Paikka: Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampus, Borealis-rakennus (BOR101)
Aika: Torstai 21.11.2024 klo 17.00
Taksaattoriklubi järjestää työelämätapahtuman Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella 21. marraskuuta 2024. Tapahtumassa kuullaan yrityksissä tai tutkimuslaitoksissa työskentelevien taksaattoreiden uratarinoita. Tapahtuma on kohdennettu ensisijaisesti nykyisille ja tuleville metsänarvioimistieteen ja metsäsuunnittelun opiskelijoille. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 17. marraskuuta. Ilmoittautumislinkin ja lisätietoja löydät Taksaattoriklubin verkkosivuilta:
Suomen Metsätieteellisen Seuran perinteinen Metsätieteiden päivä järjestettiin tänä vuonna teemalla ”Puuntuotannon kestävyydestä metsäbiotalouden kestävyyteen” hybriditilaisuutena 23.10.2024. Metsätieteiden päivä on maamme tärkein metsäntutkijoiden, metsää ja metsätaloutta tutkivien ja tutkimustuloksista kiinnostuneiden metsätalousorganisaatioiden työntekijöiden kohtaaminen.
Vuoden 2024 Metsätieteiden päivä kuuluu Sivistyksen teemavuoden ohjelmistoon. Vuoden aikana sivistys tuodaan tähän päivään ja kaikkien arkeen. Suomen Metsätieteellinen Seura on mukana edistämässä metsäsivistystä ja jokaisenoikeutta metsätieteeseen.
Aamupäivän yhteiskokouksen teemat käsittelivät kestävyyden käsitteen monia ulottuvuuksia, vihreitä investointeja, metsien kehitysskenaarioiden luotettavuutta kestävyyden arvioinnissa, globaalin metsäteollisuusyrityksen puunhankinnan vastuullisuutta ja metsäbiotalouden siirtymän haasteita.
Iltapäivällä Suomen Metsätieteellisen Seuran tieteenalakerhot järjestivät kuusi rinnakkaiskokousta, joissa kestävyyttä käsiteltiin metsätieteiden eri osa-alojen näkökulmasta. Päivän lopuksi juhlistimme Suomen Metsätieteellisen Seuran 115 vuotta jatkunutta työtä metsätieteiden edistämiseksi.
Suomen Metsätieteellinen Seura jakoi Metsätieteiden päivän 23.10.2024 iltapäivän yhteiskokouksessa Seuran tieteelliset huomionosoitukset. Tilaisuus juhlisti samalla Seuran 115 vuotta jatkunutta työtä metsätieteiden hyväksi.
Hopeinen Cajander -ansiomitali erittäin ansiokkaasta toiminnasta metsätieteiden hyväksi
Emeritaprofessori Annikki Mäkelä, Helsingin yliopisto
Annikki Mäkelä on Helsingin yliopiston metsänhoidon emeritaprofessori. Hän on maailman johtavia prosessipohjaisen metsämallinnuksen kehittäjiä. Hän on kehittänyt prosessipohjaisia kasvumalleja sekä metsäekologian perustutkimuksen että käytännön metsänhoidon tarpeisiin. Annikki Mäkelän varhaiset tutkimukset yhteyttämisen ja haihdunnan optimoinnista lehtitasolla ja yksittäisen puun biomassan jakautumisesta ovat metsäpuiden ekofysiologian klassikoita. Myöhemmin hän laajensi mallinnustyönsä metsikkötasolle ja sen metsänhoidolliseen sovelluksiin sekä osallistui ekologis-ekonomisten metsämallien kehittelyyn. Hänen tutkimusartikkelinsa ovat laajasti siteerattuja: 37 artikkelia on saanut yli sata viittausta. Eläkkeelle jäätyään Annikki Mäkelä on jatkanut aktiivista tutkimustyötään. Hän on saanut pronssisen Cajander ‑ansiomitalin vuonna 2009.
Professori Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto
Heli Peltola toimii Itä-Suomen yliopistossa metsänhoitotieteen professorina. Hän on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu asiantuntija monitavoitteisen metsänhoidon ja prosessipohjaisen ekosysteemimallinnuksen kehittäjänä sekä pioneeri metsien tuulituhoriskien mallinnuksessa. Heli Peltolalla on erittäin merkittävät ansiot tieteellisessä julkaisutoiminnassa, yliopisto-opetuksessa ja tohtorikoulutuksessa. Hän on julkaissut yli 200 vertaisarvioitua julkaisua ja ohjannut 30 väitöskirjaa. Lisäksi hän on toiminut useissa tieteellisissä asiantuntijatehtävissä ja hänen tutkimuksensa on ollut yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Heli Peltola on Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 2018 ja hän on toiminut jäsenenä mm. Suomen akatemian toimikunnassa, Suomen ilmastopaneelissa ja metsänhoidon suositukset -johtoryhmässä. Tällä hetkellä Heli Peltola johtaa Akatemian UNITE-lippulaivaa, mikä on osoitus korkealaatuisesta tutkimuksesta ja laajasta taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Hän on saanut pronssisen Cajander ‑ansiomitalin vuonna 2014.
Emeritusprofessori Timo Pukkala, Itä-Suomen yliopisto
Itä-Suomen yliopiston metsätalouden suunnittelun emeritusprofessori Timo Pukkala on arvostettu suomalainen metsätieteilijä ja metsäsuunnittelun ja optimoinnin asiantuntija. Hänen tieteellinen julkaisutuotantonsa metsätalouden suunnittelun ja metsänhoidon alalta on kansainvälinen, laaja ja laadukas. Hän on yksi maailman viitatuimmista metsäntutkijoista. Timo Pukkalan tutkimustyö on keskittynyt erityisesti monikriteeriseen metsäsuunnitteluun ja optimointiin, ja hän on kehittänyt malleja, jotka huomioivat metsätalouden taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset näkökohdat. Hänet tunnetaan laajalti tutkimuksestaan ekosysteemipalveluiden, hiilensidonnan ja monimuotoisuuden alalla, ja hänen työnsä on edistänyt metsätalouden kestävien käytäntöjen kehitystä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Timo Pukkala on tehnyt yhteistyötä tutkijoiden, päätöksentekijöiden ja eri metsäalan organisaatioiden kanssa. Hän on osallistunut asiantuntijana keskusteluihin muun muassa metsien roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä ja ollut näkyvästi esillä tiedotusvälineissä. Timo Pukkala on aktiivinen myös metsän jatkuvan kasvatuksen puolestapuhuja. Hän on erityisen kiinnostunut tutkimustiedon soveltamisesta ja sen jakamisesta. Timo Pukkala on pidetty ja selkeäsanainen opettaja ja jatkokoulutettavien ohjaaja. Hänen oppikirjansa, kuten Metsäsuunnittelun perusteet (1994) ja Metsäsuunnittelun menetelmät (2007), ovat olleet keskeisiä metsätieteiden opetuksessa.
