Suomen Metsätieteellinen Seura jakoi Metsätieteiden päivän 23.10.2024 iltapäivän yhteiskokouksessa Seuran tieteelliset huomionosoitukset. Tilaisuus juhlisti samalla Seuran 115 vuotta jatkunutta työtä metsätieteiden hyväksi.
Hopeinen Cajander -ansiomitali erittäin ansiokkaasta toiminnasta metsätieteiden hyväksi
Emeritaprofessori Annikki Mäkelä, Helsingin yliopisto
Annikki Mäkelä on Helsingin yliopiston metsänhoidon emeritaprofessori. Hän on maailman johtavia prosessipohjaisen metsämallinnuksen kehittäjiä. Hän on kehittänyt prosessipohjaisia kasvumalleja sekä metsäekologian perustutkimuksen että käytännön metsänhoidon tarpeisiin. Annikki Mäkelän varhaiset tutkimukset yhteyttämisen ja haihdunnan optimoinnista lehtitasolla ja yksittäisen puun biomassan jakautumisesta ovat metsäpuiden ekofysiologian klassikoita. Myöhemmin hän laajensi mallinnustyönsä metsikkötasolle ja sen metsänhoidolliseen sovelluksiin sekä osallistui ekologis-ekonomisten metsämallien kehittelyyn. Hänen tutkimusartikkelinsa ovat laajasti siteerattuja: 37 artikkelia on saanut yli sata viittausta. Eläkkeelle jäätyään Annikki Mäkelä on jatkanut aktiivista tutkimustyötään. Hän on saanut pronssisen Cajander ‑ansiomitalin vuonna 2009.
Professori Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto
Heli Peltola toimii Itä-Suomen yliopistossa metsänhoitotieteen professorina. Hän on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu asiantuntija monitavoitteisen metsänhoidon ja prosessipohjaisen ekosysteemimallinnuksen kehittäjänä sekä pioneeri metsien tuulituhoriskien mallinnuksessa. Heli Peltolalla on erittäin merkittävät ansiot tieteellisessä julkaisutoiminnassa, yliopisto-opetuksessa ja tohtorikoulutuksessa. Hän on julkaissut yli 200 vertaisarvioitua julkaisua ja ohjannut 30 väitöskirjaa. Lisäksi hän on toiminut useissa tieteellisissä asiantuntijatehtävissä ja hänen tutkimuksensa on ollut yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Heli Peltola on Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 2018 ja hän on toiminut jäsenenä mm. Suomen akatemian toimikunnassa, Suomen ilmastopaneelissa ja metsänhoidon suositukset -johtoryhmässä. Tällä hetkellä Heli Peltola johtaa Akatemian UNITE-lippulaivaa, mikä on osoitus korkealaatuisesta tutkimuksesta ja laajasta taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Hän on saanut pronssisen Cajander ‑ansiomitalin vuonna 2014.
Emeritusprofessori Timo Pukkala, Itä-Suomen yliopisto
Itä-Suomen yliopiston metsätalouden suunnittelun emeritusprofessori Timo Pukkala on arvostettu suomalainen metsätieteilijä ja metsäsuunnittelun ja optimoinnin asiantuntija. Hänen tieteellinen julkaisutuotantonsa metsätalouden suunnittelun ja metsänhoidon alalta on kansainvälinen, laaja ja laadukas. Hän on yksi maailman viitatuimmista metsäntutkijoista. Timo Pukkalan tutkimustyö on keskittynyt erityisesti monikriteeriseen metsäsuunnitteluun ja optimointiin, ja hän on kehittänyt malleja, jotka huomioivat metsätalouden taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset näkökohdat. Hänet tunnetaan laajalti tutkimuksestaan ekosysteemipalveluiden, hiilensidonnan ja monimuotoisuuden alalla, ja hänen työnsä on edistänyt metsätalouden kestävien käytäntöjen kehitystä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Timo Pukkala on tehnyt yhteistyötä tutkijoiden, päätöksentekijöiden ja eri metsäalan organisaatioiden kanssa. Hän on osallistunut asiantuntijana keskusteluihin muun muassa metsien roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä ja ollut näkyvästi esillä tiedotusvälineissä. Timo Pukkala on aktiivinen myös metsän jatkuvan kasvatuksen puolestapuhuja. Hän on erityisen kiinnostunut tutkimustiedon soveltamisesta ja sen jakamisesta. Timo Pukkala on pidetty ja selkeäsanainen opettaja ja jatkokoulutettavien ohjaaja. Hänen oppikirjansa, kuten Metsäsuunnittelun perusteet (1994) ja Metsäsuunnittelun menetelmät (2007), ovat olleet keskeisiä metsätieteiden opetuksessa.
