Metsäntutkimus on harvoin kurkottanut taiteellisiin suuntiin, mutta metsä on taiteessa usein toistuva aihe. Metsiä ja suhdettamme niihin pohditaan esimerkiksi museoissa, gallerioissa, tanssiesityksissä, elokuvafestivaaleilla ja teattereissa. Näiden teosten, esitysten ja tapahtumien kautta syntyy uudenlaista tietoa ja ymmärrystä metsistä.
Metsäsuhdeklubin ja metsäsuhdetutkimusverkoston kevätseminaari syventyy tänä vuonna taiteen ja taiteellisen tutkimuksen mahdollisuuksiin tuottaa uutta ymmärrystä metsistä – metsän toisin tietämistä. Mitä metsäaiheinen taide ja metsien taiteellinen tutkimus voivat tarjota tutkijoille, taiteilijoille ja yleisölle? Seminaarissa käsitellään mm. kysymyksiä metsien ymmärtämisestä, metsäaktivismista ja taiteen roolista ja merkityksestä metsäkeskustelussa. Ohjelma sisältää retken aarnialueelle sekä Luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsään.
x
Seminaarin aika ja paikka
Ma-ti 27.-28.5.2024
Seminaari järjestetään Metsämuseo Lustossa Punkaharjulla. Toukokuussa avautuva laaja Metsäsuhteiden maa -ydinnäyttely tarkastelee metsähistoriaa, -kulttuuria ja -suhteita kuuden näkökulman kautta ja tarjoaa myös mahdollisuuksia metsän sekä metsäsuhteiden taiteellisten esittämistapojen tarkastelemiseen ja pohdintoihin. Näyttely sisältää useita taiteellisia toteutuksia suomalaisilta nykytaiteilijoilta.
x
OHJELMA
Maanantai 27.5.2024
(Junayhteys idästä ja etelästä Luston junaseisakkeella klo 10.51)
11 – 12 lounas, museoravintola Lusto (omakustanteinen)
12.00 – 12.15 seminaarin avaus, Luston auditorio
12:15 – 12:30 toiminnanjohtaja Pekka Nygren: Suomen Metsätieteellisen Seuran tervehdys
12.30 – 13.30
tutkija, taiteilija Annette Arlander: Miettii mäntyjen kanssa – miten kohdata puu subjektina taiteellisen tutkimuksen kontekstissa
väitöskirjatutkija, kuraattori Satu Herrala: Taide haastaa metsäyhtiöiden vastuullisuusnarratiivit
* tauko 15min *
X
13.45 – 15.15
valokuvaaja Antti Hintsa: Kokemuksellinen metsäsuhde ja dokumentaarisuus
kuraattori Ulla Taipale: Periferia – taiteen yhteydet maisemaan ja tutkimukseen Hyytiälän metsäasemalla
tutkijatohtori, käsikirjoittaja Kristiina Koskinen: Metsän määritelmä (2024) ja toimijuuden hajauttaminen lyhytelokuvassa
* kahvitauko 30min *
X
15.45 – 16.15 keskustelu
16:15 – 16:30 kehittämisjohtaja, Lusto & museologian työelämäprofessori (JYU) Leena Paaskoski: Tutkimuksellinen museo
16.30 – 18.00 opastettu tutustuminen Luston uuteen Metsäsuhteiden maa -ydinnäyttelyyn sekä siellä oleviin taiteellisiin toteutuksiin
19.00 – 20.30 illanvietto ja illallinen Punkaharjulla (omakustanteinen)
X
Tiistai 28.5.2024
9.00 – 12.00 metsäretki Luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsään ja Kokonharjun aarnialueelle
12.00 – 13.00 lounas (omakustanteinen)
(Junayhteyksiä itään ja etelään lähtee Luston junaseisakkeelta klo 12:54 ja 15:54)
x
Osallistumismaksu
Esitelmät ja retkeily bussikuljetuksineen ovat osallistujille maksuttomia. Majoitus ja ruokailut ovat omakustanteisia.
