittäminen ICESat-2-satelliittilaserin avulla.

MMM Hanna Haapalan pro gradu -työ ”Metsäpinta-alan määrittäminen ICESat-2-satelliittilaserin avulla” on tehty Itä-Suomen Yliopistossa. Hanna Haapalan opinnäytetyön oppiaine on metsänarviointi ja metsäsuunnittelu. Tutkimuksessa tarkastellaan ICESat-2-satelliitin tuottamaa aineistoa. ICESat-2 on NASA:n jääpeitteen ja kasvillisuuden kartoitukseen tarkoitettu satelliitti. Sen toiminta perustuu avaruudesta tapahtuvaan lasermittaukseen, mikä aktiivisena kaukokartoitusmenetelmänä eroaa tavanomaisesti kasvillisuuden kartoitukseen käytetyistä passiivisista optisista satelliittisensoreista. Hanna Haapalan työ on alallaan hyvin ajankohtainen, koska tämän tyyppiset sensorit ovat tulossa laajempaan käyttöön globaaleissa seurannoissa. Hänen tutkimuksessaan on ennustettu puuston pituutta ja latvuspeittoa kahdella testialueella. Pituus ja latvuspeitto ovat yleisesti käytetyt kriteerit metsän määrittelyssä globaaleissa metsäkartoituksissa ja -seurannoissa. Opinnäytetyössä käytetty satelliittilaserdata mahdollistaa näiden tunnusten ennustamisen kaukokartoitusaineistosta suoremmin verrattuna optisten sensorien mittaamiin sävyarvoihin pohjautuviin ennusteisiin. Hanna Haapalan työ on maisterin opinnäytteeksi laaja ja perusteellinen, ja opinnäytetyö osoittaa kirjoittajan erittäin hyvää perehtyneisyyttä kaukokartoituspohjaisten metsäennusteiden ja niiden validoinnin metodiikkaan. Hänen työssään esitettyjä menetelmiä voidaan soveltaa karttamuotoisten metsänpeite-ennusteiden tuottamiseen yhteismitallisesti laajoille alueille. Hanna Haapala on opinnäytetyössään myös perehtynyt laajasti alan tutkimuskirjallisuuteen.