Professori Olli Tahvonen, Helsingin yliopisto
Olli Tahvonen on Helsingin yliopiston luonnonvaratalouden professori ja yksi alansa johtavista tutkijoista, erityisesti dynaamisten ekosysteemimallien ja metsäekonomian tutkimuksen saralla. Hänen tutkimuksissaan on keskeisessä roolissa on taloudellisten ja ekologisten mallien yhdistäminen luonnonvarojen kestävän käytön ja hallinnan kysymyksissä. Olli Tahvonen on tunnettu erityisesti monitieteellisestä lähestymistavastaan, jossa yhdistyvät ekologiset prosessit ja taloudelliset optimointiteoriat, mikä on avannut uusia näkökulmia sekä teoreettisessa että soveltavassa tutkimuksessa. Olli Tahvonen on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta kehittämällä dynaamisia malleja metsänhoidon ja riista- ja kalatalouden kestävään käyttöön ottaen huomioon biologiset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset näkökohdat. Hänen työnsä on laajasti siteerattu. Hänen panoksensa on ollut merkittävä sekä tieteellisen tiedon tuottajana että kouluttajana, ja hänen työnsä on vaikuttanut laajasti niin akateemisessa maailmassa kuin käytännön metsätaloudessa ja ympäristönsuojelussa. Olli Tahvosen osallistuminen lukuisiin tieteellisiin ja yhteiskunnallisiin foorumeihin niin kansallisesti kuin kansainvälisesti osoittaa hänen aktiivisen kiinnostuksen tutkimustiedon soveltamiseen ja jakamiseen.
Pronssinen Cajander -ansiomitali ansiokkaasta toiminnasta metsätieteiden hyväksi
Professori Teemu Hölttä, Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston professori Teemu Hölttä on arvostettu puiden ekofysiologian, erityisesti vesitalouden tutkija. Hän on koulutustaustaltaan fyysikko, joka siirtyi jo fysiikan väitöskirjassaan tutkimaan biologisten prosessien perusteita. Teemu Höltän runsas tieteellinen tuotanto auttaa ymmärtämään kuinka puiden kaasunvaihto ja rakenne sopeutuvat erilaisiin ympäristöihin ja sitä kautta myös ympäristömuutokseen. Hänen työnsä on laajasti siteerattu. Teemu Hölttä kansainvälisesti arvostetuimpia kasvibiologejamme. Oman tuotteliaan alkuperäistutkimuksen lisäksi Teemu Hölttää on pyydetty kirjoittamaan useita kommentteja puiden vesitalousartikkeleista arvostetuissa kasvibiologian tiedelehdissä. Hän on yksi “Centre for Excellence in Tree Biology” ‑hankkeen neljästä johtajasta.
Professori Kalle Kärhä, Itä-Suomen yliopisto
Kalle Kärhä toimii Itä-Suomen yliopiston metsäteknologian professorina, erityisalanaan metsätalouden operaatioiden ja logistiikan digitalisaatio. Hänen tutkimuksensa keskittyvät metsäteknologian käytännönläheisiin haasteisiin, joissa tutkimusaiheet nousevat suoraan puunhankinnan ajankohtaisista tarpeista ja kysymyksistä. Kalle Kärhä on merkittävästi edistänyt metsäteknologian alaa, erityisesti bioenergian hankinnan ja nuorten metsien puunkorjuun osalta, tuoden selkeyttä ja mittasuhteita näihin aiheisiin. Kalle Kärhän julkaisutoiminta ei rajoitu pelkästään tiedelehtiin, vaan hän kirjoittaa laajasti ammatillisille yhteisöille ja yleisölle. Suuri joukko yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita on hyötynyt hänen asiantuntevasta ohjauksestaan. Kalle Kärhän tämänhetkisiin tutkimusaiheisiin kuuluvat muun muassa kuljettajaa avustavien järjestelmien kehittäminen, uusien anturiteknologioiden hyödyntäminen metsäkoneissa ja puutavara-autoissa sekä metsäteollisuuden arvoketjujen energiatehokkuuden kasvattaminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.
Suomen Metsätieteellisen seuran mitali
Apulaisprofessori Tuomas Aakala, Itä-Suomen yliopisto
Tuomas Aakala on toiminut pitkään metsäbiologian kerhon toiminnassa sihteerinä, hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana ja hän on ollut aktiivisesti järjestämässä metsäbiologian kerhossa erilaisia tapahtumia, kuten ajankohtaisia seminaareja ja retkeilyjä.
Professori Teppo Hujala, Itä-Suomen yliopisto
Teppo Hujala on Itä-Suomen yliopiston metsätalouden ennakoinnin professori. Hän tutkii monitieteisesti metsäbiotalouteen liittyviä muutoksia esimerkiksi ohjauskeinoissa, liiketoimintamalleissa ja palveluissa ja opettaa tulevaisuusajattelua, ennakointimenetelmiä ja laadullista tutkimusta. Teppo Hujala on toiminut aktiivisesti IUFRO:n piirissä, etenkin small-scale forestry ‑työryhmässä. Hän toimi Suomen Metsätieteellisen Seuran toiminnantarkastajana vuosina 2014-2017 ja Metsätieteen aikakauskirjan päätoimittajana vuosina 2019-2023.
Suomen lajitietokeskus (laji.fi)
Luonnontieteellisessä keskusmuseossa toimiva Suomen lajitietokeskus saa Suomen Metsätieteellisen seuran mitalin tunnustuksena kansalaistieteen tukemisesta, Suomen luonnon monimuotoisuuden kartoittamisesta ja lajitiedon jakamisesta avoimena. Lajitietokeskuksen portaalissa, osoitteessa Laji.fi, kuka tahansa voi hakea kaikkea sitä tietoa, jota suomalaisista lajeista on digitaalisesti saatavilla, selata havaintoja suomalaisista lajitietokannoista sekä pitää kirjaa omista luontohavainnoistaan. Lajitietokeskuksen tietokannassa on jo lähes 53 000 000 havaintoa Suomen luonnosta. Tutkimuksen ja luontoharrastuksen lisäksi tietokantaa käytetään laajasti myös opetuksessa.
Suomen Metsätieteellisen Seuran jakaa vuosittain opinnäytetyöpalkintoja erinomaisista edellisen vuoden aikana hyväksytyistä metsätieteen tohtorin väitöskirjoista ja pro gradu -töistä. Palkintoesitykset tekevät Helsingin yliopiston metsätieteiden osasto ja Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto. Seura palkitsee esityksistä harkintansa mukaisen määrän opinnäytetöitä tai voi jättää palkinnot jakamatta.
Tyypillisesti väitöskirjapalkinnon on saanut vuosittain 1-2 vastaväitellyttä tohtoria ja pro gradu -palkinnon 1-3 maisteria. Vuoden 2024 palkinnot julkistettiin Seuran kevätkokouksessa 4.4.2024. Väitöskirjapalkinnon saaja piti työstään kevätkokousesitelmän, jonka nauhoite on ladattu katsottavaksi tälle sivulle.