Professori Olli Tahvonen, Helsingin yliopisto
Olli Tahvonen on Helsingin yliopiston luonnonvaratalouden professori ja yksi alansa johtavista tutkijoista, erityisesti dynaamisten ekosysteemimallien ja metsäekonomian tutkimuksen saralla. Hänen tutkimuksissaan on keskeisessä roolissa on taloudellisten ja ekologisten mallien yhdistäminen luonnonvarojen kestävän käytön ja hallinnan kysymyksissä. Olli Tahvonen on tunnettu erityisesti monitieteellisestä lähestymistavastaan, jossa yhdistyvät ekologiset prosessit ja taloudelliset optimointiteoriat, mikä on avannut uusia näkökulmia sekä teoreettisessa että soveltavassa tutkimuksessa. Olli Tahvonen on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta kehittämällä dynaamisia malleja metsänhoidon ja riista- ja kalatalouden kestävään käyttöön ottaen huomioon biologiset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset näkökohdat. Hänen työnsä on laajasti siteerattu. Hänen panoksensa on ollut merkittävä sekä tieteellisen tiedon tuottajana että kouluttajana, ja hänen työnsä on vaikuttanut laajasti niin akateemisessa maailmassa kuin käytännön metsätaloudessa ja ympäristönsuojelussa. Olli Tahvosen osallistuminen lukuisiin tieteellisiin ja yhteiskunnallisiin foorumeihin niin kansallisesti kuin kansainvälisesti osoittaa hänen aktiivisen kiinnostuksen tutkimustiedon soveltamiseen ja jakamiseen.
Pronssinen Cajander -ansiomitali ansiokkaasta toiminnasta metsätieteiden hyväksi
Professori Teemu Hölttä, Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston professori Teemu Hölttä on arvostettu puiden ekofysiologian, erityisesti vesitalouden tutkija. Hän on koulutustaustaltaan fyysikko, joka siirtyi jo fysiikan väitöskirjassaan tutkimaan biologisten prosessien perusteita. Teemu Höltän runsas tieteellinen tuotanto auttaa ymmärtämään kuinka puiden kaasunvaihto ja rakenne sopeutuvat erilaisiin ympäristöihin ja sitä kautta myös ympäristömuutokseen. Hänen työnsä on laajasti siteerattu. Teemu Hölttä kansainvälisesti arvostetuimpia kasvibiologejamme. Oman tuotteliaan alkuperäistutkimuksen lisäksi Teemu Hölttää on pyydetty kirjoittamaan useita kommentteja puiden vesitalousartikkeleista arvostetuissa kasvibiologian tiedelehdissä. Hän on yksi “Centre for Excellence in Tree Biology” ‑hankkeen neljästä johtajasta.
Professori Kalle Kärhä, Itä-Suomen yliopisto
Kalle Kärhä toimii Itä-Suomen yliopiston metsäteknologian professorina, erityisalanaan metsätalouden operaatioiden ja logistiikan digitalisaatio. Hänen tutkimuksensa keskittyvät metsäteknologian käytännönläheisiin haasteisiin, joissa tutkimusaiheet nousevat suoraan puunhankinnan ajankohtaisista tarpeista ja kysymyksistä. Kalle Kärhä on merkittävästi edistänyt metsäteknologian alaa, erityisesti bioenergian hankinnan ja nuorten metsien puunkorjuun osalta, tuoden selkeyttä ja mittasuhteita näihin aiheisiin. Kalle Kärhän julkaisutoiminta ei rajoitu pelkästään tiedelehtiin, vaan hän kirjoittaa laajasti ammatillisille yhteisöille ja yleisölle. Suuri joukko yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita on hyötynyt hänen asiantuntevasta ohjauksestaan. Kalle Kärhän tämänhetkisiin tutkimusaiheisiin kuuluvat muun muassa kuljettajaa avustavien järjestelmien kehittäminen, uusien anturiteknologioiden hyödyntäminen metsäkoneissa ja puutavara-autoissa sekä metsäteollisuuden arvoketjujen energiatehokkuuden kasvattaminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.
Suomen Metsätieteellisen seuran mitali
Apulaisprofessori Tuomas Aakala, Itä-Suomen yliopisto
Tuomas Aakala on toiminut pitkään metsäbiologian kerhon toiminnassa sihteerinä, hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana ja hän on ollut aktiivisesti järjestämässä metsäbiologian kerhossa erilaisia tapahtumia, kuten ajankohtaisia seminaareja ja retkeilyjä.
Professori Teppo Hujala, Itä-Suomen yliopisto
Teppo Hujala on Itä-Suomen yliopiston metsätalouden ennakoinnin professori. Hän tutkii monitieteisesti metsäbiotalouteen liittyviä muutoksia esimerkiksi ohjauskeinoissa, liiketoimintamalleissa ja palveluissa ja opettaa tulevaisuusajattelua, ennakointimenetelmiä ja laadullista tutkimusta. Teppo Hujala on toiminut aktiivisesti IUFRO:n piirissä, etenkin small-scale forestry ‑työryhmässä. Hän toimi Suomen Metsätieteellisen Seuran toiminnantarkastajana vuosina 2014-2017 ja Metsätieteen aikakauskirjan päätoimittajana vuosina 2019-2023.
Suomen lajitietokeskus (laji.fi)
Luonnontieteellisessä keskusmuseossa toimiva Suomen lajitietokeskus saa Suomen Metsätieteellisen seuran mitalin tunnustuksena kansalaistieteen tukemisesta, Suomen luonnon monimuotoisuuden kartoittamisesta ja lajitiedon jakamisesta avoimena. Lajitietokeskuksen portaalissa, osoitteessa Laji.fi, kuka tahansa voi hakea kaikkea sitä tietoa, jota suomalaisista lajeista on digitaalisesti saatavilla, selata havaintoja suomalaisista lajitietokannoista sekä pitää kirjaa omista luontohavainnoistaan. Lajitietokeskuksen tietokannassa on jo lähes 53 000 000 havaintoa Suomen luonnosta. Tutkimuksen ja luontoharrastuksen lisäksi tietokantaa käytetään laajasti myös opetuksessa.