Suomen Metsätieteellinen Seura jakaa vuosittain opinnäytetyöpalkintoja erinomaisista edellisen vuoden aikana hyväksytyistä metsätieteen tohtorin väitöskirjoista ja maisterintutkielmista. Palkintoesitykset tekevät Helsingin yliopiston metsätieteiden osasto ja Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto. Seura palkitsee esityksistä harkintansa mukaisen määrän opinnäytetöitä tai voi jättää palkinnot jakamatta.
Tyypillisesti väitöskirjapalkinnon on saanut vuosittain 1-2 vastaväitellyttä tohtoria ja maisterintutkielmapalkinnon 1-3 maisteria. Vuoden 2026 palkinnot julkistettiin Seuran kevätkokouksessa 13.4.2026. Väitöskirjapalkintoja myönnettiin yksi ja maisterintutkielmapalkintoja kolme. Väitöskirjapalkinnosta kuultiin kevätkokouksessa esitelmä.
Väitöskirjapalkinto
MMT Heli Kymäläinen, Itä-Suomen yliopisto, Well-being and productivity of forest machine operators – ergonomic support measures, https://doi.org/10.14214/df.370
Väitöskirja käsittelee suomalaisten metsäkoneenkuljettajien työkykyä, työn tuottavuutta ja näitä parantavien ergonomisten ratkaisujen mahdollisuuksia. Aiheeltaan työ oli virkistävällä tavalla tavanomaisesta poikkeava. Siinä yhdistetään eri aineistoja tutkimusaiheen kannalta osuvasti ja hyödynnetään myös älykello- ja hakkuukonedatan seuranta-aineistoa. Väitöskirja antaa puunkorjuun käytännön toimintaympäristössä toteuttamiskelpoisia kehittämisehdotuksia. Osajulkaisut täydensivät hyvin toisiaan vastaamalla eri tutkimuskysymyksiin. Kirjoittaja on kaikkien osajulkaisujen ensimmäinen kirjoittaja.
Väitöskirja on julkaistu Suomen Metsätieteellisen Seuran, Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteisen väitöskirjasarjan Dissertationes Forestales numerossa 370.
Maisterintutkielmapalkinnot
MMM Alm Gnista, Helsingin yliopisto, Economic optimization of boreal Norway spruce forest management with coarse woody debris and carbon sinks, http://hdl.handle.net/10138/591716
Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten hiilen ja järeän lahopuun yhteiskunnallinen hinnoittelu vaikuttaa metsänhoitoon, järeän lahopuun määrään, hiilinieluihin ja -varastoihin sekä metsätalouden kannattavuuteen, kun pyritään maksimoimaan puutuotannon sekä hiilinielujen tai järeän lahopuun yhdistettyä arvoa. Lisäksi tutkielmassa analysoidaan kustannuksia, jotka liittyvät hiilen ja järeän lahopuun lisäämiseen boreaalisessa kuusimetsikössä. Työ muodostaa huolellisesti viimeistellyn kokonaisuuden, jossa hyvän tieteellisen esittämisen periaatteet toteutuvat erinomaisesti.
MMM Kristiina Koivu, Helsingin yliopisto, Bark water vapor conductance and bark photosynthesis in branches of circumboreal tree species, http://hdl.handle.net/10138/597490
Työssä laajennetaan puun kuoren yhteyttämisen ja johtavuuden tutkimusta boreaalisiin metsiin mittaamalla tunnuksia 15 boreaalisesta puulajista. Tutkielmassa raportoidut tulokset viittaavat siihen, että kuoren alhainen johtavuus ja kuoren tehokas yhteyttäminen saattavat esiintyä yhdessä lajityypillisinä ominaisuuksina, parantaen kumpikin mahdollisesti puun kuivuudenkestävyyttä. Tutkielman aineistonkeruu ja -käsittely teki suuren vaikutuksen palkintokomiteaan
MMM Aleksi Knaappila, Itä-Suomen yliopisto, Metsäpalot Suomessa 2014–2023 – Palojen syttymiseen ja kokoon vaikuttavat tekijät, https://erepo.uef.fi/handle/123456789/34196
Työssä tarkastellaan metsäpalojen syttymiseen ja tulen leviämiseen vaikuttavia tekijöitä eri tilastojen avulla. Tutkimuksessa tunnistettiin ihmistoiminnan ja säätekijöiden keskimäärin suurempi selitysvoima verrattuna metsikön ominaisuuksiin: jatkossa etenkin ihmistoiminnan vaikutukset tulisi huomioida paremmin. Työ oli selkeä ja mallinnusosa vakuuttava. Knaappilalle myönnettiin hakemuksesta myös kuluapurahaa kesän 2026 maastotutkimuksiin, jotka liittyvät hänen aihepiiriä syventävään väitöskirjatyöhönsä.
Kuvaajat: Heli Kymäläinen (itse), Monica Celeste (Alm Gnistan kuva), Hilkka Pajukangas (Kristiina Koivun kuva) ja Jenna Toivonen (Aleksi Knaappilan kuva).