Metsäbiologian kerho
Yli puolet Suomen suopinta-alasta on aikanaan ojitettu. Monilla
ojitetuista soista puiden kasvu on jäänyt kannattavan puuntuotannon
kannalta liian heikoksi, ja toisaalta ojitusten seurauksena soiden
eliölajisto on taantunut. Sessiossa pohdimme, mitä soille pitäisi tehdä,
ja miten suolajiston tilaa voitaisiin parantaa.
13.45 – 14.45
- LIFEPeatLandUse – tietoa heikkotuottoisten soiden jatkokäyttöön; Miia Saarimaa, Artti Juutinen, Anne Tolvanen, Luonnonvarakeskus (esitys pdf-tiedostona)
- Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot? Artti Juutinen, Luonnonvarakeskus & Oulun yliopisto (esitys pdf-tiedostona)
- Soiden ennallistaminen patoamalla – sadan padon kokemukset talkoista Keurusseudulla; Matti Aalto, Aallokas oy (esitys pdf-tiedostona)
14.45 – 15.15 Kahvitauko
15.15 – 16.30
- Vapaaehtoisuuden vaikutus soidensuojelun ekologiseen vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen; Eini Nieminen1, Santtu Kareksela2, Panu Halme1, Janne S. Kotiaho1; 1Jyväskylän yliopisto, 2Metsähallitus Metsätalous oy (esitys pdf-tiedostona)
- Suopurojen ekologisten arvojen huomioiminen ja lisääminen metsänhoidossa; Sirpa Piirainen1, Eeva-Liisa Jorri2, Leena Finér1; 1Luonnonvarakeskus, 2Metsähallitus Metästalous oy (esitys pdf-tiedostona)
- Euroopan rahkasammalet kansissa – 15 vuotta verenpunaa, hienruskeaa ja kyyneltenvaaleaa! Harri Vasander, Helsingin yliopisto