Väitöskirjapalkinto
MMT Yu Tang, Helsingin yliopisto. Unravelling δ13C signal in Scots pine trees for climate change and tree physiology studies. https://doi.org/10.14214/df.335
MMT Yu Tangin väitöskirja ”Unravelling δ13C signal in Scots pine trees for climate change and tree physiology studies” on tehty Helsingin yliopistossa. Yu Tang tutkii väitöskirjassaan hiilen vakaiden isotooppien 12C/13C suhteen, eli δ13C-signaalin hyödyntämistä tarkasteltaessa puiden hiilen sidontaa yhteyttämistuotteiksi ja edelleen biomassaksi. Työ on ajankohtainen sillä se antaa avaimia puiden kasvun ja ilmastonmuutoksen välisen vuorovaikutuksen ymmärtämiseen. Tutkimus syventää ymmärrystämme siitä, miten ympäristön muutos näkyy puiden lehtien δ13C-signaalissa ja miten tämä signaali muuttuu puuaineen rakentuessa yhteytystuotteista. Tieto auttaa tulkitsemaan paremmin puiden eri osien δ13C-signaaleja sekä ymmärtämään, miten puut menestyvät ilmaston muuttuessa. Yu Tangin tutkimuksessa on käytetty monipuolisesti alan uusimpia työkaluja herkästi ympäristönmuutoksiin reagoivan δ13C-signaalin määrittämiseen sekä neulasista että puun lustoista. Työ on alallaan poikkeuksellisen korkeatasoinen, ja se on hyväksytty kiittävin arvosanoin. Työn kokeellinen osa on kunnianhimoinen ja laaja, ja siinä on käytetty poikkeuksellisen montaa eri lähestymistapaa. Yu Tang on ensimmäinen kirjoittaja kolmessa kaikkiaan neljästä väitöskirjaan sisällytetystä osajulkaisusta. Väitöskirja on kirjoitettu hyvin, ja työssä saaduilla tuloksilla voidaan olettaa olevan merkittävä tieteellinen arvo.
Väitöskirja on julkaistu Suomen Metsätieteellisen Seuran, Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteisen väitöskirjasarjan Dissertationes Forestales numerossa 335.
Pro gradu -palkinnot
MMM Anastasija Dmitrijeva, Helsingin yliopisto. Barriers, drivers and opportunities to circular economy in wood construction in Finland. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202306273339
MMM Anastasija Dmitrijevan pro gradu -työ ”Barriers, drivers and opportunities to circular economy in wood construction in Finland” on tehty Helsingin yliopistossa. Anastasija Dmitrijevan opinnäytetyön oppiaine on metsäbiotalouden liiketoiminta ja politiikka. Tutkimuksessa tarkastellaan kiertotalouden haasteita ja mahdollisuuksia puurakennusalalla. Opinnäytetyön aineisto koostuu rakennusalalla toimivien tai siihen kiinteästi liittyvien ammattilaisten haastatteluista. Työ on ajankohtainen, sillä puumateriaalin käytön lisääminen vähentää rakennusalan hiilipäästöjä. Aiheensa ja ajankohtaisuutensa takia Anastasija Dmitrijevan työ on sekä tieteellisesti että yhteiskunnallisesti kiinnostava. Työssään hän käyttää alan kirjallisuutta monipuolisesti aiheen taustoittamiseen ja käytetyt menetelmät on esitetty kattavasti. Temaattisten haastatteluiden pohjalta Anastasija Dmitrijeva esittää, että puurakennusalalla kiertotalouden haasteita voitaisiin ratkoa kokonaisvaltaisemmalla lähestymistavalla, toimintatapojen yhtenäistämisellä ja nostaa esille välittävien toimijoiden, kuten materiaalikeskittymien hallinnoinnin merkittävän roolin muutoksen aikaansaamisessa. Työn esitystapa on kypsä ja sen kieliasu ja viimeistely on toteutettu erinomaisesti.
MMM Hanna Haapala, Itä-Suomen yliopisto. Metsäpinta-alan määrittäminen ICESat-2-satelliittilaserin avulla.
MMM Hanna Haapalan pro gradu -työ ”Metsäpinta-alan määrittäminen ICESat-2-satelliittilaserin avulla” on tehty Itä-Suomen Yliopistossa. Hanna Haapalan opinnäytetyön oppiaine on metsänarviointi ja metsäsuunnittelu. Tutkimuksessa tarkastellaan ICESat-2-satelliitin tuottamaa aineistoa. ICESat-2 on NASA:n jääpeitteen ja kasvillisuuden kartoitukseen tarkoitettu satelliitti. Sen toiminta perustuu avaruudesta tapahtuvaan lasermittaukseen, mikä aktiivisena kaukokartoitusmenetelmänä eroaa tavanomaisesti kasvillisuuden kartoitukseen käytetyistä passiivisista optisista satelliittisensoreista. Hanna Haapalan työ on alallaan hyvin ajankohtainen, koska tämän tyyppiset sensorit ovat tulossa laajempaan käyttöön globaaleissa seurannoissa. Hänen tutkimuksessaan on ennustettu puuston pituutta ja latvuspeittoa kahdella testialueella. Pituus ja latvuspeitto ovat yleisesti käytetyt kriteerit metsän määrittelyssä globaaleissa metsäkartoituksissa ja -seurannoissa. Opinnäytetyössä käytetty satelliittilaserdata mahdollistaa näiden tunnusten ennustamisen kaukokartoitusaineistosta suoremmin verrattuna optisten sensorien mittaamiin sävyarvoihin pohjautuviin ennusteisiin. Hanna Haapalan työ on maisterin opinnäytteeksi laaja ja perusteellinen, ja opinnäytetyö osoittaa kirjoittajan erittäin hyvää perehtyneisyyttä kaukokartoituspohjaisten metsäennusteiden ja niiden validoinnin metodiikkaan. Hänen työssään esitettyjä menetelmiä voidaan soveltaa karttamuotoisten metsänpeite-ennusteiden tuottamiseen yhteismitallisesti laajoille alueille. Hanna Haapala on opinnäytetyössään myös perehtynyt laajasti alan tutkimuskirjallisuuteen.
Suomen Metsätieteellisen Seuran sääntömääräinen kevätkokous pidetään hybridikokouksena torstaina 4.4.2023 klo 15 alkaen. Kokous pidetään Tieteiden talon (Kirkkokatu 6, Helsinki) salissa 505. Osallistuminen Tieteiden talossa ei vaadi ilmoittautumista.
Etäyhteydellä osallistuvien on ilmoittauduttava viimeistään 27.3.2024:
Kaikille määräaikaan mennessä ilmoittautuneille lähetetään Zoom-linkki kalenterikutsuna.
Ohjelma
Kokouksen avaus
Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta.
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen.
Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen.
Vuoden 2023 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen
Vuoden 2023 tilinpäätöksen vahvistaminen
Vastuuvapaudesta päättäminen hallituksen jäsenille ja muille vastuuvelvollisille
Seuran opinnäytetyöpalkintojen julkistaminen
Seuran myöntämien apurahojen julkistaminen
Kevätkokousesitelmä; Seuran opinnäytetyöpalkinnon saaja
Kokouksen päättäminen.
Kakkukahvit apurahan ja opinnäytetyöpalkinnon saajien kunniaksi
Seuran äänivaltaiset jäsenet voivat ehdottaa kokouksen asialistalle päätösasioita lähettämällä kirjallisen ehdotuksen Seuran toiminnanjohtajalle viimeistään 21.3.2024 (pekka . nygren (ät) metsatiede . org). Keskusteluasioita voidaan esittää myöhemminkin, kuitenkin viimeistään kokouspaikalla kokouksen työjärjestyksen hyväksymisen yhteydessä.
Suomen Metsätieteellisen Seuran tieteenalakerhon, Metsäsuhdeklubin, neljäs toimintakausi käynnistyi uusiutuneella hallituksella. Kuluvan vuoden ohjelmassa on erityisesti metsään liittyviä taide- ja sivistysteemaisia tapahtumia. Viime vuonna klubin tapahtumiin osallistui yhteensä 174 henkilöä.