Kulkuyhteydet Punkaharjulle
Lustoon pääsee julkisilla kulkuvälineillä, Luston junaseisake on vain noin 100 metrin päässä museon sisäänkäynnistä.
Majoitus
Punkaharjulla on useita majoitusvaihtoehtoja. Harjun Portti (2 km), Punkaharju Resort (2,5 km) ja Kruunupuisto (3 km) ovat lähimpänä Lustoa. Ne ja muita majoitusvaihtoehtoja on koottu Visit Punkaharjun sivulle: https://www.visitpunkaharju.fi/majoitus/
x
Lisätiedot
Kristiina Koskinen, etunimi.sukunimi(at)ulapland.fi
Reetta Karhunkorva, etunimi.sukunimi(at)lusto.fi
x
Seminaarin esiintyjät
Annette Arlander on taiteilija, tutkija ja opettaja, joka kuuluu suomalaisen performanssitaiteen uranuurtajiin ja taiteellisen tutkimuksen edelläkävijöihin. Arlander on useissa teoksissaan lähestynyt kasveja ja puita subjekteina, etsien keinoja toimia ja esiintyä puiden kaltaisten elämänmuotojen kanssa, joita yleensä pidämme täysin ‘toisina’. Aiheesta myös: Arlander, Annette 2022. Performing and Thinking with Trees, Art theoretical writings from the Academy of Fine Art 15, University of the Arts Helsinki.
Satu Herrala on väitöskirjatutkija ja kuraattori. Herralan ja Jussi Lehtosen vetämä taide- ja tutkimushanke Metsä geopolitiikan näyttämönä huipentui keväällä 2024 Suomen Kansallisteatterin suomalais–uruguaylaiseen Metsä Furiosa -näytelmään sekä siihen liittyvään yleisötapahtumaan. Hanke on pyrkinyt tuomaan esiin näkökulmia siitä, miten geopoliittiset voimat muuttavat elinkeinorakennetta, maisemaa, kulttuurisia käytäntöjä ja sosiaalisia suhteita eri mantereilla.
Antti Hintsa on eteläpohjalainen valokuvaaja ja metsänomistaja. Hänen työskentelylleen on tyypillistä dokumentaarisuus ja kokemuksellisuus; kuva on formaatti, joka mahdollistaa tavan tuoda esille moninaisia ääniä ja puhetapoja. Hintsan on toteuttamassa Kotini on metsä -projektia, joka kokoaa moniäänisesti ja laajasti metsän merkityksiä kirjan muotoon. Ääneen pääsevät metsurit, marjastajat, eräilijät, metsäkoneenkuljettajat, metsänomistajat, retkeilijät ja muut, joiden elämässä metsä on keskeisellä sijalla.
Ulla Taipale on kuraattori, joka punoo työssään yhteen taidetta, luontoa ja luonnontieteitä. Hän työskentelee kansainvälisesti taiteilijoiden, tutkijoiden ja luovien työryhmien kanssa. Vuodesta 2012 lähtien hän on johtanut Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen (INAR) Ilmastopyörre-taideohjelmaa. Hänellä on ympäristötekniikan insinöörin ja taiteen maisterin koulutus. Vuosina 2021-23 hän kuratoi pysyvän taidenäyttelyn Periferia – Metsätaiteellinen asema Hyytiälän metsäasemalla Pirkanmaalla.
Kristiina Koskinen on käsikirjoittaja ja tutkija. Koskisen tutkimushanke Metsän käsitteellinen kehkeytyminen (2023–2025) pohtii metsän käsitettä kokeellisen lyhytdokumentin avulla. Sen uusmaterialistinen teoriakehys tuottaa näkökulman alati kehkeytyvään ja erilaisten prosessien luonnehtimaan metsään. Koskisen väitöskirja Läpinäkyvä luontokäsitys – ekokriittisen elokuvatutkimuksen näkökulmia luontodokumenttien kerrontaan valittiin vuonna 2023 Lapin yliopiston vuoden väitöskirjaksi.
