#Metsätiede2025
Metsäbiologian kerhon iltapäiväkokous
Aikakaudet luovat metsiin erilaisia kerrostumia. Osa niistä edustaa nykyisyyttä ja uudistumista, kuten puiden viimeisimmät neulaskerrat ja vuosikasvut, kun taas toiset ovat vanhempia merkkejä menneestä, esimerkiksi luonnonmetsien mäntykelot. Kaikki biologiset kerrokset eivät ole metsän näkyviä rakenteita: puut ja niistä riippuvaiset lajit kantavat mukanaan perimää, jonka kehityspolku ulottuu kauas elämän historiaan.
Ajalliset kerrokset ovat eräänlaisia muistijälkiä, joista voi päätellä metsän menneitä vaiheita. Vuosilustojen perusteella on mahdollista tutkia metsäpalojen esiintymistä ja maaperän kerrostumista päätellä eri aikakausien puulajisuhteita. Ajan saatossa metsien kerroksellisuus on osin kaventunut ja osin kadonnut.
Metsäbiologian kerhon iltapäiväsessiossa tarkastellaan metsien ajallisia kerroksia. Miten menneet tapahtumat, kuten luontaiset häiriöt ja sukkessiot sekä ihmistoiminta, vaikuttavat ja näkyvät nykypäivän metsissä ja niiden lajistossa? Mikä on metsien kerroksellisuuden merkitys monimuotoisuudelle? Kuinka kerroksellisuutta voidaan lisätä metsänhoidon eri menetelmin?
Ohjelma
Puheenjohtaja:
Tekninen tuki:
| 13.15-13.20 | Alkusanat | Puheenjohtaja Hannes Pasanen; Itä-Suomen yliopisto |
| 13.20-13.45 | Ajalliset kerrokset boreaalisessa mäntymetsässä | Tuomas Aakala; Itä-Suomen yliopisto |
| 13.45-14.10 | Värriön Kuutsjärven sedimenttisarja kertoo jääkauden jälkeisen Suomen kasvillisuuden kehityksestä ja äkillisistä ilmaston heilahduksista | J. Sakari Salonen; Helsingin yliopisto |
| 14.10–14.30 | Maaperän eri kerrosten rooli metsän aluskasvillisuuden vaihtelussa | Tiina Törmänen1, Jari Oksanen2, Maija Salemaa1, Tiina Tonteri1, Raisa Mäkipää1; 1Luonnonvarakeskus; 2Luonnontieteellinen keskusmuseo |
| 14.30–15.00 | Kahvitauko | |
| 15.00–15.20 | Puiden ja niiden seuralaislajien evoluutio | Petri Keto-Tokoi; Tampereen ammattikorkeakoulu |
| 15.20–15.40 | Metsää kuvaavien mallien kerroksellisuudesta: Mitä metsätalouden vaikutuksista lintuihin voi mallintamalla päätellä – ja mitä ei? | Jari Vauhkonen; Itä-Suomen yliopisto |
| 15.40–16.00 | Uneven-aged and even-aged forest management shape the fungal community composition and affect soil carbon stabilization | Eva-Maria Roth1, Outi-Maaria Sietiö2, Bartosz Adamczyk3, Pingping Xu4, Sauli Valkonen3, Eeva-Stiina Tuittila5, Heljä-Sisko Helmisaari1, Kristiina Karhu1; 1University of Helsinki; 2Häme University of Applied Sciences; 3 Natural Resources Institute Finland; 4University of Chinese Academy of Sciences; 5University of Eastern Finland |