Toimintakaudella 2023 Metsäsuhdeklubi jatkoi yhteistyössä saksalaisen Friedrich Schillerin yliopiston kanssa kansainvälisiä ”Scientific Coffee Human-Forest Relationships” -verkkotapaamisia. Yhteensä neljässä tilaisuudessa alustivat metsäsuhdetutkijat Saksasta, Suomesta ja Virosta. Tilaisuuksiin osallistui 85 henkilöä.
Keväällä 2023 järjestettiin monitieteinen työpaja ”(Bio)diversity in forests” Jyväskylässä yhteistyössä JYU.Wisdom resurssiviisausyhteisön, Junior Research Group Mentalities in Flux (flumen) ja SOBIO verkoston kanssa. Kevätseminaariin osallistui 29 henkilöä eri yliopistoista ja tutkimuslaitoksista.
Hallituksessa erovuorossa olivat Harri Siiskonen sekä puheenjohtajana toiminut Jaana Laine. Uusiksi jäseniksi valittiin vuosikokouksessa KTT Annukka Näyhä, FT Esa Ruuskanen ja FM Kaisa Vainio. Puheenjohtajaksi valittiin hallituksesta Tuulikki Halla ja varapuheenjohtajaksi Karoliina Lummaa. Hallituksessa jatkavat Reetta Karhunkorva ja Kristiina Koskinen.
Uusien jäsenien myötä hallituksen kokoonpano laajeni Jyväskylän ja Oulun yliopistoihin. Näyhä työskentelee akatemiatutkijana Jyväskylän yliopistossa ja hänen tutkimusalaansa on erityisesti metsäsektorin kestävyysmuutokset. Ruuskanen toimii ympäristöhistorian ja humanistisen ympäristötutkimuksen yliopistotutkijana Oulun yliopistossa. Vainio on nuorempi tutkija Itä-Suomen yliopistossa ja viimeistelee väitöskirjaansa ihmisten puusuhteista.
Tapahtumateemoina taide ja sivistys
Toimintakaudella 2024 kansainvälisillä tutkijakahveilla esitelmöidään ja keskustellaan metsistä ja taiteesta. Yksi tapaamisista järjestetään kasvokkain osana kansainvälistä metsäpolitiikkatapaamista Helsingissä.
Metsäsuhdeklubin ja Metsäsuhdetutkimusverkoston tutkijoita osallistuu kansainvälisen metsätutkimusorganisaation IUFROn maailmankongressiin Tukholmassa. Tutkijat ovat järjestämässä mm. kahta sessiota, joissa teemoina ovat metsiin liittyvä hoiva sekä metsäsuhteiden tutkimus.
Metsäsuhdeklubi kutsuu kaikki ihmistieteellisestä metsiin liittyvästä tutkimuksesta kiinnostuneet mukaan toimintaan ja tapahtumiin. Metsäsuhdeklubi toimii tiiviissä yhteistyössä matalan kynnyksen avoimessa Metsäsuhdetutkimusverkostossa, jossa on mukana noin 100 henkilöä. Klubiin ja verkostoon voi liittyä lähettämällä sähköpostia puheenjohtajalle.
Metsäntutkimus on harvoin kurkottanut taiteellisiin suuntiin, mutta metsä on taiteessa usein toistuva aihe. Metsiä ja suhdettamme niihin pohditaan esimerkiksi museoissa, gallerioissa, tanssiesityksissä, elokuvafestivaaleilla ja teattereissa. Näiden teosten, esitysten ja tapahtumien kautta syntyy uudenlaista tietoa ja ymmärrystä metsistä.
Metsäsuhdeklubin ja metsäsuhdetutkimusverkoston kevätseminaari syventyy tänä vuonna taiteen ja taiteellisen tutkimuksen mahdollisuuksiin tuottaa uutta ymmärrystä metsistä – metsän toisin tietämistä. Mitä metsäaiheinen taide ja metsien taiteellinen tutkimus voivat tarjota tutkijoille, taiteilijoille ja yleisölle? Seminaarissa käsitellään mm. kysymyksiä metsien ymmärtämisestä, metsäaktivismista ja taiteen roolista ja merkityksestä metsäkeskustelussa. Ohjelma sisältää retken aarnialueelle sekä Luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsään.
x
Seminaarin aika ja paikka
Ma-ti 27.-28.5.2024
Seminaari järjestetään Metsämuseo Lustossa Punkaharjulla. Toukokuussa avautuva laaja Metsäsuhteiden maa -ydinnäyttely tarkastelee metsähistoriaa, -kulttuuria ja -suhteita kuuden näkökulman kautta ja tarjoaa myös mahdollisuuksia metsän sekä metsäsuhteiden taiteellisten esittämistapojen tarkastelemiseen ja pohdintoihin. Näyttely sisältää useita taiteellisia toteutuksia suomalaisilta nykytaiteilijoilta.
x
OHJELMA
Maanantai 27.5.2024
(Junayhteys idästä ja etelästä Luston junaseisakkeella klo 10.51)
12:15 – 12:30 toiminnanjohtaja Pekka Nygren:Suomen Metsätieteellisen Seuran tervehdys
12.30 – 13.30
tutkija, taiteilija Annette Arlander: Miettii mäntyjen kanssa – miten kohdata puu subjektina taiteellisen tutkimuksen kontekstissa
väitöskirjatutkija, kuraattori Satu Herrala: Taide haastaa metsäyhtiöiden vastuullisuusnarratiivit
* tauko 15min *
X
13.45 – 15.15
valokuvaaja Antti Hintsa: Kokemuksellinen metsäsuhde ja dokumentaarisuus
kuraattori Ulla Taipale: Periferia – taiteen yhteydet maisemaan ja tutkimukseen Hyytiälän metsäasemalla
tutkijatohtori, käsikirjoittaja Kristiina Koskinen: Metsän määritelmä (2024) ja toimijuuden hajauttaminen lyhytelokuvassa
* kahvitauko 30min *
X
15.45 – 16.15 keskustelu
16:15 – 16:30 kehittämisjohtaja, Lusto & museologian työelämäprofessori (JYU) Leena Paaskoski: Tutkimuksellinen museo
16.30 – 18.00 opastettu tutustuminen Luston uuteen Metsäsuhteiden maa -ydinnäyttelyyn sekä siellä oleviin taiteellisiin toteutuksiin
19.00 – 20.30 illanvietto ja illallinen Punkaharjulla (omakustanteinen)
X
Tiistai 28.5.2024
9.00 – 12.00 metsäretki Luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsään ja Kokonharjun aarnialueelle
12.00 – 13.00 lounas (omakustanteinen)
(Junayhteyksiä itään ja etelään lähtee Luston junaseisakkeelta klo 12:54 ja 15:54)
x
Osallistumismaksu
Esitelmät ja retkeily bussikuljetuksineen ovat osallistujille maksuttomia. Majoitus ja ruokailut ovat omakustanteisia.
Kulkuyhteydet Punkaharjulle
Lustoon pääsee julkisilla kulkuvälineillä, Luston junaseisake on vain noin 100 metrin päässä museon sisäänkäynnistä.