Leena Paaskoski on Luston kehittämisjohtaja ja museologian työelämäprofessori Jyväskylän yliopistossa. Paaskoski on kehittänyt yhteiskunnallisesti vaikuttavaa dynaamisen museon konseptia ja puhunut museoiden tutkimuksellisuuden puolesta. Hän on työskennellyt museoiden roolin vahvistamiseksi kestävyysmurroksessa ja ollut määrittelemässä myös metsäkulttuurisen kestävyyden käsitettä metsäalan käyttöön. Paaskoskella on pitkä kokemus työstä metsähistorian ja metsäkulttuurin parissa. Valtakunnallisen vastuumuseotoiminnan avulla hän haluaakin olla vahvistamassa rakentavaa yhteiskunnallista metsäkeskustelua ja laajempaa ajallista ymmärrystä metsäsuhteista.
x
Metsäsuhteiden maa -näyttely
Lusto on ollut suljettuna 4.9.2023 lähtien ja avautuu 17.5.2024 peruskorjattuna ja uudistettuna. Uusi Metsäsuhteiden maa -ydinnäyttely valottaa metsää ja metsäkulttuuria kuudesta näkökulmasta. Metsän luonto nostaa esiin metsän monimutkaisena ekosysteeminä, joka toimii ilman ihmistäkin. Vihreä kulta tarkastelee metsää ihmisen raaka-ainevarastona. Voimavara kertoo metsän ihmisille tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista ja terveydestä, unohtamatta taloudellista tai metsien omaa hyvinvointia. Metsäläiset kuvaa metsän merkitystä suomalaisuuden ja identiteettien rakentamisessa. Kallisarvoinen metsä käynnistää arvokeskustelun. Mitä kaikkea metsä meille ja muille lajeille merkitsee? Savotta avaa metsään liittyvää työtä, metsäammatteja ja metsäalaa. Näyttely on elämyksellinen, vuorovaikutteinen ja monikanavainen. Se sisältää useita taiteellisia toteutuksia suomalaisilta taiteilijoilta. Näyttelyn päätukija on Suomen Kulttuurirahasto (Museovisio-rahoitus) ja näyttelyn suunnitteluun on osallistettu laajasti museon sidosryhmiä ja käyttäjiä.
Vuoden 2024 erikoisnäyttelynä Lustossa on kansainvälinen korutaiteen näyttely, jonka teemana on ”Into the Woods”. Näyttely esittelee laajasti kansainvälistä nykykorutaidetta. Näyttelyn järjestäjänä toimii Korutaideyhdistys ry.
Oppaana toimivat näyttelyn suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuneet Luston asiantuntijat.
x
Retkeily
Luonnonvarakeskuksen Punkaharjun tutkimusmetsä on perustettu vuonna 1924. Alueen vanhimmat metsänviljelykokeilut ovat 1840- ja 1870-luvuilta. Tutkimusmetsässä tutkitaan erityisesti ulkomaisten puulajien viljelyä ja kasvatusta, havupuiden alkuperiä, ilmastonmuutoksen vaikutusta puihin ja metsäpuiden geneettistä monimuotoisuutta. Alueella sijaitsee myös Suomen ensimmäinen geenireservimetsä (mänty, perustettu 1992) sekä myöhemmin perustetut lehmuksen ja vaahteran geenireservimetsät. Tutkimusmetsän yhteydessä on myös 1930-luvulla perustettu puulajipuisto. Pääsemme kurkistamaan myös tutkimusmetsässä sijaitsevaan luonnontilaiseen Kokonharjun aarnialueeseen. Maastossa liikutaan kävellen noin pari tuntia.
Oppaana toimii Luston asiantuntija, amanuenssi FM, mti Marko Rikala.
X
Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan metsistä Punkaharjun kevääseen!