Majoitus
Punkaharjulla on useita majoitusvaihtoehtoja. Harjun Portti (2 km), Punkaharju Resort (2,5 km) ja Kruunupuisto (3 km) ovat lähimpänä Lustoa. Ne ja muita majoitusvaihtoehtoja on koottu Visit Punkaharjun sivulle: https://www.visitpunkaharju.fi/majoitus/
x
Lisätiedot
Kristiina Koskinen, etunimi.sukunimi(at)ulapland.fi
Reetta Karhunkorva, etunimi.sukunimi(at)lusto.fi
x
Seminaarin esiintyjät
Annette Arlander on taiteilija, tutkija ja opettaja, joka kuuluu suomalaisen performanssitaiteen uranuurtajiin ja taiteellisen tutkimuksen edelläkävijöihin. Arlander on useissa teoksissaan lähestynyt kasveja ja puita subjekteina, etsien keinoja toimia ja esiintyä puiden kaltaisten elämänmuotojen kanssa, joita yleensä pidämme täysin ‘toisina’. Aiheesta myös: Arlander, Annette 2022. Performing and Thinking with Trees, Art theoretical writings from the Academy of Fine Art 15, University of the Arts Helsinki.
Satu Herrala on väitöskirjatutkija ja kuraattori. Herralan ja Jussi Lehtosen vetämä taide- ja tutkimushanke Metsä geopolitiikan näyttämönä huipentui keväällä 2024 Suomen Kansallisteatterin suomalais–uruguaylaiseen Metsä Furiosa -näytelmään sekä siihen liittyvään yleisötapahtumaan. Hanke on pyrkinyt tuomaan esiin näkökulmia siitä, miten geopoliittiset voimat muuttavat elinkeinorakennetta, maisemaa, kulttuurisia käytäntöjä ja sosiaalisia suhteita eri mantereilla.
Antti Hintsa on eteläpohjalainen valokuvaaja ja metsänomistaja. Hänen työskentelylleen on tyypillistä dokumentaarisuus ja kokemuksellisuus; kuva on formaatti, joka mahdollistaa tavan tuoda esille moninaisia ääniä ja puhetapoja. Hintsan on toteuttamassa Kotini on metsä -projektia, joka kokoaa moniäänisesti ja laajasti metsän merkityksiä kirjan muotoon. Ääneen pääsevät metsurit, marjastajat, eräilijät, metsäkoneenkuljettajat, metsänomistajat, retkeilijät ja muut, joiden elämässä metsä on keskeisellä sijalla.
Ulla Taipale on kuraattori, joka punoo työssään yhteen taidetta, luontoa ja luonnontieteitä. Hän työskentelee kansainvälisesti taiteilijoiden, tutkijoiden ja luovien työryhmien kanssa. Vuodesta 2012 lähtien hän on johtanut Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen (INAR) Ilmastopyörre-taideohjelmaa. Hänellä on ympäristötekniikan insinöörin ja taiteen maisterin koulutus. Vuosina 2021-23 hän kuratoi pysyvän taidenäyttelyn Periferia – Metsätaiteellinen asema Hyytiälän metsäasemalla Pirkanmaalla.
Kristiina Koskinen on käsikirjoittaja ja tutkija. Koskisen tutkimushanke Metsän käsitteellinen kehkeytyminen (2023–2025) pohtii metsän käsitettä kokeellisen lyhytdokumentin avulla. Sen uusmaterialistinen teoriakehys tuottaa näkökulman alati kehkeytyvään ja erilaisten prosessien luonnehtimaan metsään. Koskisen väitöskirja Läpinäkyvä luontokäsitys – ekokriittisen elokuvatutkimuksen näkökulmia luontodokumenttien kerrontaan valittiin vuonna 2023 Lapin yliopiston vuoden väitöskirjaksi.
Leena Paaskoski on Luston kehittämisjohtaja ja museologian työelämäprofessori Jyväskylän yliopistossa. Paaskoski on kehittänyt yhteiskunnallisesti vaikuttavaa dynaamisen museon konseptia ja puhunut museoiden tutkimuksellisuuden puolesta. Hän on työskennellyt museoiden roolin vahvistamiseksi kestävyysmurroksessa ja ollut määrittelemässä myös metsäkulttuurisen kestävyyden käsitettä metsäalan käyttöön. Paaskoskella on pitkä kokemus työstä metsähistorian ja metsäkulttuurin parissa. Valtakunnallisen vastuumuseotoiminnan avulla hän haluaakin olla vahvistamassa rakentavaa yhteiskunnallista metsäkeskustelua ja laajempaa ajallista ymmärrystä metsäsuhteista.
x
Metsäsuhteiden maa -näyttely
Lusto on ollut suljettuna 4.9.2023 lähtien ja avautuu 17.5.2024 peruskorjattuna ja uudistettuna. Uusi Metsäsuhteiden maa -ydinnäyttely valottaa metsää ja metsäkulttuuria kuudesta näkökulmasta. Metsän luonto nostaa esiin metsän monimutkaisena ekosysteeminä, joka toimii ilman ihmistäkin. Vihreä kultatarkastelee metsää ihmisen raaka-ainevarastona. Voimavara kertoo metsän ihmisille tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista ja terveydestä, unohtamatta taloudellista tai metsien omaa hyvinvointia. Metsäläiset kuvaa metsän merkitystä suomalaisuuden ja identiteettien rakentamisessa. Kallisarvoinen metsä käynnistää arvokeskustelun. Mitä kaikkea metsä meille ja muille lajeille merkitsee? Savotta avaa metsään liittyvää työtä, metsäammatteja ja metsäalaa. Näyttely on elämyksellinen, vuorovaikutteinen ja monikanavainen. Se sisältää useita taiteellisia toteutuksia suomalaisilta taiteilijoilta. Näyttelyn päätukija on Suomen Kulttuurirahasto (Museovisio-rahoitus) ja näyttelyn suunnitteluun on osallistettu laajasti museon sidosryhmiä ja käyttäjiä.
Vuoden 2024 erikoisnäyttelynä Lustossa on kansainvälinen korutaiteen näyttely, jonka teemana on ”Into the Woods”. Näyttely esittelee laajasti kansainvälistä nykykorutaidetta. Näyttelyn järjestäjänä toimii Korutaideyhdistys ry.
Oppaana toimivat näyttelyn suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuneet Luston asiantuntijat.
x
Retkeily
Luonnonvarakeskuksen Punkaharjun tutkimusmetsä on perustettu vuonna 1924. Alueen vanhimmat metsänviljelykokeilut ovat 1840- ja 1870-luvuilta. Tutkimusmetsässä tutkitaan erityisesti ulkomaisten puulajien viljelyä ja kasvatusta, havupuiden alkuperiä, ilmastonmuutoksen vaikutusta puihin ja metsäpuiden geneettistä monimuotoisuutta. Alueella sijaitsee myös Suomen ensimmäinen geenireservimetsä (mänty, perustettu 1992) sekä myöhemmin perustetut lehmuksen ja vaahteran geenireservimetsät. Tutkimusmetsän yhteydessä on myös 1930-luvulla perustettu puulajipuisto. Pääsemme kurkistamaan myös tutkimusmetsässä sijaitsevaan luonnontilaiseen Kokonharjun aarnialueeseen. Maastossa liikutaan kävellen noin pari tuntia.
Oppaana toimii Luston asiantuntija, amanuenssi FM, mti Marko Rikala.
X
Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan metsistä Punkaharjun kevääseen!
Suomen Metsätieteellinen seura osallistui Tieteiden yöhön 25.1.2024 järjestämällä Tieteiden talolla työpajan, jonka aiheena oli ”Uudet työkalut monitavoitteisessa metsänhoidossa”. Työpajan osallistujat saivat kokeilla kahta erilaista simulaattoria. Työpajassa olivat asiantuntijoina suometsätieteen professori Annamari Laurén ja metsänhoitotieteen apulaisprofessori Marjo Palviainen Helsingin yliopistosta sekä tutkimusprofessori Lauri Mehtätalo Luonnonvarakeskuksesta.
Työpajan vetäjät Lauri Mehtätalo (oik), Marjo Palviainen ja Annamari Laurén opastamassa työpajan osallistujia monitavoitteisen metsänhoidon työkalujen käytössä.
Osallistujat tarkastelivat Suosimulaattorin avulla, miten muutokset lämpötilassa ja sademäärässä vaikuttavat ojitetuilla turvemailla puuston kasvuun, hiilitaseisiin ja vesistöihin kohdistuvaan ravinnekuormitukseen. Seuraavassa vaiheessa osallistujat selvittivät, voidaanko ilmastonmuutoksen haittavaikutuksia lieventää tai torjua ojien syvyyttä muuttamalla tai tuhkalannoituksella. Toisen simulaattorin avulla osallistujat arvioivat metsien pitkän aikavälin hakkuumahdollisuuksia ja erilaisten hakkuustrategioiden vaikutusta metsien kasvuun ja hiilinieluihin maakunta- ja kasvupaikkatasolla.
Tieteiden yö on tieteen oma kaupunkitapahtuma Helsingissä. Vuosittain tammikuussa järjestettävää tapahtumaa vietetään seuraavan kerran torstaina 9.1.2025 osana vuoden 2025 Tieteen päivien ohjelmaa. Kirjava ohjelmanjärjestäjien joukko takaa sen, että illan ja yön aikana päästään nauttimaan niin mukaansatempaavista luennoista kuin oivaltamisesta itse tekemällä. Kaikkiin Tieteiden yön tapahtumiin on vapaa pääsy!
Download the printable information letter as a PDF file.
Tässä tiedotteessa / Contents of the information letter:
Seuran apurahat ovat haettavissa 22.1.-16.2.2024
Application of grants of the Finnish Society of Forest Science is open from 22 January through 16 February 2024
Syyskokouksen 30.11.2023 päätöksiä
Decisions of the Autumn Meeting on 30 November 2023
Datan ja analyyttisten menetelmien uudet avoimuusvaatimukset Seuran tiedelehdissä
New data and code openness guidelines in the journals of our Society
Seuran työpaja ”Uudet työkalut Monitavoitteisessa metsänhoidossa” Tieteiden yössä 25.1.2024
Metsäbiologian kerhon vuosikokous ja seminaari 23.1.2024
Metsäsuhdeklubin vuosikokous 7.2.2024 / Annual meeting and virtual coffee of the Human-Forest Relationships Research Club
Metsänhoitoklubin vuosikokous ja seminaari 13.2.2024
Ennakkotieto: Metsätieteiden päivä järjestetään 23.10.2024 Helsingin yliopiston Viikin kampuksella / Preliminary information: Forest Sciences’ Day on 23 October 2024 in Viikki Campus of the University of Helsinki
Uusia jäseniä / New members
__________
Seuran apurahat ovat haettavissa 22.1.-16.2.2024
Suomen Metsätieteellinen Seura toimii Suomen metsätieteellisen tutkimustyön hyväksi. Tarkoituksen toteuttamiseksi Seura myöntää hallinnassaan olevien rahastojen tuotoista apurahoja metsätiedettä edistäviin tarkoituksiin: tutkimusapurahoja, matka-apurahoja, apurahoja muuhun kansainväliseen toimintaan, kieliopintoihin ja muihin metsätiedettä edistäviin toimintoihin.
Apurahojen haku alkaa 22.1.2024 ja päättyy 16.2.2024 klo 16.00. Hae apurahaa uudistetulla sähköisellä apurahahakujärjestelmällä. Linkki järjestelmään aktivoituu hakuajan alkaessa:
Ennen hakemuksen laatimista pyydämme sinua lukemaan huolellisesti Seuran verkkosivulta löytyvät apurahaohjeet. Kiinnitä erityisesti huomiota siihen, että tutkimusapurahan tutkimussuunnitelma on nyt kirjoitettava apurahalomakkeelle ohjeiden mukaan jäsenneltynä. Katso: https://metsatiede.org/apurahat/
Päätös apurahoista tehdään maaliskuun puolivälissä. Ilmoitamme myönnetyistä apurahoista hakijoille henkilökohtaisesti. Julkistamme apurahat Suomen Metsätieteellisen Seuran kevätkokouksessa 4.4.2024. Voit aloittaa apurahan käytön aikaisintaan 1.5.2024.
Ukrainalaisia metsäntutkijoita, jotka työskentelevät suomalaisessa tutkimusorganisaatiossa tai ovat tohtoriopiskelijoita suomalaisessa yliopistossa rohkaistaan hakemaan apurahaa.
IUFRO-apurahoja haetaan suoraan Metsämiesten säätiöltä
Suomen Metsätieteellisen Seuran yhteistyö Metsämiesten Säätiön kanssa IUFRO-toimintaan myönnettävien apurahojen arvioinnissa on loppunut. Kaikkia apurahoja IUFRO-toimintaan haetaan suoraan Metsämiesten säätiön apurahahakuaikaan 1.12.2023 – 31.1.2024:
Järjestimme apurahan hakemisesta webinaarin 18.1.2023. Esittelimme lyhyesti tärkeimmät ohjeet apurahan hakijalle, jonka jälkeen osallistujat esittivät kysymyksiä. Webinaarin kieli oli englanti. Voit katsoa webinaarinauhoitteen tällä linkillä. Passcode: YhiYV7x=
__________
Application of grants of the Finnish Society of Forest Science is open from 22 January through 16 February 2024
Finnish Society of Forest Science promotes forest research in Finland. As a means to reach this goal, the Society awards grants for research, travel that supports research or post-graduate studies, other international activities, language studies, and other purposes that advance forest sciences.
The application for the grants will open on 22 January and close on 16 February 2024 at 16:00. The applications will be submitted using the new electronic grant application system. Link to system will be activated at the opening of the application period: https://metsatieteellinenseura.apurahat.net/login.aspx?lcid=1033
We kindly request you to read carefully the grant instructions on the web site of the Finnish Society of Forest Science. Please, note that the research plan for a research grant application must be written in the application form following the format given in the instructions. Check the instructions: https://metsatiede.org/en/grants/
Decision on the grants will be made by mid-March. We will notify grantees personally. We will publish the grants in the Spring meeting of the Finnish Society of Forest Science on 4 April 2024. You may start using your grant from 1 May 2024.
Ukrainian forest scientist affiliated to a Finnish research organisation or pursuing doctoral studies in a Finnish university are encouraged to apply.
Apply for a IUFRO grant directly from Metsämiesten säätiö
The cooperation of the Finnish Society of Forest Science with the foundation Metsämiesten säätiö on grants for IUFRO activities has ended. All application for grants for IUFRO activities must be made directly to Metsämiesten säätiö. The foundation receives applications from 1 December 2023 through 31 January 2024 (instructions in Finnish):
We organised a webinar on applying a grant from our Society on 18 January 2023. We gave first a short presentation on the most important instructions for applicants and thereafter the participants made questions. The webinar language was English. Use this link to watch the recording. Passcode: YhiYV7x=
__________
Syyskokouksen 30.11.2023 päätöksiä
Seuran syyskokous pidettiin 30.11.2023 Tieteiden talossa. Myös etäosallistuminen oli mahdollista. Kokouksessa hyväksyttiin Seuran toimintasuunnitelma ja talousarvio 2024. Jäsenmaksut pysyvät ennallaan: 50 € vuosi varsinaisilta henkilöjäseniltä ja 800 € vuosi kannattajajäseniltä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen apulaisprofessori Marjo Palviainen (Helsingin yliopisto) ja varapuheenjohtajaksi uudelleen tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen (Luonnonvarakeskus). Erovuoroinen hallituksen jäsen erikoistutkija Heikki Ovaskainen (Metsäteho oy) valittiin uudestaan kaudelle 2024 – 2026 ja uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin yliopistotutkija Virpi Virjamo (Itä-Suomen yliopisto) samalle toimikaudelle.
_________
Decisions of the Autumn Meeting on 30 November 2023
The Autumn Meeting of our Society was organised on 30 November 2023 in the House of Sciences and Letters (Tieteiden talo). Remote participation was also possible. The meeting accepted the Plan of Activities and the budget 2024. The membership fee for ordinary members will remain at 50 € and supporting members’ fee will be 800 €. Assistant Professor Marjo Palviainen (University of Helsinki) was re-elected as the Chair of the Board and Research Professor Liisa Tyrväinen (Natural Resources Institute Finland) was re-elected as the Vice-Chair of the Board. Dr Heikki Ovaskainen (Metsäteho Ltd.) was re-elected as a Board Member for 2024 – 2026 and Dr Virpi Virjamo (University of Eastern Finland) was elected as a new Board Member for the same period.
__________
Datan ja analyyttisten menetelmien uudet avoimuusvaatimukset Seuran tiedelehdissä
Tutkimusdata ja laskentakoodit, joita käytetään sen analysoimiseen, ovat tärkeitä tutkimuksen tuotoksia. Vain avoin data tekee tutkimuksen todella toistettavaksi. Tiettyä tutkimusongelmaa varten kerätty data saattaa myöhemmin saada uutta arvoa esim. aikasarjan osana tai muutoksen vertailukohtana. Uudet analyyttiset menetelmät saattavat auttaa löytämään datasta ilmiöitä, jotka jäivät alun perin peittoon. Tietyn tutkimusalan data kerääntyminen tekee jopa globaalit meta-analyysit mahdollisiksi. Avoin data avaa myös uusia yhteistyömahdollisuuksia tutkijoille, tutkimusryhmille ja organisaatioille. Tämän takia datan avaaminen ja sen huolellinen kuvaaminen eli metadata edistävät tiedettä. Alkaen 1.2.2024 Seuran tiedelehdet Silva Fennica ja Metsätieteen aikakauskirja vaativat, että sarjaan vertaisarvioitavaksi lähetettävien käsikirjoitusten taustalla olevan tutkimusdatan ja analyysikoodien on oltava avoimia.
Data on avattava FAIR-periaatteen mukaan eli sen on oltava löydettävää (findable, F), saavutettavaa (accessible, A), yhteensopivaa (interoperable, I) ja toistettavaa (reproducible, R).
Lehtiin lähetettävien vertaisarvioitavien käsikirjoitusten tutkimusdatan sekä tutkimusdatan metatietojen ja sen analysoimiseen käytettyjen koodien on oltava avoimia ja talletettuna luotettavaan data-arkistoon. Myös kaikkien käsikirjoituksen kuvien takana olevan datan on oltava avointa. Raakadatan avaamista emme vaadi, mutta raakadatan metatietojen on oltava avoimia ja talletettuna luotettavaan arkistoon. Myös koodi(e)n, jonka avulla raakadata on käsitelty artikkelin pohjana olevan tutkimusdatan muotoon, on oltava avoin. Kirjoittajien, joilla on mielestään perusteltu syy jättää data avaamatta, on sovittava poikkeuksesta etukäteen lehden päätoimittajan tai toimitussihteerin kanssa poikkeuksesta. Metatiedon on oltava avoin, vaikka data jota se kuvailee, olisikin avaamatta.
New data and code openness guidelines in the journals of our Society
Research data and computer codes used for analysing them are important products of scientific research. Open data make the full evaluation of research results possible. Only open data make a study really reproducible. Value of the data collected for solving a particular research problem may gain new value over time e.g., as a part of a time series, as a comparison point for analysing changes or as a part of the cultural heritage. New analytical methods may reveal phenomena that the original data analysis missed. Accumulation of data on a particular field like genomics makes global reanalyses possible. Open data offer also new cooperation possibilities for scientists, research groups and organisations. All this calls for data openness and reliable description, or metadata, of it. Based on these considerations, journals of our Society, Silva Fennica and Metsätieteen aikakauskirja, request that data and analytical codes, on which manuscripts submitted to these journals are based, must be opened. This request concerns manuscripts that will be submitted to peer-review on or after 1 February 2024.
Data will be requested to be opened following the FAIR principles, which guide the data to be opened so that they are Findable, Accessible, Interoperable and Reusable.
Metadata of your research data set must be unconditionally open even when the data set itself is not. Computer code(s) used for analyses documented in the manuscript must also be open. The journals do not request opening of your raw data, yet we encourage opening them. However, metadata of the raw data must be open, as well as the access to code that you used for processing your research data from the raw data. If you feel that you have justified reasons for not opening your research data, you must agree on the exception before submission with the Editor-in-Chief or the Managing Editor.
Seuran työpaja ”Uudet työkalut Monitavoitteisessa metsänhoidossa” Tieteiden yössä 25.1.2024
Tieteiden yö on tieteen oma kaupunkitapahtuma Helsingissä. Vuosittain tammikuussa järjestettävää tapahtumaa vietetään seuraavan kerran torstaina 25.1.2024. Seura osallistuu tapahtumaan järjestämällä työpajan monitavoitteisen metsänhoidon työkaluista Tieteiden talon salissa 208 klo 17.00 – 18.30.
Metsien hoitoon ja käyttöön liittyy useita tavoitteita: metsien pitäisi tuottaa samanaikaisesti riittävästi puuta metsäteollisuuden tarpeisiin sekä tuloja metsänomistajille, mutta myös toimia hiilinieluna ja hillitä ilmastonmuutosta. Lisäksi metsien hoidossa pitäisi huomioida ympäristönäkökohdat, esimerkiksi minimoida vesistökuormitus. Miten metsien hoidon ja käytön ristiriitaisia tavoitteita voidaan sovittaa yhteen?
Työpajassa pääset itse kokeilemaan asiantuntijoiden opastuksella uusia työkaluja, joita voidaan käyttää päätöksenteon tukena ja keskustella monitavoitteisesta metsänhoidosta. Työpaja tarjoaa mahdollisuuden oivaltaa, miten metsien hoitoa ja käyttöä voi suunnitella eri tavoitteet huomioiden ja millaisia kompromisseja se saattaa edellyttää.
The Night of Science is a block party for science and research. It is celebrated annually in Helsinki. The next event takes place on Thursday the 25 January 2024. Our Society participates in the event by organising a workshop on new tools for multipurpose forest management in the House of Sciences and Letters (Tieteiden talo), Room 208, from 17:00 through 18:30. The main language will be Finnish but English may be used as needed.
__________
Metsäbiologian kerhon vuosikokous ja seminaari 23.1.2024
Metsäbiologian kerhon vuosikokous ja sen yhteydessä järjestettävä vuosikokousseminaari pidetään tiistaina 23.1.2024 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki). Vuosikokousseminaarin aiheena on suometsien monimuotoisuus. Tilaisuus alkaa klo 16.30 seminaariesitelmillä, joita seuraa vuosikokous klo 19.00 alkaen.
Tarjoilujen varaamiseksi tilaisuuteen tulee ilmoittautua viimeistään torstaina 18.1.2024 tällä lomakkeella. Tilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteyden välityksellä. Osallistumislinkki toimitetaan ilmoittautuneille myöhemmin sähköpostitse.
Seminaariohjelma
16.30–16.50
Puustoisten soiden kasvillisuudesta luonnontilaisilla, ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla
Kari Minkkinen (Helsingin yliopisto)
16.50–17.10
Suometsät elävistä ja kuolleista puista riippuvaisen lajiston elinympäristönä
EU:n biodiversiteettistrategia ja tavoitteet puustoisille soille – kustannusvaikuttavuuden ja järkevien kompromissien tunnistaminen
Santtu Karaksela (Metsähallitus)
18.10–18.30
Metsäiset kausikosteikot, niiden esiintyminen ja lajisto
Petri Nummi (Helsingin yliopisto)
18.30–19.00
KESKUSTELU
Annual meeting and seminar of the Forest Biology Club will be organised on Tuesday 23 January 2024 in the House of Sciences and Letters (Tieteiden talo). The event will be in Finnish. The seminar will be from 16:30 through 19:00 and the annual meeting from 19:00 through 20:00. Preregistration is required at latest on 18 January using the link given above the seminar programme.
__________
Metsäsuhdeklubin vuosikokous ja virtuaalikahvit 7.2.2024
Annual meeting and virtual coffee of the Human-Forest Relationships Research Club
Metsäsuhdeklubin seuraavat virtuaaliset tiedekahvit (englanniksi) ja vuosikokous järjestetään etänä 7.2.2024 klo 14.00 ‑ 18.00. Tilaisuus alkaa tiedekahveilla 14.00 ‑ 16.00. Ulla Taipale, Institute for Atmospheric and Earth System Research (INAR), Helsingin yliopisto, alustaa aiheesta: ”Periferia – A Permanent Art Exhibition in the Midst of the Boreal Forest. The Connection of the Arts to the Landscape and the Research of the University Forest Station.” Vuosikokouksessa klo 16.00 ‑ 18.00 käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Ohjelma löytyy Metsäsuhdeklubin sivustolta.
Tilaisuuteen on pyydettävä Zoom-linkki etukäteen sähköpostitse osoitteesta tuulikki.halla () uef.fi.
Next virtual coffee (in English) and the annual meeting of the Human-Forest Relationships Research Club will be organised remotely on 7 February 2024 from 14:00 through 18:00. The event will begin with the 2-hour virtual coffee. Ulla Taipale, Institute for Atmospheric and Earth System Research (INAR), University of Helsinki, will speak about “Periferia – A Permanent Art Exhibition in the Midst of the Boreal Forest. The Connection of the Arts to the Landscape and the Research of the University Forest Station.” The annual meeting will be mainly in Finnish.
Preregistration is required. E-mail to tuulikki.halla () uef.fi for asking the Zoom link.
__________
Metsänhoitoklubin vuosikokous ja seminaari 13.2.2024
Metsänhoitoklubin vuosikokous ja -seminaari järjestetään 13.2. klo 12-16 Tieteiden talon salissa 505 Helsingissä. Seminaarin aihe on Miten metsänjalostuksella edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista.
Vuosikokoukseen ja seminaariin voi osallistua paikalla tai etänä. Ilmoittautuminen avautuu ensi viikolla ja linkki tulee Metsänhoitoklubin sivulle. Vuosikokous pidetään klo 12.00 – 13.00 ja siinä käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Seminaarissa tarkastella lyhyiden esitysten ja keskustelun kautta miten metsänjalostuksella voidaan edistää metsien ilmastonmuutokseen sopeutumista.
13.20-13.40 Metsänjalostuksen menetelmät. Matti Haapanen, Luke. Esimerkkinä rauduskoivun uusien siemenviljelysten perustamisen
13.40-14.00 Somaattisen embryogeneesin (SE) kehittäminen kuusen kloonitaimien tuotantoon ja metsänjalostuksen käyttöön. Mikko Tikkinen, Luke. Etäesitys.
Tauko – kahvitarjoilu
14.20-14.45 Jalostetun metsänviljelyaineiston geneettinen monimuotoisuus. Tanja Pyhäjärvi, Helsingin yliopisto.
14.45-15.05 Puiden mukautuminen ja sopeutuminen – mitä kokeet ja mallinnus kertovat puiden vuosirytmin vasteista ilmastonmuutokseen. Heikki Hänninen, Hangzhoun yliopisto.
15.20-15.45 Yleiskeskustelu ja seminaarin päättäminen
Annual meeting and seminar of the Silviculture Club will be organised on Tuesday 13 February 2024 in the House of Sciences and Letters (Tieteiden talo). The event will be in Finnish. The seminar will be from 13:00 through 15:45 and the annual meeting from 12:00 through 13:00. Preregistration is required through a link that will open next week on the page of the Silviculture Club.
__________
Ennakkotieto: Metsätieteiden päivä järjestetään 23.10.2024 Helsingin yliopiston Viikin kampuksella
Preliminary information: Forest Sciences’ Day on 23 October 2024 in Viikki Campus of the University of Helsinki
Tämän vuoden Metsätieteiden päivä järjestetään Helsingin yliopiston Viikin kampuksella keskiviikkona 23.10.2024. Merkitse koko päivä kalenteriisi. Tuttuun tapaan aamupäivällä on kaikille yhteinen kokous ja iltapäivällä Seuran tieteenalakerhot järjestävät kuusi rinnakkaiskokousta. Iltapäivän lopuksi kokoonnumme yhteen Seuran 115-vuotispäivien merkeissä ja nautimme buffetin antimista.
The Forest Sciences’ Day will be organised on Wednesday 23 October 2024 in the Viikki Campus of the University of Helsinki. Mark whole day in your calendar! In the morning, we will have a plenary session and in the afternoon, the science clubs of our Society will organise six parallel sessions. By the end of the afternoon, we all will gather to celebrate the 115th anniversary of our Society. The day ends with the traditional buffet.
__________
Uusia jäseniä
New members
Toivotamme uudet jäsenemme Andras Balazsin, Kati Kiisken, Atte Koskivaaran, Antti Leinosen, Mikko Niemen, Tanja Oksalan, Nora Schuurmanin, Virpi Stenmanin, Tiina Tonterin, Virpi Virjamon ja Pekka Virtasen tervetulleiksi ottamaan aktiivisesti osaa Seuran toimintaan.
We welcome our new members Andras Balazs, Kati Kiiski, Atte Koskivaara, Antti Leinonen, Mikko Niemi, Tanja Oksala, Nora Schuurman, Virpi Stenman, Tiina Tonteri, Virpi Virjamo and Pekka Virtanen to actively participate in the activities of our Society.
